KÄSITEPANKKI

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V X Y Z Å Ä Ö



A

Aikakäsitys = Käsitys ajasta. Ihmiset voivat noudattaa tiukasti aikatauluja tai olla niiden suhteen joustavia.

Alijäämäinen = Kauppa on alijäämäistä, kun tavaroiden ja palveluiden viennin arvo on pienempi kuin tavaroiden ja palveluiden tuonnin arvo.

Alkuperäiskansa = Kansa, joka on jonkin alueen alkuperäistä väestöä, esim. saamelaiset. Alkuperäiskansat ovat usein vähemmistökansoja ja valtiottomia kansoja.

Alueellinen identiteetti = Alueellinen identiteetti tarkoittaa kuuluvuuden tunnetta tiettyyn paikkaan tai alueeseen. Ihminen voi samastua samanaikaisesti eri aluetasoihin. Omakseen voi kokea tietyn asuinalueen, kaupungin, maakunnan tai valtion. Tunnemme olevamme esimerkiksi eurooppalaisia, suomalaisia, eteläkarjalaisia tai turkulaisia. Ihmisellä on samaan aikaan useita alueellisia identiteettejä. Näistä voimakkain on yleensä kansallinen identiteetti.

Katso myös käsitteet identiteetti ja kansallinen identiteetti. Lue lisää alueellisesta identiteetistä Lähellä kaupungissa -sivustolta.

Alueellinen koskemattomuus = Valtion oikeus suojata, ettei omaa aluetta kosketa, eli että vieraat valtiot eivät tule alueelle. Alueellista koskemattomuutta suojataan aluevalvonnalla.

Alueellinen liittouma = Euroopan Unioni on esimerkki alueellisesta liittoutumasta. Liittoutumaan kuuluvat maat ovat sopineet esimerkiksi taloutta koskevista yhteisistä säännöistä, joita he ovat sitoutuneet noudattamaan.

Aluetaso = Asioita ja ilmiötä voi tarkastella eri aluetasoilla: paikallisella (esim. kaupunki: Lohja, Turku, kaupunginosa:Varissuo), alueellisella (esim. Varsinais-Suomi, Pohjoismaat),kansallisella (esim. Suomi, Bolivia, Australia) tai kansainvälisellä globaalilla tasolla (koko maapallo).

Aluevesi = Valtion rannikon edustalla olevat vesialueet, joiden katsotaan kuuluvan osaksi kyseistä valtiota. Valtioiden aluevesirajojen määrittelystä on kansainvälisesti sovittu YK:n merioikeusyleissopimuksessa.

Lue lisää Suomen aluevesien hallinnasta Metsähallituksen –sivulta.

Antropologia = Tieteenala, joka tutkii ihmisen kulttuuria eri puolilla maailmaa ja ihmislajille ominaisia piirteitä.

Aritmetiikka = Aritmetiikka eli laskuoppi on matematiikan osa-alue, joka tutkii lukuja ja laskutoimituksia.

Arkeologia = Arkeologia on tieteenala, joka tutkii menneisyyttä ihmisten jättämien aineellisten muistojen avulla. Näitä voivat olla muun muassa erilaiset esineet, vanhat rakennukset ja niiden perustukset, tai ihmisten, eläinten ja kasvien jäännökset. Tärkein arkeologian lähdeaineiston hankintamenetelmä ovat arkeologiset kaivaukset.

Arktinen alue = Voidaan määritellä eri tavoin. Alue voidaan rajata pohjoisen napapiirin (66°33,N) perusteella tai lämpötilan mukaan, jolloin arktinen alue on alue, jossa kesäkuun keskilämpötila ei ylitä +10°C.

Lue lisää määrittelystä Arktinen keskus -sivustolta.

Arvo = Se minkä perusteella jotakin pidetään merkityksellisenä, hyvänä, arvokkaana, tavoittelemisen arvoisena. Mikä arvo esimerkiksi luonnolla meille on?

Autonominen alue = Alue, jolla on oma hallinto. Hallintoon valitaan edustajia alueelta ja se saa tehdä aluetta koskevia päätöksiä. Autonominen alue tarkoittaa samaa kuin itsehallinnollinen alue.


B

Berliinin muuri = Berliinin muuri oli muuri Itä-Berliinin ja Länsi-Berliinin välillä vuosina 1961–1989. Saksa jakautui toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949 Saksan demokraattisen tasavaltaan (Itä-Saksa, DDR) ja Saksan liittotasavaltaan (Länsi-Saksa). Itä-Berliini oli Itä-Saksan ja Länsi-Berliini Länsi-Saksan pääkaupunki. Berliinin muurin tarkoituksena oli estää itäsaksalaisten pääsy länteen, koska Itä-Saksa menetti sinne paljon hyvin koulutettua väestöä. Itä-Saksa avasi rajan Berliinissä vuonna 1989. Saksojen yhdistyttyä 3. lokakuuta 1990 Berliinin muuri menetti merkityksensä ja se purettiin lähes kokonaan.

Katso myös Yle Elävään arkistoon tallennettuja uutislähetyksiä Berliinin muurista.

Bilateraalinen kauppa = Bilateraalinen eli clearing-kauppa on kauppamuoto, jossa tavaroita tai palveluita ei makseta rahalla. Sen sijaan maat vaihtavat tavaroita ja palveluita, ja tarkastavat määräajoin niiden määrät. Tavoitteena on, että kumpikin maa vaihtaa arvoltaan yhtä suuren määrän tavaraa. Katso myös Wikipedian sivu bilateraalisesta kaupasta.

Biodiversiteetti = Luonnon monimuotoisuus, joka kattaa seuraavat osa-alueet:

  1. Lajin sisäinen monimuotoisuus: saman lajin yksilöt ovat (perimältään) keskenään erilaisia
  2. Lajien monimuotoisuus: Mitä enemmän erilaisia lajeja, sitä suurempi lajien monimuotoisuus
  3. Ekosysteemien monimuotoisuus: Erilaisten elinympäristöjen runsaus

Luonnon monimuotoisuus. Etälukio

Biologia = Biologia on tieteenala, joka tutkii elollista luontoa ja sen ilmiöitä sekä lainalaisuuksia.

C

D

Diplomaattisuhteet = Valtioiden välinen diplomaattinen kanssakäyminen. Valtioilla on diplomaatit eli omat lähettiläät toisessa valtiossa hoitamassa maiden välisiä suhteita.

E

Ekosysteemi = Ekosysteemi koostuu eliöistä, jotka elävät vuorovaikutuksessa toistensa ja ympäristön kanssa. Yleensä ekosysteemillä tarkoitetaan tiettyä rajattua osaa luonnosta, kuten pelto. Ekosysteemien, kuten pellon ja metsän välillä on rajavyöhyke, jossa on piirteitä molemmista ekosysteemeistä. Tätä kutsutaan ekosysteemien väliseksi rajavyöhykkeeksi.

Lue lisää ekosysteemin määrittelystä ja kaupunkiekosysteemistä

Elintasokuilu = Elintasokuilu tarkoittaa kahden valtion välillä olevaa suurta eroa elintasossa. On olemassa niin kutsuttuja korkean elintason maita, joihin Suomikin kuuluu, ja matalan elintason maita, joihin kuuluvat muun muassa kehitysmaat. Elintasoa voidaan mitata esimerkiksi bruttokansantuotteella.

Emotionaalinen = Tunteisiin pohjautuva.

Ensimmäinen maailmansota = Ensimmäinen maailmansota käytiin vuosina 1914–1918 niin kutsuttujen keskusvaltojen (Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta) ja ympärysvaltojen (Yhdistynyt kuningaskunta, Venäjän keisarikunta, Ranska ja Yhdysvallat sekä vuodesta 1915 Italia) välillä. Sodan päätyttyä solmittiin Versailles’n rauha vuonna 1919.

Eriarvoistua / eriarvoistuminen = Muuttua eriarvoiseksi. Esimerkiksi yhteiskunnassa toiset ihmisryhmät rikastuvat ja toiset köyhtyvät.

Etnisyys = Etnisyys tarkoittaa piirteitä ja tapoja, jotka yhdistävät tiettyä ihmisryhmää.

Etninen identiteetti = Etninen identiteetti on tunne omaan kansaan kuulumisesta.

Etninen ryhmä = Ihmisryhmä, jota yhdistää esimerkiksi kieli, uskonto, alkuperämaa tai kulttuuri. Suomen suurin etninen ryhmä ovat suomalaiset. Suomen etnisiä vähemmistöjä ovat esimerkiksi suomenruotsalaiset, romanit ja saamelaiset.

Etninen stereotypia = Etninen stereotypia on yksinkertaistettu ja yhdenmukainen kuva kaikista yhden kansan, kuten ruotsalaisten tai venäläisten, edustajista. Stereotypia on usein kielteinen ja se perustuu muutamaan luonteenpiirteeseen, kuten yksinkertaisuuteen tai ahneuteen.

Etninen vähemmistö = Valtaväestöön verrattuna määrältään pienempi ryhmä ihmisiä, joita yhdistää esimerkiksi kieli, uskonto, alkuperämaa tai kulttuuri. Suomen etnisiä vähemmistöjä ovat esimerkiksi suomenruotsalaiset, romanit ja saamelaiset.

Euroopan yhdentyminen = Euroopan yhdentymisellä tarkoitetaan Euroopan maiden liittymistä Euroopan unioniin ja sitä edeltäviin yhteisöihin.

Evakko = Toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan evakuoitu eli siirretty ihminen. Evakoilla tarkoitetaan yleensä talvi- tai jatkosodan jälkeen evakkoon lähteneitä suomalaisia, jotka siirtyivät Suomen Neuvostoliitolle menettämiltä alueilta muualle Suomeen.

Эвакуированный = Человек, вывезенный из опасной местности. В Финляндии слово «эвакко» (эвакуированный) чаще всего означает финнов, вывезенных в Финляндию с территорий, отошедших к Советскому Союзу в результате Зимней войны и Войны-продолжения.

F

Filosofia / filosofi = Filosofia on tieteenala, joka tutkii muun muassa todellisuutta, olemista, tietoa, arvoja, hyvyyttä ja merkitystä. Filosofiaa kutsutaan tieteiden äidiksi, koska useimmat tieteet ovat aiemmin kuuluneet sen piiriin. Esimerkiksi kaikkea luontoon, ihmiseen tai yhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta kutsuttiin filosofiaksi vielä 1600-luvulle saakka. Lisäksi kaikki tieteenalat tukeutuvat filosofiaan, koska se pohtii, miten saadaan pätevää tietoa. Filosofit kyseenalaistavat totuttuja tapoja nähdä ja käsittää maailmaa ja asioita, ja pyrkivät ymmärtämään niitä pintaa syvemmältä.

