Lasten ja nuorten maailmankuva


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 

 

Kaikki meistä hahmottavat maailmaa mielessään. Luomme ajatuksissamme karttakuvan maailmasta, joka sisältää tietoa alueista ja alueisiin liitettyjä mielikuvia ja tunteita. Maantieteelliseen maailmankuvaan vaikuttavat niin omat kokemuksemme, kouluopetus, media kuin muilta ihmisiltä saatu tieto. Suomalaisten lasten ja nuorten maailmankuvassa korostuvat Eurooppa ja Yhdysvallat, joita pidetään tärkeinä ja miellyttävinä alueina. Tietoa lasten ja nuorten maailmankuvasta saadaan esimerkiksi mentaalikarttojen avulla. Millaisen mentaalikartan sinä piirtäisit maailmasta?

SISÄLTÖ                                                                                       

  1. Maantieteellinen maailmankuva on käsitys maailmasta
  2. Kulttuuri vaikuttaa maantieteelliseen maailmankuvaan
  3. Maantieteellinen maailmankuva sisältää käsityksiä alueiden miellyttävyydestä
  4. Maantieteellistä maailmankuvaa voi tutkia mentaalikartoilla
  5. Suomalaisten lasten ja nuorten maantieteellinen maailmankuva on eurooppakeskeinen
  6. Lue lisää

1. Maantieteellinen maailmankuva on käsitys maailmasta

Jokaisella meistä on mielikuva siitä, millaiselta maailma näyttää ja mistä se koostuu. Tätä käsitystä maailmasta kutsutaan maantieteelliseksi maailmankuvaksi. Ihmisen maantieteellinen maailmankuva sisältää karttamaisen kuvan maailmasta ja mielikuvia alueista.[1]

Mielikuvat syntyvät omakohtaisten ja välillisten kokemusten kautta. Meillä on mielikuvia paikoista joissa olemme käyneet, mutta myös paikoista joissa emme ole käyneet. Maantieteelliseen maailmankuvaan sisältyy myös tunteita, joita meillä on eri alueita kohtaan.[2] Jäsentynyt maantieteellinen maailmankuva auttaa meitä sijoittamaan uutisten tapahtumia kartalle ja hahmottamaan maailmanlaajuisia ilmiöitä.[3]

Carta Marina.jpeg

Kuva 1. Kuvassa on Olaus Magnuksen vuonna 1539 laatima ”Carta Marina”. Mitä kartta kuvaa? Millaista mielikuvaa se välittää siinä näkyvistä alueista? (Kuva: Wikicommons).

Sivun alkuun ⇑


2. Kulttuuri vaikuttaa maantieteelliseen maailmankuvaan

Kulttuurilla on suuri vaikutus siihen, millaisena me näemme maailman. Jokaisella meillä on paljon tietoa, käsityksiä ja arvoja, jotka omaksumme sen kulttuurin kautta, johon kuulumme. Katsommekin maailmaa aina ”kulttuurin värittämien silmälasien läpi”.[4]

Kulttuuri vaikuttaa meihin muun muassa kouluopetuksen ja medioiden kautta.[5] Koulu on merkittävässä asemassa lasten ja nuorten maailmankuvan muotoumisessa. Koulutunneilta, oppikirjoista ja luokkahuoneen kartoilta saamme tietoa ja luomme mielikuvia, jotka vaikuttavat huomaamatta maailmankuvaamme.[6]

Kuva 2. Maailmankartta, joka oli yleisesti käytössä kouluissa 1900-luvulla. Karttatyyppi (Mercator-projektio) sai osakseen paljon kritiikkiä, koska se ei esitä mantereita oikeassa kokosuhteessa. Lopulta Mercator-karttojen käytöstä luovuttiin. Mitä luulet, milloin tämä tapahtui? Mitä ongelmia kartan käytöstä seurasi? Minkälaista maailmankarttaa kouluissa käytetään nykyään? (Kuva: Free US and World Maps.com, Bruce Jones Design 2009)

Kuva 2. Maailmankartta, joka oli yleisesti käytössä kouluissa 1900-luvulla. Karttatyyppi (Mercator-projektio) sai osakseen paljon kritiikkiä, koska se ei esitä mantereita oikeassa kokosuhteessa. Lopulta Mercator-karttojen käytöstä luovuttiin. Mitä luulet, milloin tämä tapahtui? Mitä ongelmia kartan käytöstä seurasi? Minkälaista maailmankarttaa kouluissa käytetään nykyään? (Kuva: Free US and World Maps.com, Bruce Jones Design 2009)

Sivun alkuun ⇑ 


3. Maantieteellinen maailmankuva sisältää käsityksiä alueiden miellyttävyydestä

Miellämme yleensä meitä lähellä olevat alueet positiivisesti. Tämä johtuu siitä, että tunnemme lähialueet hyvin ja liitämme niihin muistoja, joilla on meille merkitystä. Mitä kauemmaksi omasta lähiympäristöstä etenemme, sitä vähemmän meillä on tietoa ja muistoja alueista. Mielikuviimme vaikuttavatkin vahvemmin muiden välittämät tiedot ja mielikuvat.