Fyysinen raja = RajatOn-materiaalissa fyysisillä rajoilla käsitetään laajasti kaikki aineelliset maastossa näkyvät rajat. Näitä ovat esimerkiksi luonnossa olevat maastorajat ja ekosysteemien väliset rajat, valtioiden rajat, kunnanrajat ja erilaiset ihmisen rakentamat tilaa rajaavat rakenteet, kuten seinät, aidat, istutukset ja eri tarkoituksiin rajatut piha-alueet jne.

Huom! RajatOn-materiaalin fyysisten rajojen määritelmä eroaa perinteisestä poliittisessa maantieteessä käytetystä fyysisten rajojen määritelmästä. Sen mukaan fyysiset eli luonnonrajojen tarkoittavat valtioiden välisiä rajoja, jotka kulkevat luonnonmaantieteellisillä rajoilla tai vyöhykkeillä, kuten joki, vuoristo jne.

Lähde: Kai-Veikko Vuoristo. Poliittinen maantiede : etupiirien ja yhteistyön maailma. Helsinki: WSOY; 1997.

 

G

Geometria = Geometria on matematiikkaan kuuluva ala, joka tutkii kuvioita, kappaleita ja niiden ominaisuuksia. Geometriaa tarvitaan muun muassa maanmittaukseen ja rakentamiseen.

Globaali = Maailmanlaajuinen. Ulottua kaikkialle maailmassa.

Globalisaatio = Maailmanlaajuiseksi muuttuminen. Puhutaan myös globalisoitumisesta ja globaalistumisesta.

H

Hallinnollinen raja = Hallinnollinen raja tarkoittaa rajaa, jossa kaksi hallintoyksikköä kohtaa. Hallintoyksiköitä voivat olla esimerkiksi valtio, kunta, kaupunki, sosiaali- ja terveyspiiri jne. Niillä on laillinen velvollisuus huolehtia oman alueensa asioista. Valtion ja kunnan rajat ovat esimerkkejä hallinnollisista rajoista.

Henkilökohtaiseen vainoon perustuva pakolaisasema = YK:n määrittelee henkilökohtaisen vainon niin, että turvapaikanhakijalla on pelko joutua kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta.

Historiallinen muisti = Tieto menneestä ajasta, jota on historiallisissa lähteissä (esim. asiakirjoissa) ja kirjallisuudessa.

Historiantutkimus = Tieteenala, joka tutkii ihmisten menneisyyttä ja menneitä tapahtumia tai mennyttä nykypäivässä. Lue lisää historiantutkimuksesta Sari-Autio Sarasmon artikkelista HISTORIAN TUTKIMUS, tutkimusprosessi.

Humanistiset tieteet / humanisti = Humanistiset tieteet ovat tieteitä, jotka tutkivat ihmistä ja ihmisen toimintaa. Humanisteja kiinnostavat esimerkiksi kulttuurit, yhteiskunnat, kielet, taide, historia ja uskonnot.

Humanitaarisin perustein myönnettävä pakolaisasema = Humanitaariset perusteet tarkoittavat sitä, että henkilöllä ei ole edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiseen, mutta ulkomaalainen ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä vallitsevan tilanteen vuoksi.

I

Identifioitua = Samastua. Tuntea olevansa yhtä muiden ihmisten kanssa.

Identiteetti = Identiteetti on ihmisen käsitys itsestään. Identiteetti kehittyy koko elämän ajan ja rakentuu suhteessa muihin ihmisiin. Ihminen vertaa itseään muihin; samastuu toisiin ihmisiin tai ryhmiin sekä tekee eroja itsensä ja muiden välille. Ihmisellä on samaan aikaan useita identiteettejä, jotka vaihtelevat eri tilanteissa ja eri aikoina.

Katso myös käsitteet kansallinen, sosiaalinen ja alueellinen identiteetti

Lue identiteetin käsitteestä myös Monikulttuurisen ohjausklinikan sivuilta  ja Moninaisuus minussa, sinussa ja meissä -sivustolta.

Idänkauppa = Kauppa, jota Suomi käy Venäjän kanssa. Aikaisemmin käsitettä käytettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisestä kaupasta.

Ihmiskauppa = Ihmiskauppa on toisen ihmisen hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa värväystä, kuljettamista, kätkemistä ja/tai vastaanottamista, johon liittyy uhkaamista, pakottamista, orjuuttamista tai harhaanjohtamista. Ihmiskauppa on yleensä järjestäytyneen rikollisuuden harjoittamaa. Ihmiskauppaan liittyy myös ylikansallinen näkökulma: kauppa suuntautuu useimmiten yli valtioiden rajojen tai ylikansalliset rikollisjoukot toimivat ihmiskauppiaina maan sisäisessä ihmiskaupassa. Ihmiskauppaan voi liittyä prostituutiota, seksuaalista hyväksikäyttöä, orjuutta, pakkotyötä, velkavankeutta tai elinsiirtoja.

Ihmisten salakuljetus / ihmissalakuljetus = Ihmisten salakuljetus tarkoittaa ihmisten laitonta kuljettamista maasta toiseen. Salakuljetetuilta ihmisiltä puuttuvat lähtökohtaisesti maahantuloedellytykset. Salakuljetettava ja salakuljettaja sopivat kiertävänsä maahantulon valvontaa molempia hyödyttävistä syistä. Kahden osapuolen välinen sopimus päättyy periaatteessa rajan ylitykseen.

Ikimetsä = Vanha, luonnontilainen metsä.

Impulsiivinen = Hetken mielijohteessa toimiva ihminen tai esimerkiksi teko, joka on tehty äkillisesti, hetken mielijohteesta.

Индивидуальная память = Личные, персональные воспоминания человека. Например, воспоминания о детстве.

Intergraatio / intergraatiopyrkimys = Yhdentyminen. Pyrkimys yhdentyä ja tehdä yhteistyötä.

Investointi = Rahan sijoittaminen toimintaan, jonka odotetaan tuottavan voittoa pitkällä aikavälillä. Investointi on kannattava, jos se tuottaa investoijalle enemmän kuin kuluttaa. Jos öljyjätti Shell perustaa öljyntuotantolaitoksen Nigeriaan, on itse tuotantolaitos investointi.

Invoice-ostos = Tapa tehdä verovapaita ostoksia. Asiakkaan ei tarvitse maksaa tuotteesta täyttä hintaa, vaan siitä palautetaan veron osuus. Suomessa tämä vero on arvonlisävero. Invoice-ostoksia voivat tehdä EU:n ulkopuolelta tulevat matkailijat. Matkailija saa kotimatkallaan rajalla leiman ostokuittiinsa. Vero-osuuden hän saa takaisin ostoksen myyjäliikkeestä seuraavalla Suomen matkalla.

Историческая память = Информация о прошлом, которая содержится в исторических источниках и литературе.

Isäntämaa = Valtio, jossa monikansallinen yritys toimii. Jos öljyjätti Shell perustaa öljytuotantolaitoksen Nigeriaan, on Nigeria tuotantolaitoksen isäntämaa.

Itsehallinnollinen alue = Alue, jolla on oma hallinto. Hallintoon valitaan edustajia alueelta ja se saa tehdä aluetta koskevia päätöksiä. Itsehallinnollinen tarkoittaa samaa kuin autonominen alue.

J

Jaettu kaupunki = Kaupunki, josta on tullut kaksi kaupunkia kun kaupunki on jaettu kahden valtion kesken.

Jatkosota = Jatkosota oli sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina 1941–1944. Sota oli osa toista maailmansotaa, jota käytiin vuosina 1939–1945. Sota päättyi Pariisin rauhaan vuonna 1947.

Lue lisää jatko- ja talvisodasta Vantaan sivistystoimen sivuilta.

Jugoslavia = Jugoslavia oli valtio Etelä-Euroopassa, joka perustettiin vuonna 1918 ja hajosi vuonna 2003. Jugoslavian historiassa oli kolme aikakautta (katso kuva täältä):

  1. Ensimmäinen Jugoslavia 1918–1941: Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta 1918-1921 ja Jugoslavian kuningaskunta 1929-1941.
  2. Toinen Jugoslavia 1945–1992: Demokraattinen federatiivinen Jugoslavia 1945-1946, Jugoslavian federatiivinen kansantasavalta 1946-1963 ja Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta 1963-1992.
  3. Jugoslavian liittotasavalta 1992–2003.

Jugoslavian hajoamista edeltävät sodat alkoivat vuonna 1991. Jugoslavian hajottua syntyi seitsemän itsenäistä valtiota, jotka ovat Bosnia ja Herzegovina, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Slovenia, Serbia ja Kosovo (2008).

Jäsentynyt = Hyvin hahmotettu.

K

Kaksoiskaupunki = Toisiaan vastakkain rajan tuntumassa eri valtioissa sijaitsevia kaupunkeja sanotaan kaksoiskaupungeiksi (engl. twin city, city twins).

Kansainvälinen kauppa = Tavaroiden ja palveluiden vaihtoa yli valtioiden rajojen.

Kansainväinen oikeus = Valtioiden väliset oikeussuhteet. Lue lisää YK:n sivuilta.

Kansainvälinen pakkomuutto / pakkomuuttaja = Kansainvälisiin pakkomuuttajiin kuuluvat pakolaiset (refugees), turvapaikanhakijat, ihmissalakuljetetut ja pakotetusti palautetut muuttajat. Pakotetusti palautetut muuttajat joutuvat palaamaan tulomaahansa, koska vastaanottava maa ei ole myöntänyt heille oleskelulupaa.

Kansainvälinen toimikelpoisuus = Oikeus toimia täysivaltaisena valtiona muiden valtioiden rinnalla.

Kansainväliset suhteet = (International Relations) Tieteenala, joka tutkii valtioiden välisiä suhteita ja kansainvälisiä järjestöjä ja niiden ja toimintaa. Sen perinteisiä tutkimuskohteita ovat valtioiden ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä sodan ja rauhan kysymykset.

Kansakunta = Ihmisryhmä, joka asuu samalla maa-alueella ja jolla on yhteinen hallinto.

Kansalaisuus = Valtion jäsenenä oleminen oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Esimerkiksi Suomen kansalaisilla on Suomen passi. Heillä on oikeus käyttää Suomen valtion palveluja kuten käydä koulua, ja velvollisuus maksaa veroja valtiolle. Vrt. kansallisuus. Katso myös Monikulttuurisen työyhteisön kansalaisuuden ja kansallisuuden määritelmät.

Kansallinen identiteetti  / kansallinen tietoisuus = Kansallinen omakuva, kuuluvuuden tunne omaan kotimaahan tai kansaan. Ihmiset kokevat eroavansa yhteisönä muista yhteisöistä.

Kansallinen historiankirjoitus = Historiantutkimusta, jonka tarkoituksena oli koota ja tulkita menneisyyden tapahtumia niin, että niistä muodostui kansakunnan yhteinen, yhtenäinen historia.

Kansalliseepos = Runoelma, jolla on erityistä merkitystä tietylle kansakunnalle ja jonka katsotaan ilmentävän kuvaamaansa kansakunnan luonnetta ja historiaa.

Kansalliskiihko = Kansalliskiihko on yltiöpäistä, kiihkomielistä oman kansallisuuden kannattamista ja esilletuomista. Kansalliskiihkon ohella puhutaan yltiöisänmaallisuudesta.

Kansallisromantiikka = Kansallisiksi koettuja aiheita suosiva tyylisuuntaus; kuvaa ihannoiden kansakuntaa ja sen menneisyyttä.

Kansallisuus = Ihmisen kuuluminen johonkin kansallisuusryhmään eli kansaan, esimerkiksi suomalaisiin tai suomenruotsalaisiin. Kansoja yhdistää usein sama kieli ja kulttuuri. Vrt. kansalaisuus. Katso myös Monikulttuurisen työyhteisön kansalaisuuden ja kansallisuuden määritelmät.

Kansallisuusaate, nationalismi = Aate, joka korostaa kansakuntien merkitystä kulttuurissa tai politiikassa.

Kansallisvaltio = Kansallisvaltio koostuu kahdesta eri käsitteestä: kansa ja valtio. Kansa tarkoittaa kulttuuriltaan ja kieleltään yhteenkuuluvaa ihmisryhmää. Valtio on maa, jolla on omat lait ja hallintojärjestelmät (esim. eduskunta, hallitus ja presidentti). Kansallisvaltio on valtio, jossa yksi kansallisuus on ylivoimaisesti hallitsevassa asemassa. Suomi on kansallisvaltio, jossa suomalaiset ovat enemmistökansallisuus.

Kansallisvaltioita alkoi syntyä 1800-luvuilla. Siihen saakka Euroopassa oli ollut suuria keisari- ja kuningaskuntia. Niiden sisällä syntyi ajatus pienemmistä, yhden kansan ympärille muodostuvista valtioista. Kansat käyttivät omaa historiaansa, kieltänsä ja kulttuuriansa rakentaakseen yhteenkuuluvuuden tunnetta ihmisten keskuuteen.

Kun kansallisvaltioista puhutaan, täytyy muistaa, että maailmassa on paljon kansoja, joilla ei ole omaa valiota (esim. kurdit, romanit, palestiinalaiset). Lisäsi mikään kansallisvaltio ei ole puhtaasti yhden kansan valtio. Kaikissa maissa asuu erikielisiä ja eri kulttuuria edustavia ihmisiä.

Lue lisää kansallisvaltioiden synnystä Internetix-oppimateriaalista. Lue lisää valtiottomista kansoista täältä.

Kansanluonne = Kansanluonne tarkoittaa tietylle kansalle annettuja luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia. Esimerkiksi että suomalaisia ovat sisukkaita ja hiljaisia. Aikaisemmin ajateltiin, että nämä piirteet ovat olemassa luonnostaan ja ne eivät muutu.

Kansanmurha = Jonkun rodun, uskontokunnan tai etnisen ryhmän tahallista ja systemaattista tuhoamista. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana juutalaisten järjestelmällinen murhaaminen, eli holokausti.

Kansatiede = Kansatiede tutkii ihmisten elämää, kulttuuria ja arkea. Kansatiedettä kutsutaan myös etnologiaksi. Kansatiede on kiinnostunut kansanelämästä niin menneinä aikoina, nykyisyydessä kuin tulevaisuudessakin.

Kaupaneste / kauppaa rajoittavat tekijät = Valtioiden määrittelemät ulkomaankaupan rajoitukset, joita voivat olla tullimaksut, tuonti-, vienti- ja tullimuodollisuudet, ulkomaisia yrityksiä tai tuotteita syrjivät tekniset määräykset, kansalliseen talouteen kohdistuva säätely ja tukiaiset, joilla tuetaan kotimaan tuotantoa.

Kasviruutumenetelmä = Tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan selvittää esimerkiksi, mitä lajeja (kasvi- tai eläinlajeja) tutkimusruudussa elää, kuinka monta erilaista lajia ruudista löytyy, ja kuinka suuren osan kasvillisuus peittää ruudusta.

Katso tästä kuvaa kasviruudusta.

Katastrofien takia pakkomuuttava = Pakkomuuttaja, joka muuttaa oman maansa sisällä luonnon tai ihmisen aiheuttaman onnettomuuden takia.

Luonnon aiheuttamat katastrofit voivat olla esimerkiksi:

  • nopean vaikutuksen katastrofeja (tulvat, maanjäristykset)
  • hitaasti puhkeavia katastrofeja (kuivuus, ympäristön heikkeneminen, aavikoituminen, nälänhätä)
  • epideemisiä katastrofeja (taudit, HI-virus)

Ihmisen aiheuttamat katastrofit voivat olla esimerkiksi:

  • teollisia tai teknologisia katastrofeja (saastuminen, räjähdykset)
  • komplekseja katastrofeja (ruokaturvattomuus, lisääntynyt kuolleisuus)

Kehityksen takia pakkomuuttava / -siirretty = Pakkomuuttaja, joka muuttaa tai siirretään oman maansa sisällä erilaisten kehityshankkeiden takia. Tällaisia hankkeita voivat olla esimerkiksi:

  • vesirakentaminen (padot, kastelujärjestelmät, tekojärvet ja vesivarastot)
  • kaupunkien liikenteen infrastruktuuri (tiet, valtatiet, kanaalit),
  • energiarakentaminen (kaivostoiminta, öljynporaaminen, putkistot),
  • maatalousalueiden laajentaminen,
  • puistojen ja luonnonsuojelualueiden perustaminen

Nälänhädän takia pakenevat sisällytetään yleensä tähän ryhmään.

Kehitysmaa = Yksinkertaisimmillaan kehitysmaa on maa, joka saa kehitysapua. Kehitysmaiden luokittelussa käytetään kuitenkin paljon eri mittareita. Yleisin näistä on bruttokansantuote, joka mittaa maiden tuotantoa; kuinka paljon kussakin maassa tuotetaan tavaroita ja palveluja yhden vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2013 Suomen bruttokansantuote oli 35 617 ja Suomen pitkäaikaisen kehitysyhteistyömaan Tansanian bruttokansantuote 1715 dollaria asukasta kohden (Kansainvälisen valuuttarahaston tilasto).

Muita kehitysmaiden tunnuspiirteitä ovat vaurauden epätasainen jakautuminen, puutteellinen koulutustaso, terveydenhuollon ongelmat ja puutteet yksilön oikeuksissa. Kehitysmaat ovat keskenään hyvin hajanainen ryhmä.

Lue lisää kehitysmaista ja kehityksestä professori Juhani Koposen (Helsingin yliopiston Kehitysmaatutkimuksen laitos) kirjoituksesta.

Kehittynyt maa = Kehittyneistä maista käytetään yleisimmin nimitystä teollisuusmaat. Esimerkiksi YK jaottelee maailman maat kolmeen eri ryhmään; teollisuusmaihin, teollistuneihin kehitysmaihin ja kehitysmaihin. Teollisuusmaat ovat maailman vauraimpia maita. Vaurauden mittarina käytetään useimmiten bruttokansantuotetta, joka tarkoittaa tietyssä maassa yhden vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvoa. Suomi kuuluu teollisuusmaihin.

Lue myös Internetix-oppimateriaalin kappale Kehitysmaa vai teollisuusmaa.

Kemia = Kemia on tieteenala, joka tutkii aineita, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja muuttumista.

Keskiaika = Menneet tapahtumat (historia) on tapana jakaa kolmeen jaksoon: antiikki (800 eaa.–500 jaa.), keskiaika (400–500 luvulta 1400–1500 luvulle) ja uusi aika (1400–1500 luvulta nykypäivään). Useimmiten keskiajan lasketaan alkaneen Rooman valtakunnan läntisen puolen tuhosta vuonna 476 ja päättyneen renessanssiin 1400–1500-luvuilla.

Keskiaika jaetaan kolmeen jaksoon: varhaiskeskiaika (500–1000), sydänkeskiaika (1000–1300) ja myöhäiskeskiaika (1300–1500).

Lue lisää keskiajasta seuraavista linkeistä: Jussi Katajalan Keskiaika-sivut, Opetushallituksen Etälukio-sivut, Kansalliskirjaston Kirjava keskiaika -sivusto ja Historia-lehden artikkeli ”Historian aikajana: Euroopan keskiaika

Keskusallas = Alue vesistössä tai järvessä, johon kerääntyy suuri osa vedestä.

Kestävä kehitys = Luonnonvaroja haaskaamaton kehitys. Kestävän kehityksen periaatteen mukaan luontoa pitää hyödyntää ja hoitaa niin, että tuleville sukupolville jätetään samanlaiset mahdollisuudet luonnon hyödyntämiseen.

Kielivähemmistö = Ryhmä, joka eroaa valtaväestöstä puhumalla eri kieltä. Suomen kielivähemmistöjä ovat esimerkiksi suomenruotsalaiset, saamelaiset ja venäläiset.

Kiinan muuri = Kiinan muuri on puolustusmuuri, jonka rakentamisen kiinalaiset aloittivat 700-luvulla ennen ajanlaskun alkua. Muurin tarkoitus oli suojata kiinalaisia mongolien hyökkäyksiltä. Muuri menetti puolustuksellisen merkityksensä Qing-dynastian aikana (1644–1911), jolloin Kiina ulottui muurin ulkopuolelle.

Kiinan muuria rakennettiin ja laajennettiin useaan eri otteeseen. Muuri koostuu osista, joiden kokonaispituudeksi on annettu useita arvioita. Vuonna 2012 päättyneen viisivuotisen kartoitustyön mukaan muurin mitta on 21 196, 18 kilometriä. Kiinan muuri valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1987.

Lue lisää Kiinan muurista Unescon maailmanperintökohdesivuilta.