Luomme kaukaisista alueista helposti stereotypioita.[7] Stereotypiat ovat usein kielteisiä leimoja, jotka luokittelevat alueita ja niillä asuvia ihmisiä yhteen muottiin.[2] Jos uutisissa alueesta kerrotaan aina sotien tai nälänhädän kautta, leimaamme alueen epämiellyttäväksi. Tällaiset alueelliset mielikuvat voivat luoda ennakkoluuloja kansojen välille.

Kuva 3. Osaatko päätellä, mistä ylläolevat kuvat on otettu? Millaisia alueellisia stereotypioita niihin liittyy? (Kuvat: Wikicommons / Hugues, Flickr / Austronesian Expeditions, Flickr / Israel Defense Forces, Flickr / Joe Shlabotnik)

Kuva 3. Osaatko päätellä, mistä ylläolevat kuvat on otettu? Millaisia alueellisia stereotypioita niihin liittyy? (Kuvat: Wikicommons / Hugues, Flickr / Austronesian Expeditions, Flickr / Israel Defense Forces, Flickr / Joe Shlabotnik)

Stereotypiat voivat olla myös positiivisia ja lisätä mielenkiintoa alueita kohtaan.[7] Esimerkiksi matkailumainonnassa hyödynnetään myönteisiä stereotypioita, koska ne houkuttelevat alueelle matkailijoita.

Sivun alkuun ⇑


4. Maantieteellistä maailmankuvaa voi tutkia mentaalikartoilla

Mentaalikartta on ihmisen ulkomuistista piirtämä kartta maailmasta tai jostakin muusta alueesta.[8] Mentaalikartat piirretään tyhjälle paperille ja kuka tahansa meistä voi piirtää mentaalikartan. Mentaalikarttoja tutkimalla on huomattu, että saman kulttuurin edustajat piirtävät samankaltaisia karttoja. Tämä johtuu siitä, että kulttuurin sisällä ihmiset jakavat mielikuvia ja stereotypioita etenkin kaukaisemmista alueista.[9]

Kuva 4. Kuvassa on suomalaisen yhdeksäsluokkalaisen koululaisen piirtämä mentaalikartta maailmasta. Millaiselta kartta mielestäsi näyttää? Millaisen mentaalikartan sinä piirtäisit maailmasta? (Kuvan haltija: Henna Jeskanen)

Kuva 4. Kuvassa on suomalaisen yhdeksäsluokkalaisen koululaisen piirtämä mentaalikartta maailmasta. Millaiselta kartta mielestäsi näyttää? Millaisen mentaalikartan sinä piirtäisit maailmasta? (Kuvan haltija: Henna Jeskanen)

Sivun alkuun ⇑


5. Suomalaisten lasten ja nuorten maantieteellinen maailmankuva on eurooppakeskeinen

Suomalaiset koululaiset kuvaavat mentaalikartoissaan Euroopan suurena ja myönteisenä suhteessa muihin alueisiin. Tämä ei ole yllättävää, sillä suomalaisten koti maapallolla on Eurooppa. Suomalaiset lapset ja nuoret saavat enemmän uutistietoa Euroopasta kuin muusta maailmasta ja koulussa Eurooppaa opiskellaan enemmän kuin maapallon muita alueita.[2]

Myös Yhdysvaltoja nuoret pitävät miellyttävänä alueena. Tähän saattaa olla selityksenä kouluopetuksen antama kuva Yhdysvalloista, mutta luultavasti suurempi vaikutus on median kautta välittyvällä kuvalla. Sen sijaan suomalaisilla, kuten muillakin eurooppalaisilla lapsilla ja nuorilla, on puutteita Afrikan tuntemisessa.[10] Koululaiset piirtävät Afrikan liian pienenä muihin mantereisiin verrattuna, eivätkä tunne Afrikan valtioiden rajoja tai luonnonmaantieteellisiä piirteitä.

Keskeiset käsitteet: maantieteellinen maailmankuva, stereotypia, mentaalikartta. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.