Kiintiöpakolainen = Valtiot päättävät, kuinka paljon ne ottavat vastaan pakolaisia vuodessa. Tätä määrää kutsutaan kiintiöksi. Suomi valitsee kiintiöpakolaiset tietyistä maista YK:n pakolaisjärjestön suositusten perusteella. Pääasiallinen valintakriteeri on suojelun tarve, mutta haastettelujen yhteydessä arvioidaan myös Suomeen kotoutumisen eli integraation onnistumista.

Kilpailukyky = Kyky tai mahdollisuus kilpailla toisten kanssa. Esimerkiksi ihmiset, valtiot tai yritykset voivat kilpailla keskenään. Tuotteen kilpailukyky riippuu sen hinnasta, laadusta jne.

Kollektiivinen muisti = Muisti, joka yhdistää ryhmän jäseniä. Kollektiivinen muisti muodostuu monien yksilöiden muistoista.

Коллективная память = Знание о прошлом, объединяющее представителей одной группы. Коллективная память складывается из множества личных воспоминаний.

Kolmas maa = Kolmas maa tarkoittaa maata, joka ei kuulu Euroopan Unioniin.

Korvaavat toimet = Korvaavat toimet ovat toimia, joita viranomaiset voivat tehdä Euroopan unionin sisällä ja sisärajoilla pitääkseen yllä sisäistä turvallisuutta. Korvaavilla toimilla kompensoidaan mahdollista turvallisuusvajetta, joka aiheutuu, kun rajatarkastukset poistettiin jäsenmaiden väliltä. Korvaavia toimia ovat esimerkiksi viranomaisten välinen tietojen vaihto, takaa-ajo rajan yli (esimerkiksi poliisi voi ajaa rikollista takaa pysähtymättä EU:n sisärajalle) sekä sisärajatarkastusten palauttaminen.

Kriittinen historiantutkimus = Kriittinen historiantutkimus sai alkunsa tieteellisestä raamatuntutkimuksesta. Siinä raamattua ei enää pidetty pelkkänä pyhänä kirjana, vaan historiallisena tekstinä, jota voidaan tutkia kriittisesti: Sitä voi lukea ja ymmärtää omana aikanaan kirjoitettuna tekstinä ja se voi antaa tietoa historian vaiheista. Nykyään kriittinen historiantutkimus tarkoittaa paitsi kriittistä suhtautumista lähteisiin (lähdekritiikki) myös tutkijan omaa ymmärrystä siitä, että kaikki historiantutkimus on tutkijan tulkintaa menneisyydestä.

Kulttuuri = Ihmisten opittujen tietojen ja taitojen kokonaisuus ja niiden tulokset. Kulttuuri voidaan ymmärtää laajasti ihmisen toimintana (uskomukset, perinteet, arki) ja tämän toiminnan tuotteena (esineet, tavat jne.). Esimerkiksi suomalainen kulttuuri on Suomessa asuvien ihmisten tapa asua ja elää. Suppeammin kulttuurilla tarkoitetaan myös kaikkia taiteenaloja.

Kulttuurinen muisti = Tieto menneisyydestä, jota saamme esimerkiksi elokuvista, teatterista ja maalauksista.

Kulttuurinen raja = Piirteet, jotka erottavat kulttuureita toisistaan.

Kulttuuriperintö = Ihmisten ja paikkojen vuorovaikutuksesta aikojen saatossa syntynyttä henkistä ja aineellista perintöä. Henkinen kulttuuriperintö tarkoittaa esimerkiksi kieltä, uskomuksia tai juhlaperinnettä. Aineellinen kulttuuriperintö voi olla joko irtainta (esimerkiksi kirjat ja esineet) tai kiinteää (esimerkiksi rakennukset).

Культурная память = Информация о прошлом, которая сохраняется в различных текстах и предметах, таких как кино, театр, живопись, и т.д.

Kunta = Suomi jakaantuu kuntiin. Kuntien tehtävät määritellään Suomen laissa ja kunnilla on esimerkiksi velvollisuus järjestää kuntalaisille maksutonta perusopetusta. Kuntien rajat merkitään maastoon kyltein ja ne löytyvät myös peruskartoilta. Jokainen Suomen kaupunki on kunta, sillä kunnat voivat käyttää itsestään nimitystä kaupunki, jos ne katsovat täyttävänsä kaupunkimaiselle yhdyskunnalle asetettavat vaatimukset.

Lisätietoa kunnista saat Virtuaalikunta.net -sivustolta.

Kuntaraja = Raja kuntien välillä. Kts. Kunta

Käsitteellinen raja = Käsitteelliset rajat ovat rajoja, joita luodaan sanojen eli käsitteiden avulla. Usein käsitteellisten rajojen luomisessa käytetään käsitepareja. Tällaisia ovat esimerkiksi kehittyneet maat ja kehitysmaat, kaupunki ja maaseutu sekä itä ja länsi.

L

Lainvalvontatehtävä = Lainvalvontatehtävät ovat sellaisia tehtäviä, jotka kuuluvat vain viranomaisille. Tämä siksi, että lainvalvontatehtävät edellyttävät erityisiä toimivaltuuksia (esimerkiksi kiinniotto, pidätys, rajatarkastus) ja koulutusta. Lainvalvontatehtävät perustuvat lakiin. Eri laeissa on yksityiskohtaisesti säädetty, mitä viranomaiset voivat tehdä lainvalvonnassa eli hoitaessaan niille lailla säädettyjä tehtäviä.

Liiketoimintakulttuuri = Toimintatavat yrityselämässä: Miten on tapana käydä kauppaa toisten kanssa ja toimia liike-elämän piireissä. Esimerkiksi teititelläänkö vai voidaanko käyttää etunimiä.

Linja-arviointi = Menetelmä, jonka avulla voidaan tutkia kasvillisuutta ja ympäristötekijöitä (esim. valon määrä, maaperän koostumusta) tietyn linjan läheisyydessä. Linjalla tarkoitetaan maastoon paikasta A paikkaan B vedettyä keskuslinjaa, joka voidaan merkitä esimerkiksi langalla/narulla. Tämän lisäksi keskuslinjasta määritetään esim. 0.5-1 metrin etäisyydelle sivulinjat. Alla on esimerkki kahden ekosysteemin välille laaditusta linjasta.

linjan muodostaminen

Luonnollinen raja = ’Luonnollisten’ ja ’luonnonmukaisten’ rajojen käsitteet tarkoittavat tietyn ryhmän kulttuuriin, kieleen tai historiaan perustuvia rajoja.

Pohdintaa aiheesta: Nykyisen rajatutkimuksen mukaan ei ole olemassa luonnon tai luonnollisia rajoja. Kaikki rajat ovat ihmisen luomia.Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki rajat ovat itse asiassa käsitteellisiä. Otetaan esimerkiksi valtiollinen raja. Ihmiset ovat perustaneet valtiot, antaneet niille nimet (käsitteet; esim. Suomi) ja sopineet, missä niiden väliset rajat kulkevat. Ilman ihmistä ei olisi olemassa valtioita tai niiden välisiä rajoja. Luonnossa olevia rajoja kuten jokia tai vuoristoja ihminen ei ole luonut. Mutta ihminen nimittää niitä rajoiksi, jolloin hän luo niistä käsitteellisiä rajoja.

Lähde: Pirjo Jukarainen. Rauhan ja raudan rajoilla: nuorten maailmanjäsennyksiä Suomen ja Venäjän sekä Ruotsin ja Suomen rajojen tuntumassa. Tark. painos. Helsinki: Like; 2001.

Luonnonfilosofia / luonnonfilosofi = Luonnonfilosofia on filosofian osa-alue, joka pyrkii ymmärtämään ja selittämään todellisuutta. Luonnonfilosofit tutkivat esimerkiksi sitä, miten ihmiset käsittävät maailmankaikkeuden ja todellisuuden.

Luonnonkatastrofi = Tuhoisa luonnon aiheuttama tapahtuma. Esimerkiksi maanjäristys, tulivuoren purkaus, hirmumysky ja tsunami ovat luonnonkatastrofeja.

Luonnonmaantieteellinen = Luonnosta löytyvä piirre, esimerkiksi korkeuserot, kasvillisuus ja vesistöt.

Luonnonvarat = Yhteisnimitys kaikelle luonnossa olevalle, mitä ihminen pystyy hyödyntämään. Jaetaan yleensä uusiutuviin ja uusiutumattomineen luonnonvaroihin. Uusiutuvia luonnonvaroja ovat esim. auringon säteily, tuuli, puu. Uusiutumattomia ovat esim. öljy ja kivihiili.

Lue lisää luonnonvaroista, niiden merkityksestä ja käytöstä: Luovasti luonnonvaroista -sivustolta ja tarkasele luonnovaroihin liittyviä tilastoja Tilastokeskuksen -sivustolta.

Luonto = Maaperä sekä vesi- ja ilmakehä kasveineen ja eläimineen; luonnolla tarkoitetaan usein sellaista ympäristöä, joka on vain vähän tai ei ollenkaan ihmisen muokkaamaa.

Lähde = Kaikki säilyneet aineistot, joista tutkija saa tietoa menneisyydestä

Lähiympäristö = Lähiympäristö tarkoittaa arkipäivän ympäristöämme. Siihen kuuluvat paikat, joissa vietämme aikaa, reitit, joita kuljemme ja ihmiset, joiden kanssa olemme. Lapsilla ja nuorilla lähiympäristöön kuuluvat tavallisesti koti, koulu, koulumatka, harrastuspaikat sekä luokkatoverit ja perhe.

Lääketiede = Lääketiede on tieteenala, joka tutkii ihmisen ja eläinten terveyttä ja sairauksia. Lääketiede pitää sisällään myös käytännön toimia eli lääkintää ja kirurgiaa.

M

Maahantuloedellytys = Maahantuloedellytykset tarkoittavat henkilön edellytyksiä tulla maahan. Henkilöllä tulee olla asianmukainen syy maahantuloon (esim. matkailu, työ, opiskelu), tarpeelliset matkustusasiakirjat (passi/henkilökortti, viisumi sekä mahdollisesti myös työ- ja oleskeluluvat) sekä riittävät rahavarat matkustamiseen ja matkan aikaiseen toimeentuloon. Henkilö ei saa myöskään aiheuttaa uhkaa EU:n sisäiselle turvallisuudelle, yleiselle järjestykselle, kansanterveydelle tai kansainvälisille suhteille.

Maan sisäinen pakkomuutto / pakkomuuttaja = Maan sisäiset pakkomuuttajat (internally displaced persons, IDPs) voidaan jakaa kolmeen alaryhmään: ”maan sisäisiin pakolaisiin”, jotka muuttavat samoista syistä kuin kansainväliset pakolaiset, katastrofien takia pakkomuuttavat ja kehityksen takia pakkomuuttavat.

”Maan sisäinen pakolainen” = Pakkomuuttaja, joka muuttaa oman maansa sisällä samoista syistä kuin kansainväliset pakolaiset eli pääosin konfliktien, väkivallan tai vainon takia.

Maankohoaminen = Maan hidasta kohoamista. Suomessa maankohoaminen on seurausta viimeisestä jääkaudesta (Veiksel-jääkausi), jolloin useita kilometrejä paksu jää painoi maankuorta alaspäin.

Lue lisää: Maankohoaminen. Luonto Vaasa.

Maankäyttömuoto = Maakäyttömuoto tarkoittaa eri tapoja, joihin maata käytetään. Näitä ovat esimerkiksi maa- ja metsätalous (esim. viljely, puuntuotanto), teollisuus, energiantuotanto (esim. soiden turvetuotanto), asuminen, tiet ja puistot.

Maantiede = Tieteenala, joka tutkii maapallon pintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä maapallon alueita. Maantiede jakautuu kapeampiin tieteenaloihin, joita ovat muun muassa luonnonmaantiede, kulttuurimaantiede ja maantiede.

Maantieteellinen maailmankuva = Mielikuva siitä, millaiselta maailma näyttää ja mistä se koostuu. Maantieteellinen maailmankuva sisältää karttamaisen kuvan maailmasta ja mielikuvia alueista.

Maastoliikenne = Maastoliikenteellä tarkoitetaan moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikennettä maastossa teiden ja virallisten moottorikelkkareittien ulkopuolella.

Maisema = Näkymä, joka avautuu havainnoijan edessä. Maisema voi olla myös ihmisen mielessä, jolloin sitä kutsutaan mielenmaisemaksi. Mielenmaisemia muokkaavat omat muistot, pelot, kokemukset tai vaikkapa läheisten kokemukset, media, opetus.

Lisää maisemasta Ympäristöhallinnon verkkosivuilta.

Lähde: Hannele Cantell, Hannele Rikkinen &Sirpa Tani. Maailma minussa – minä maailmassa.  Helsinki: Yliopistopaino, 2007.

Markkina-alue = Maa tai sen osa-alue, johon valtion tai yrityksen tavaroiden ja palveluiden vienti kohdistuu.

Media = Sana media tarkoittaa erilaisia viestintävälineitä ja viestintäkanavia (televisio, radio, sanomalehdet, internet), viestintätoimijoita (esim. Yleisradio, Helsingin Sanomat) ja viestinnän muotoja (esim. sosiaalinen media).

Mentaalikartta = Ihmisen ulkomuistista piirtämä kartta maailmasta tai jostakin muusta alueesta. Mentaalikartat piirretään tyhjälle paperille.

Mentaalinen raja = Mentaaliset rajat ovat näkymättömiä rajoja, joita ihminen tekee mielessään. Esimerkiksi käsityksemme itsestämme eli identiteetti rakentuu mentaalisten rajojen avulla, kun vertaamme itseämme muihin ja mietimme mitä samaa ja mitä erilaista meissä on muihin verrattuna. 

Monikansallinen = Useiden valtioiden välinen. Monikansallinen tarkoittaa myös useassa maassa toimivaa tai monista kansallisuuksista koostuvaa.

Monikansallinen yritys = Yritys, jolla on toimintaa samanaikaisesti useammassa eri valtioissa. Monikansallisten yritysten pääkonttori sijaitsee usein yrityksen kotimaassa, toiminnan ollessa ulkomailla. Monikansallisia yrityksiä ovat mm. McDonald’s, Nokia, UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso, KONE

Moraali Yhteisössä vallitsevat käsitykset oikeasta ja väärästä, arvostukset ja käyttäytymissäännöt.

Muistamisen muodot = Tapoja saada tietoa menneestä ja muistaa menneitä asioita ja tapahtumia.

Myyttinen = Uskomuksiin perustuva, tarunomainen.

N

Neuvostoliitto = Neuvostoliitto on valtio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991. Se seurasi Venäjän keisarikuntaa, joka kaatui vuoden 1917 vallankumouksessa. Vallankumousta johti Vladimir Lenin, josta tuli Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja. Neuvostoliitto oli sosialistinen maa, jossa kaikki tuotantovälineet kuten tehtaat, maat ja pellot olivat valtion omistuksessa. Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 ja siitä itsenäistyi 14 maata, niiden joukossa Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä ja Ukraina. Neuvostoliiton seuraaja on Venäjän federaatio.

Lue lisää Neuvostoliitosta Helsingin Sanomissa 21.9.2014 julkaistusta artikkelista ”Tämä oli Neuvostoliitto”.

Normi = Sääntö, ohje tai malli. Sillä tarkoitetaan myös yhteiskunnan yleisiä käyttäytymissääntöjä.

NUTS aluejako = NUTS on Euroopan unionin käyttämä tilastollinen aluejako. NUTS-tasoja on kolme, joista ensimmäisellä tasolla Suomi on jaettu Manner-Suomeen ja Ahvenanmaahan. NUTS 2 -tasolla Suomi on jaettu viiteen suuralueeseen. Kartta NUTS 2 -alueista täältä. NUTS 3 -tason muodostavat maakunnat.

O

Общество = Форма объединения людей. Люди живут в опреденном обществе. Общество всегда организованное. Например, российское общество – это люди, которые живут в России и управляют Россией.

Oleskelulupa = Lupa, jonka viranomainen myöntää ulkomaalaiselle, että tämä saa oleskella maassa.

Omavarainen = Omavarainen tarkoittaa, että kaikki tai suurin osa tuotteista tuotetaan itse. Tulla tulee toimeen tuotteilla, jotka on itse tuottanut. Olla muista riippumaton.

P

Pakkomuuttaja / pakkomuutto = Pakkomuutto (forced migration) tarkoittaa sitä, että ihmisten on erilaisten syiden takia pakko muuttaa kotoaan. Syynä voivat olla esimerkiksi sota, syrjintä tai luonnonkatastrofit.

Pakolainen = Vieraaseen maahan paennut henkilö, maanpakolainen. YK:n mukaan pakolainen on henkilö, joka on jättänyt maansa syntyperänsä, uskontonsa, mielipiteidensä tms. vuoksi vainoa peläten. Pakolainen on henkilö, joka saa kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella.

Pakolaishallitus = Maanpaossa oleva hallitus. Esimerkiksi Tiibetin hallitus ei toimi Tiibetin alueella, vaan on paennut Intiaan, jossa se ajaa Tiibetin asioita.

Pakotetusti palautettu muuttaja = Kansainvälinen pakkomuuttaja, joka joutuu palaamaan tulomaahansa, koska vastaanottava maa ei ole myöntänyt hänelle oleskelulupaa.

Palvelut = Palveleva toiminta, joka tuottaa hyötyä kuluttajille. Esimerkiksi koulut tuottavat palveluja tarjoamalla opetusta, ja yritykset tarjoavat kuljetuspalveluja, rakennustoimintaa, liike-elämän palveluja, kulttuuripalveluja jne. Tilastokeskuksen palvelumääritelmiä ja palvelujen ulkomaankaupan tilastoja löydät täältä.

Переселенец = Человек, переселившийся в новое место или страну. Переселенец может переехать по своему собственному желанию или против своего желания, например, из-за войны.

Perheenyhdistäminen = Perheenyhdistäminen tarkoittaa oikeutta tuoda perheenjäsenet tulomaahan. Suomessa lähes kaikki oleskeluluvan saaneet henkilöt saavat  perheenyhdistämisoikeuden. Poikkeuksena ovat henkilöt, jotka ovat saaneet oleskeluluvan ihmiskaupan uhreina tai opiskelijoina.

Peruskirja = Sopimus, jolla määritetään toimintaperiaatteet ja tavoitteet. Lue lisää YK:n peruskirjasta YK:n alueellisen tiedotuskeskuksen sivuilta.

Perusteellinen maahantulotarkastus = Tarkastus, joka tehdään kolmansien maiden kansalaisille. Maahantulotarkastuksessa selvitetään maahantuloedellytykset sekä tarkistetaan matkustusasiakirjojen aitous mahdollisten väärennösten paljastamiseksi. Maahantulotarkastuksessa tarkastetaan myös kolmannen maan kansalaisen kulkuneuvo ja hänen mukanaan olevat tavarat.

Pioneerilaji = Eliö, joka saapuu ensimmäisten joukossa uudelle tai tuhoutuneelle alueelle, kuten maankohoamisen myötä paljastuneelle meren rannalle tai metsäpallossa paljastuneelle maa-alueelle.

Poliittinen ideologia = Näkökulma todellisuuteen, aatejärjestelmä, jolla valtion asioita hoidetaan. Esimerkki poliittisesta ideologiasta on sosialismi, jossa yksityiset yritykset eivät omista tuotantovälineitä (esim. tehtaita), vaan ne ovat valtion omistuksessa. Sosialistisia maita ovat esimerkiksi Kuuba ja Kiina.

Poliittinen raja = Poliittinen raja tarkoittaa rajaa, josta on sovittu poliittisella päätöksellä. Esimerkiksi valtioiden rajat ovat poliittisia rajoja, koska valtiot sopivat niistä yhdessä ja rajat hyväksytään valtion poliittisissa päätöksentekoelimissä. Suomessa rajat hyväksyy eduskunta hallituksen esityksestä.

Poliittinen raja voi olla myös mentaalinen raja, jolloin se tarkoittaa rajaa eri poliittisten näkemysten välillä.

Poliittinen riippumattomuus = Valtion oikeus päättää poliittisesta järjestelmästään. Erilaisia poliittisia järjestelmiä ovat esimerkiksi monarkia, tasavalta ja demokratia. Poliittinen riippumattomuus voi tarkoittaa myös poliittiseen puolueeseen kuulumattomuutta.

Poliittiset pakolaiset = Kotimaastaan poliittisista syistä paenneet kansalaiset.

Poliittisista syistä valtioton kansa = Valtiottomia kansoja, jotka haluavat itsenäistyä emävaltiostaan. Ne tuntevat, että niillä on oikeus omaan valtioon, sillä ne eivät koe olevansa sen valtion kansalaisia, jossa asuvat.

Politiikan tutkimus = Tieteenala, joka tutkii poliittisia ilmiöitä. Sitä kiinnostavat muun muassa valtion toiminta ja rakenteet, vallankäyttö, poliittinen toiminta ja osallistuminen sekä poliittinen päätöksenteko.

Populaarikulttuuri = Suuren yleisön suosioissa olevaa kirjallisuutta, musiikkia, elokuvia, televisio-ohjelmia, pelejä jne.

Primaarisukkessio= Eliöt valtaavat täysin uuden paikan, joka on syntynyt esimerkiksi maankohoamisen seurauksena. Ensimmäisenä saapuvat pioneerilajit ja sukkessio jatkuu eli eliöyhteisö muuttuu kunnes se saavuttaa kliimaksin eli vakauden.

PTR-yhteistyö = PTR-yhteistyö tarkoittaa poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen välistä viranomaisyhteistyötä.

Pähkinäsaaren rauhan raja = Pähkinäsaaren rauhan raja oli Ruotsin kuningaskunnan ja Novgorodin tasavallan välillä kulkeva raja. Rajasta sovittiin vuoden 1323 rauhassa, joka päätti pitkän sotajakson Ruotsin ja Novgorodin välillä. Raja kulki poikki Suomen niemen Karjalankannakselta Pohjanlahden rannalle.

Pähkinäsaaren rauhan rajaa pidetään Suomen ensimmäisenä rajana, vaikka Suomea ei ollut vielä tuolloin olemassa. Nykyisen Suomen aluetta asuttivat kuitenkin jo suomen kieltä puhuvat kansat ja heimot.

Lue lisää pähkinäsaaren rauhasta Suomen historiallisen seuran jäsenlehdestä ja  Historian tietosanomista.
Suomen historiallisia rajoja löydät täältä.

Pääoma = Tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen tarvittava raha tai tavaroiden valmistamiseen tarvittava laite. Pääoma voi olla myös kulttuuriin tai ihmisten osaamiseen perustuvaa tietoa ja taitoa.

Q

R

Raja-alueet = Valtion rajan läheisiä alueita. Raja-alueita ei ole tarkkaan määritetty. Yleensä niillä tarkoitetaan muutaman kymmenen kilometrin etäisyydelle valtion rajasta ulottuvia alueita.

Rajanylityspaikka = Ulkorajojen ylitykseen tarkoitettu paikka. Nämä paikat on säädetty kansallisessa lainsäädännössä. Rajanylityspaikat voivat olla joko kansainvälisiä rajanylityspaikkoja tai tilapäisiä rajanylityspaikkoja. Kansainväliset rajanylityspaikat on tarkoitettu kaikelle liikenteelle, kun taas tilapäiset rajanylityspaikat palvelevat paikallista rajaliikennettä. Kansainvälisen rajanylityspaikan kautta voi tapahtua sekä sisärajaliikennettä (EU:n jäsenmaiden välistä liikennettä) että ulkorajaliikennettä (liikennettä EU:n ulkopuolelle tai EU:n ulkopuolelta EU:n alueelle). Maarajoilla rajanylityspaikka voi olla ajoneuvoliikenteen ohella tarkoitettu myös rautatieliikenteelle (esimerkiksi Värtsilän rajanylityspaikka) tai vesiliikenteelle (Saimaan kanava).

Rajapyykki = Rajapyykki on rajan paikkaa osoittava paalu, kivi tai kallioon tehty merkintä.

Rajatarkastus = Rajanylityspaikalla tehtäviä tarkastuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa, että henkilöt ja heidän kulkuneuvonsa sekä heidän hallussaan olevat esineet voidaan päästää jäsenvaltioiden alueelle tai sieltä pois. Rajatarkastus voidaan tarkastuksen laajuuden perusteella jakaa vähimmäistarkastukseen ja perusteelliseen maahantulotarkastukseen.

Rajaturvallisuus = Rajoihin liittyvää turvattomuutta ja toimenpiteitä tämän turvattomuuden hallitsemiseksi.

Rajaturvallisuusmalli = Euroopan unionissa käyttöön otettu malli, jonka avulla rajoihin liittyviä turvallisuusuhkia torjutaan neljällä eri ”tasalla”. Rajaturvallisuusmallin uloimman turvallisuuskehän muodostavat toimet kolmansissa maissa. Kansainvälinen rajaturvallisuusyhteistyö edustaa rajaturvallisuusmallin toista turvallisuuskehää. EU:n ulkorajoilla tehtävät rajatarkastukset sekä rajojen valvonta rajanylityspaikkojen välisellä alueella muodostavat rajaturvallisuusmallin kolmannen kehän. Rajaturvallisuusmallin sisintä kehää edustavat viranomaisten toimenpiteet Euroopan unionin sisällä.

Rajatutkimus = Rajatutkimus on tieteenala, joka on kiinnostunut valtioiden rajoista ja niitä ympäröivistä raja-alueista. Rajatutkimus on monitieteistä eli sitä tekevät monen eri alan tutkijat, kuten maantieteilijät, sosiologit, antropologit sekä politiikan, historian, kansainvälisten suhteiden ja talouden tutkijat.

Rajavalvonta = Rajalla tehtäviä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että henkilöiden rajanylitykset tapahtuvat säädetyssä järjestyksessä eli lain mukaisesti. Lisäksi rajavalvonnan tehtävänä on varmistaa, että henkilöt eivät kierrä rajatarkastuksia esimerkiksi yrittämällä tulla laittomasti maahan rajanylityspaikan ulkopuolelta. Rajavalvonta jakaantuu rajatarkastuksiin sekä rajojen valvontaan.

Rajavalvontaoperaatio = Rajavalvontaviranomaisten yhdessä järjestämiä operaatioita laittoman maahantulon hallitsemiseksi. Operaatioita on järjestetty sekä EU:n yhteisellä ulkorajalla kaakkoisessa Euroopassa että Euroopan eteläisillä merialueilla.

Rajavesistö = Vesistö, jonka valuma-alue on yhden tai useamman valtion alueella.

Rajavyöhyke = Rajavyöhykkeellä voidaan tarkoittaa valtioiden välistä rajavyöhykettä tai vyöhykettä luonnossa, jossa eri ekosysteemit (esimerkiksi metsä ja pelto) tai maankäyttömuodot kohtaavat.

Valtioiden välinen rajavyöhyke on alue, joka jatkuu varsinaisesta rajalinjasta tietyn matkaa sisämaahan päin. Rajavyöhykkeellä liikkumiseen tarvitaan rajavyöhykelupa, joka anotaan Rajavartiostolta. Rajavyöhykkeen leveys vaihtelee eri rajoilla ja eri kohdissa rajaa. Sen tarkoituksena on helpottaa rajalinjan vartiointia ja edesauttaa yleistä turvallisuutta ja järjestystä.

Lue lisää Suomen itärajan rajavyöhykkeestä Rajavartiolaitoksen sivuilta.

Rajojen avautuminen = Rajojen avautumisella tarkoitetaan rajojen avaamista vapaalle liikenteelle. Avoimilla rajoilla ei ole raja-aitoja ja valtioiden rajan saa ylittää mistä kohti tahansa. Esimerkiksi Schengen-sopimuksen allekirjoittaneiden maiden välillä on avoimet rajat.

Rajojen loukkaamattomuus = Rajojen loukkaaminen tarkoittaa sitä, että vieraat valtiot ylittävät toisen valtion rajan ja tulevat valtion alueelle luvatta.

Rajojen valvonta / Rajavalvonta = Rajavalvonta rajanylityspaikkojen välisillä alueilla.

Rasismi = Rasismi on syrjintää tai sortoa, jota tehdään ihmisen rodun, etnisyyden tai kansallisuuden perusteella.

Ratifioida = Vahvistaa. Ratifiointi on toimenpide, jossa valtion päämies vahvistaa lopullisesti valtiosopimuksen.

Rationaalinen = Rationaalinen tarkoittaa järkeen perustuvaa.

Resurssi = Resurssi tarkoittaa voimavaraa, rikkautta, mahdollisuutta tai keinoa.

Reunavaikutus = Prosessi ekosysteemien välillä, esimerkiksi metsän ja pellon välillä. Prosessin seurauksena reuna-alue on usein laji- ja yksilömäärältään monipuolisempi. Toisaalta reunavaikutus voi toisaalta vähentää tiettyjen lajien tiheyksiä tai aiheuttaa jonkin lajin siirtymisen kokonaan reunan läheisyydestä toisaalle (esim. maankäyttömuotojen, kuten asumisen ja puistojen reuna-alueilla). Tärkeää on muistaa, että se miten reunavaikutus muttaa lajistoa on aina tapauskohtaista.

Lue lisää Kaupungistuminen vaikuttaa metsäkasvillisuuteen ja maaperään (2010). Metsätieteen aikakausikirja 3/2010. Leena Hamberg, Oili Tarvainen ja Minna Malmivaara-Lämsä (PDF).
Luonnon monimuotoisuus.Eliömaailma. Etälukio.
Reunavaikutus. Natura-arvio tuulivoimayleiskaavan vaikutuksista
Stormossenin Natura 2000 –alueeseen (FI0200004) (PDF). Katso sivu 19.

Reservaatit = Vähemmistökansan erillinen rauhoitettu asuinalue.

Rikostorjunta = Viranomaistoimenpiteiden kokonaisuutta, joiden tarkoituksena on torjua rikollisuutta. Rikostorjunnalla tarkoitetaan rikosten ennalta estämistä, paljastamista, tutkimista ja syyteharkintaa.

S

Siirtolainen / siirtolaisuus = Ihminen, joka muuttaa pysyvästi toiseen maahan. Siirtolainen voi muuttaa omasta tahdostaan tai omaa tahtoaan vasten esimerkiksi sodan takia. Siirtolaisuus on väestön (siirtolaisten) muuttoa toiseen maahan.

Sijaissuojelu = Sijaissuojelussa toinen valtio tai kansainvälinen humanitaarinen järjestö avustaa pakkomuuttajia heidän kotimaassaan. Tällainen suojelu on tarpeen etenkin kun ”maan sisäinen pakolainen” on vieraantunut kansallisvaltiostaan.

Sisäinen turvallisuus = Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä ja onnettomuuksista tai maailmantilanteesta johtuvaa pelkoa ja turvattomuutta.

Sisäraja = EU:n jäsenvaltioiden välisiä maarajoja, joki- ja järvirajat mukaan luettuina. Sisärajat tarkoittavat myös EU:n jäsenvaltioiden välisiä lentoasemia sisäisten lentojen osalta sekä jäsenvaltioiden satamia säännöllisen lauttaliikenteen osalta.

Solidaarisuus = Yhteenkuuluvuuden tunne ja myötämielisyys kanssaihmisiä kohtaan.

Sosiaalinen identiteetti = Tunne siitä, että kuuluu yhteen esimerkiksi samaa sukupuolta olevien tai saman ikäisten ihmisten kanssa. Tunnemme kuuluvamme omaan perheeseemme, koululuokkaamme, työyhteisöömme tai harrastusryhmäämme. Sosiaaliset identiteetit voivat olla päällekkäisiä, eli meillä voi olla monta identiteettiä, jotka korostuvat eri tilanteissa.

Sosiaalinen rakentuminen = Sosiaalinen rakentuminen tarkoittaa sitä, että tieto on aina yksilön tai yhteisöjen itsensä rakentamaa. Ei ole olemassa yhtä oikeaa ulkopuolista todellisuutta tai totuutta, vaan ihmiset ja yhteisöt itse rakentavat todellisuutta ja antavat asioille merkityksiä.

Sosiaalinen raja = Sosiaaliset rajat ovat rajoja eri ihmisryhmien välillä. Esimerkkejä sosiaalisista rajoista ovat ovat kansalaisuus-, kieli-, kulttuuri- ja uskontorajat.

Sosiaalistua = Sosiaalistuminen tarkoittaa kasvamista osaksi jotakin yhteisöä (ihmisryhmää). Ihminen oppii toimimaan yhteisölle tyypillisellä tavalla, esimerkiksi oppii sen kielen ja arvot (mikä on hyväksyttävää ja ei-hyväksyttävää).

Sosiologia = Tieteenala, joka tutkii ihmisryhmiä ja yhteiskuntia sekä ihmisten käyttäytymistä niissä.

Sotakorvaus = Korvaus, jonka sodan hävinnyt valtio joutuu maksamaan voittajalle sodan aiheuttamista kustannuksista ja vahingoista.

Sotilaallinen maanpuolustus = Suomen puolustamista asevoimin sotilaallista voimaa käyttäen. Suomen sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuvat puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos.

Standardi = Määritelmä siitä, millainen jonkin tuotteen tulee olla tai miten jokin asia tulisi tehdä. Esimerkiksi miten yrityksen ympäristöasiat hoidetaan tai miten elintarvikkeet valmistetaan. Lue lisää standardeista Wikipediasta.

Stereotypia = Stereotypia on yksinkertaistettu ja yleistetty käsitys jostakin. Esimerkiksi kansallinen stereotypia on yhdenmukainen kuva kaikista yhden kansan, kuten ruotsalaisten tai venäläisten, edustajista. Stereotypia on usein kielteinen ja se perustuu muutamaan luonteenpiirteeseen, kuten yksinkertaisuuteen tai ahneuteen.

Sukkessio (ekologinen sukkessio, seuraanto) = Tietyllä paikalla tapahtuva lajiston hidas muuttuminen, joka päättyy kliimaksivaiheeseen eli lähes muuttumattomaan lajistoon. Sukkessiota tapahtuu koska eliöyhteisön jäsenet itse muuttavat elinympäristöään.

Primaarisukkessio: Eliöt valtaavat täysin uuden paikan, joka on syntynyt esimerkiksi maankohoamisen seurauksena. Ensimmäisenä saapuvat pioneerilajit ja sukkessio jatkuu eli eliöyhteisö muuttuu kunnes se saavuttaa kliimaksin eli vakauden.

Sekundaarisukkessio: Sukkessio alkaa alusta, kun olemassa ollut eliöyhteisö tuhoutuu esimerkiksi metsäpalon, metsähakkuun tai myrskyn seurauksesta.

Tutustu lisää sukkessioon katsomalla tämä video, täältä löytyy tietoa sukkessiosta kaupunkiluonnossa

Suullinen historia = Suullisesti eli kertomalla välitetty tieto menneisyydestä.

Suvereniteetti = Valtion itsemääräämisoikeus eli ehdoton valta päättää alueen laista ja hallinnosta.

Symbolinen rajaSymbolinen raja on näkymätön raja, jonka ihmiset muodostavat ajatuksissaan. Vaikka symbolinen raja ei ole fyysinen ja näkyvä, se voi olla todellinen ihmisille ja vaikuttaa heidän elämäänsä. Esimerkiksi siirtolaiset voivat kokea, että vaikka he ovat ylittäneet fyysisen valtioiden välisen rajan, heidän on vaikea ylittää symbolista rajaa ja tuntea itsensä uuden maansa kansalaisiksi.

T

Talousmetsä = Metsä, joka on varattu metsätalouden harjoittamiseen ja jonka hoito tähtää taloudelliseen hyötyyn. Talousmetsä on lajistoltaan köyhempi kuin luonnontilainen metsä ja se voi koostua vain yhdestä puulajista.

Taloustiede = Tieteenala, joka tutkii taloutta ja sen toimintaa. Mikrotaloustiede keskittyy ihmisiin, kotitalouksiin, yrityksiin ja muiden pieniin toimijoihin taloudessa, ja makrotaloustiede suurempiin ilmiöihin kuten rahatalouteen, talouskasvuun ja suhdannevaihteluihin.

Talvisota = Talvisota oli sota Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuosina 1939–1940. Sota oli osa toista maailmansotaa, jota käytiin vuosina 1939–1945. Sota päättyi Moskovan rauhaan vuonna 1940.

Lue lisää jatko- ja talvisodasta Vantaan sivistystoimen sivuilta

Tax-free = Verovapaa. Asiakkaan ei tarvitse maksaa tuotteesta täyttä hintaa, vaan siitä palautetaan veron osuus. Suomessa tämä vero on arvonlisävero. Tax-free-ostoksia voivat tehdä EU:n ulkopuolelta tulevat matkailijat. Todellisuudessa asiakas ei saa takaisin koko arvonlisäveron osuutta, sillä Tax-free-järjestelmää ylläpitävä Global Blue Finland vähentää vero-osuudesta omat kulunsa. Katso myös Invoice-ostos.

Tietojenkäsittelytiede = Tietojenkäsittelytiede on tieteenala, joka tutkii tietotekniikkaa ja sen käyttöön liittyviä kysymyksiä. Tieteenala voidaan jakaa tietojenkäsittelytieteeseen,
tietotekniikkaan ja tietojärjestelmätieteeseen.

Типы памяти = Способы получать знание о прошлом и помнить прошедшие события.

Toinen maailmansota = Toinen maailmansota käytiin vuosina 1939–1945 niin kutsuttujen akselivaltojen ja liittoutuneiden välillä. Akselivaltojen pääosapuolet olivat Saksa, Italia ja Japani ja liittoutuneiden Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto. Sodan päätyttyä solmittiin Pariisin rauha vuonna 1947.

Toissijainen suojelu = Toissijaista suojelua voivat hakea henkilöt, jotka eivät täytä pakolaisaseman saannin edellytyksiä. Katso myös pakolainen.

Tulli = Valtion rajan yli kulkevista tavaroista perittävä maksu.

Tulliliitto = Tulliliiton jäsenmaat noudattavat yhteisiä ulkomaankaupan sääntöjä ja heidän väliltään on poistettu kaikki kaupanesteet (vrt. vapaakauppa-alue).

Tuonti = Tuonniksi sanotaan sitä, kun valtio tai yritys ostaa tavaroita tai palveluita ulkomailta.

Tuontitulli = Maksu, jonka valtio perii ulkomailta ostetuista tavaroista.

Tuplaantunut kaupunki = Kaupunkipari, joka on syntynyt, kun rajalla sijaitsevan kaupungin tuntumaan rajan toiselle puolelle on syntynyt uusi kaupunki.

Turvallisuusviranomainen = Poliisi-, tulli-, rajavartio- ja sotilasviranomainen. Joskus turvallisuusviranomaisiksi luetaan myös maahanmuutto-, pelastus- ja vankeinhoitoviranomaiset.

Turvapaikanhakija = Turvapaikanhakijat ovat henkilöitä, jotka hakevat turvaa vieraasta valtiosta. He anovat tulomaasta pakolaisasemaa joko heti maahan saavuttuaan tai vasta myöhemmin.

Turvapaikkapolitiikka = Turvapaikan hakemiseen ja myöntämiseen liittyvät periaatteet tai toiminta. Esimerkiksi Suomen tai Euroopan unionin turvapaikkapolitiikka.

Tähtitiede = Tähtitiede on tieteenala, joka tutkii maailmankaikkeutta ja sen osia: aurinkoa, aurinkokuntaa, tähtiä, tähtijärjestelmiä. Tähtitieteilijät ovat kiinnostuneita esimerkiksi siitä, miten tähdet syntyvät, kehittyvät ja kuolevat, ja miten maailmankaikkeuden alkutilanteesta päädyttiin nykyiseen universumiin.

Täysivaltaisuus = Valtio on täysivaltainen, kun se on tunnustettu kansainväliseen oikeuden periaatteiden mukaan. Täysivaltainen valtio voi päättää itsenäisesti alueensa asioista ja suhteistaan toisiin valtioihin ja kansainvälisiin järjestöihin.

U

Ulkoraja = Euroopan Unionin jäsenvaltioiden rajoja (maarajoja, järvi-, joki- ja merirajoja sekä lentoasemia ja satamia), jotka eivät ole EU-maiden välisiä rajoja eli sisärajoja. EU:n ulkorajan naapurina on ns. kolmas maa.

Ulkomaankauppa = Kauppa, jota valtio käy muiden valtioiden kanssa.

Устные воспоминания = Рассказы о прошлом, которые передаются устно.

Uutiskynnys = Sanotaan, että uutinen ylittää uutiskynnyksen, kun se julkaistaan. Uutiskynnys saattaa muuttua päivittäin tarjolla olevien uutisten mukaan.

Lisää uutiskriteereistä täältä.

V

Valtakunta = Valtakunnalla tarkoitetaan yleisimmin yhden hallitsijan hallitsemaa suurta aluetta. Nimitystä käytetään historiallisista valtakunnista kuten Rooman tai Bysantin valtakunnasta. Uskonnossa käytetään myös kuvainnollista ilmaisua Jumalan valtakunta.

Valtaväestö = Samaa kansallisuutta (tai kieltä, uskontoa, etnisyyttä jne.) edustavat ihmiset, joita valtiossa asuu eniten.

Valtio = Valtio on ihmisten muodostama poliittinen järjestelmä, jolla on oikeus hallita tiettyä maa-aluetta ja siellä asuvia ihmisiä. Suomi on valtio, joka hallitsee Suomen rajojen sisällä olevaa aluetta. Valta kuuluu Suomessa perustuslain mukaan kansalle, josta valitaan vaaleilla edustajat eduskuntaan. Eduskunta säätää Suomen lait.

Valtiojärjestelmä = Tapa, jolla valtiot ovat olemassa, ovat järjestäytyneet. Valtiojärjestelmä tarkoittaa myös tapaa, jolla valtio on järjestetty eli miten sitä hallitaan (Suomessa presidentti, eduskunta ja hallitus).

Valtiokeskeinen maailmanjärjestys = Maailman jakautuminen valtioihin. Se, että valtiot ovat vastuussa maailman eri alueista. Maailmanjärjestys on maailmassa kulloinkin vallitseva tapa hoitaa koko maailmaa koskettavia asioita.

Valtiollinen / valtion raja = Valtiollinen raja on raja kahden eri valtion välillä. Suomen valtiollinen raja erottaa Suomen Ruotsista, Venäjästä, Virosta ja Norjasta. 

Valtion tunnustaminen = Vakiintuneet olemassaolevat valtiot solmivat diplomaattisuhteet tai allekirjoittavat valtiosopimuksen uuden valtion kanssa, tai antavat virallisen tiedonannon valtioyhteisölle. Vasta, kun merkittävä määrä vanhempia valtioita on tunnustanut uuden valtion, se saa täyden kansainvälisen toimikelpoisuuden.

Valtiosopimus = Sopimus, jonka valtiot sopivat toisten valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa. Suomen valtiosopimukset löytyvät Finlex-palvelusta.

Valtioton kansa = Kansa, joilla ei ole omaa valtiota. Valtiottomia kansoja ovat monet alkuperäis- ja vähemmistökansat.

Valtiottomuus = Tunnustetun kansallisuuden puute. Valtiottomalla henkilöllä ei ole oikeudellisessa mielessä kotipaikkaa ja tästä johtuen kansalaisuuden tuomaa oikeudellista turvaa.

Valtioyhteisö = Valtiot yhdessä, valtioiden muodostama ryhmä.

Valuma-alue = Alue, jolta vesi kerääntyy tiettyyn vesimuodostumaan (puro, joki, järvi, meri).

Vapaaehtoinen muuttoliike (voluntary migration) = Ihmisten muuttoa heidän omasta tahdostaan joko valtion sisällä (maassamuutto) tai valtion rajojen ulkopuolelle (siirtolaisuus). Vapaaehtoinen muutto voi alkaa esimerkiksi uuden työpaikan saamisesta toisesta kaupungista tai haluna oppia uudesta kulttuurista asumalla toisessa maassa.

Vapaakauppa-alue = Valtioiden muodostama alue, jonka sisällä ei peritä tavaroista tulleja tai muita maksuja. Jäsenmaat eivät kuitenkaan noudata yhteisiä ulkomaankaupan sääntöjä (vrt. tulliliitto).

Vapaa liikkuvuus = EU:n jäsenmaiden kansalaisten oikeutta matkustaa vapaasti jäsenmaasta toiseen ilman, että henkilöön kohdistetaan rajatarkastuksia EU:n sisärajoilla eli EU:n jäsenmaiden välisillä rajoilla.

Vastaanottomaa (receiving country) = Maa, joka ottaa vastaan pakkomuuttajan.

Venäjän keisarikunta = Venäjän keisarikunta on valtakunta, joka oli olemassa vuosina 1721–1917. Keisarikunnan ensimmäinen hallitsija oli Pietari Suuri. Hänen aikanaan Venäjä laajeni Baltiasta Tyynellemerelle saakka. Keisarinkuntaa hallitsivat tsaarit eli keisarit. Venäjän keisarikunnan viimeinen tsaari oli Nikolai II, joka syrjäytettiin vuoden 1917 vallankumouksessa. Keisarikunnan seuraaja oli Neuvostoliitto.

Vertaileva kielitiede = Vertaileva kielitiede tutkii kielten historiaa ja sukulaisuutta. Se pyrkii muun muassa luokittelemaan maailman kielet kielikuntiin ja määrittelemään, mitkä polveutuvat samasta kantakielestä.

Vesiliikenne = Vesi- ja merialueella tapahtuvaa liikkumista vesikulkuneuvolla.

Vesistö = Purojen, järvien ja jokien kokonaisuus, josta vedet purkautuvat mereen yhteisen laskujoen kautta. Lue lisää Wikipediasta.

Vesistökuormitus = Ihmisen toiminnasta aiheutuva ravinteiden ja muiden vesiekosysteemiä rasittavien haitallisten aineiden pääsy ja kulkeutuminen vesistöön.

Vienti = Vienniksi sanotaan sitä, kun valtio tai yritys myy tavaroita ja palveluita ulkomaille. Kokonaisvienti on viennin kokonaismäärä eli kaikki tavarat tai palvelut, joita valtio tai yritys vie ulkomaille esimerkiksi vuoden aikana.

Vientitulli = Maksu, jonka valtio perii rajan yli vietävistä tavaroista.

Viisumi, maahantulolupa = Kohdemaan viranomaisen antama suositus rajaviranomaiselle päästää viisuminhaltija rajan yli. Lähtökohtaisesti henkilö päästetään rajan yli, jos maahantuloedellytykset täyttyvät. Viisumeita on erilaisia niin viisumin tarkoituksen (esim. turistiviisumi, kauttakulkuviisumi, opiskelijaviisumi) kuin keston suhteen. Viisumissa on voitu rajoittaa maahantulokertojen lukumäärää tai viisumi voi oikeuttaa toistuviin rajanylityksiin viisumin voimassaoloajan mukaisesti.

Virtuaalinen raja = Virtuaalinen raja voi olla virtuaalitodellisuudessa oleva raja tai virtuaalisesti eli verkon välityksellä ylitettävä raja. Puhutaan myös rajasta todellisen fyysisen maailman ja virtuaalimaailman välillä. Virtuaalinen raja voi tarkoittaa lisäksi rajaa, joka ei välttämättä ole todellinen, mutta on periaatteessa mahdollinen.

Virtuaalitila = Virtuaalitila on ihmisen luoma keinotekoinen tila tietokoneella tai internetissä. Virtuaalitilasta voidaan käyttää myös nimitystä virtuaalinen todellisuus. Virtuaalitiloja on esimerkiksi erilaisissa peleissä.

Vähemmistö = Ihmisryhmä valtaväestön sisällä. Vähemmistöjä erottaa valtaväestöstä esimerkiksi kieli, kulttuuri tai uskonto. Suomen vähemmistöjä ovat esimerkiksi saamelaiset, suomenruotsalaiset ja romanit.

Vähemmistökansa = Ihmisryhmä, jota erottaa valtaväestöstä heidän kansallisuutensa. Vähemmistökansoista käytetään myös nimitystä vähemmistökansallisuus tai etninen vähemmistö. Suomen vähemmistökansa ovat saamelaiset. Katso myös käsitteet kansallisuus ja kansalaisuus.

Vähimmäistarkastus = Rajatarkastus, joka tehdään EU-kansalaisille (EU:n jäsenmaiden kansalaisille). Tarkastus on suppeampi kuin perusteellinen maahantulotarkastus. Vähimmäistarkastuksessa selvitetään rajan ylittävän henkilön henkilöllisyys sekä varmistetaan hänen hallussaan olevan matkustusasiakirjan aitous mahdollisten väärennösten varalta.

Välillinen = Jonkun toisen (esim. ihmisen, median tai internetin) välityksellä saatu kuva. Epäsuora, ei omakohtainen.

X

Y

Yhdennetty rajavalvonta = EU:n jäsenmaiden yhdenmukaisia toimia unionin yhteisten ulkorajojen hallitsemiseksi. Nämä toimet voivat olla poliittisia, lainsäädännöllisiä, hallinnollisia samoin kuin viranomaistoimintaan liittyviä. Yhdennetyn rajavalvonnan seurauksena Euroopan unionin kaikkia ulkorajoja valvotaan tehokkaasti noudattaen yhdenmukaisia toimintatapoja.

Yhdyshenkilö = Henkilö, joka toimii kolmannessa maassa lähettäjämaan viranomaisen lukuun. Yhdyshenkilöt toimivat yleensä suurlähetystöissä tai konsulaateissa avustaen viisumivirkailijoita viisumeiden käsittelyssä. Yhdyshenkilöt voivat toimia myös lentoasemilla avustaen paikallisia rajaviranomaisia esimerkiksi matkustusasiakirjojen aitouden selvittämisessä. Yhdyshenkilöitä käytetään usein sellaisissa kolmansissa maissa, joista suuntautuu paljon liikennettä EU:n alueelle.

Yhteen liitetyt kaupungit = Eri valtioissa sijaitsevat kaupungit, jotka on liitetty yhteen sillan tai tunnelin avulla.

Yhteiskunta = Ihmisten muodostama kokonaisuus. Ihmiset elävät tietyssä yhteiskunnassa. Yhteiskunta on aina järjestäytynyt. Esimerkiksi suomalainen yhteiskunta ovat Suomessa asuvat ihmiset, jotka hallitsevat Suomea.

Yhteistyöhanke = Työ, projekti, jota toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kesken.

Yhteisö = Esimerkiksi elämänmuodon, taloudellisten tai aatteellisten päämäärien perusteella kokonaisuuden muodostava ihmisryhmä tai yhteenliittymä.

Yksilöllinen muisti = Yhden ihmisen eli yksilön henkilökohtaiset muistot. Esimerkiksi ihmisen muistot lapsuudesta.

Yleinen järjestys ja turvallisuus = Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen kuuluu kaikki se viranomaistoiminta, jonka tarkoituksena on luoda ja ylläpitää turvallista ja viihtyisää elinympäristöä sekä torjua ennakolta rikollisuutta ja muita yhteiskunnallisia häiriöitä.

Ympäristö = Ihmistä ympäröivä luonto ja olot, joissa ihminen elää. Arkikielessä ympäristö merkitsee usein samaa kuin luonto, mutta ympäristöön kuuluvat luonnon lisäksi ihmiset ja ihmisten toiminta.

Ympäristöpakolaiset = Pakolaiset, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ympäristötekijöiden takia, esim. tulva, kuivuus tai hirmumyrsky.

Ympäristöpolitiikka = Yhteiskuntasuunnittelua, ympäristönsuojelua yms. koskeva politiikka.

Z

Å

Ä

Ö