Sivun alkuun ⇑


6. Lue lisää

  • Ari Turusen (2013) kirjassa Maailman kuvat on yli 20 maailmankarttaa eri kulttuureista ja eri aikakausina. Kirjan tarkoitus on saada lukija ymmärtämään maailmankuvien moninaisuus ja suhtautumaan kriittisesti myös oman kulttuurin välittämään kuvaan maailmasta.
  • Adolf Erik Nordenskiöldin historialliset kartat kertovat miten käsitys maailmasta on muuttunut vuosisadasta toiseen. Kartat löytyvät Kansalliskirjaston Doria-palvelusta ja ovat vapaasti käytettävissä.
  • BuzzFeedin YouTube-video, joka osoittaa, miten Mercator-projektio vääristää maiden ja maanosien mittasuhteita.
  • National Geographicin GeoGames-peli, jossa tunnistetaan maita ja kaupunkeja ja viedään niitä karttapohjalle. Pelistä on myös iOS ja Android -versiot.

Tekstissä käytetyt lähteet:

[1] Jeskanen, H. (2014). Maantieteellinen maailmankuva 9-luokkalaisilla. Pro gradu tutkielma. Maantieteen ja geologian laitos, Turun yliopisto.
[2] Rikkinen, H. (1998). Maantiede peruskoulun ala-asteella. Studia Paedagogica 15. Hakapaino, Helsinki.
[3] Johnston, R. J., D. Gregory, G. Pratt & M. Watts (toim.) (2000). The Dictionary of Human Geography. Blackwell Publishers, Oxford.
[4] Narman, A. (2002). Cultural interpretation and research in geography. Teoksessa Gerber, R. & M. Williams (toim.). Geography, Culture and Education. 65–74. Kluwer Academic Publishers, The Netherlands
[5] Mercille, J. (2005). Media Effects On Image – The Case of Tibet. Annals of Tourism Research 32:4, 1039–1055.
[6] Wiegand, P. (2006). Learning and Teaching with Maps. Routledge, London and New York.
[7] Gold, J. R. (1980). An Introduction to Behavioural Geography. Oxford University Press, New York.
[8] Gieseking, J. J. (2013). Where We Go From Here: The Mental Sketch Mapping Method and Its Analytic Components. Qualitative Inquiry 19:712.
[9] Downs, R. M. & D. Stea (1977). Maps in Minds: Reflections of Cognitive Mapping. Harper & Row, New York.
[10] Saarinen, T. F. & C. L. MacCabe (1989). The Finnish Image of the World and the World Image of Finland. Terra 101:1, 81–93; Pinheiro, J. Q. (1998). Determinants of Cognitive Maps of the World as Expressed in Sketch Maps. Journal of Environmental Psychology 18, 321–339.

Tekijä: Henna Jeskanen (2015)

Sivun alkuun ⇑


Tehtävät

 

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

TIEDÄ

TIEDÄPAINIKE

  1. Selitä omin sanoin, mikä on maantieteellinen maailmankuva.
  2. Mitä tarkoittaa, että me katsomme maailmaa ”kulttuurin värittämien silmälasien läpi”?
  3. Miksi pidämme usein meitä lähellä olevia alueita miellyttävinä ja meistä kaukana olevia alueita epämiellyttävinä?
  4. Miten alueista tehdyt mielikuvat voivat luoda ennakkoluuloja eri maalaisten ihmisten välille?
  5. Mitä ovat alueelliset stereotypiat?
  6. Mitä mentaalikartat paljastavat eri kulttuurien aluekäsityksistä?
  7. Kuvaile suomalaisten lasten ja nuorten maantieteellistä maailmankuvaa.

Sivun alkuun ⇑


SOVELLASOVELLAPAINIKE

 

1. Mentaalikartta maailmasta

Piirrä tyhjälle A4-kokoiselle paperille kartta maailmasta. Älä katso mallia mistään, vaan piirrä kartta sellaisena, kuin näet sen mielessäsi. Älä ota mallia vieruskaveriltasi, vaan piirrä täysin oma kartta. Piirrä ja kirjoita karttaan asioita, joita sinulle tulee mieleen eri alueista / maista. Väritä karttaa halutessasi. Kirjoita luokkasi kartan takapuolelle.

Ripustakaa kartat luokan seinälle ja tarkastelkaa niitä kokonaisuutena.

  • Miten hyvin olette osanneet hahmottaa maapallon eri alueet?
  • Mitkä alueet on hahmotettu tarkasti? Mitkä epätarkemmin?
  • Mitkä alueet / maat on kuvattu miellyttävinä? Mitkä epämiellyttävinä?

Pohtikaa, mitkä asiat vaikuttavat siihen, millaisia mentaalikartoista tuli (tieto, kokemukset, kotimaa jne.).

2. Maailma toisten silmin

Tarkastelkaa yhdessä amerikkalaisten lasten ja nuorten piirtämiä mentaalikarttoja maailmasta. Poimikaa sivulta vain ne kartat, jotka esittävät koko maailmaa.

  • Miten hyvin maapallon eri alueet on osattu hahmottaa kartoissa?
  • Puuttuuko kartoista maita / muita alueita?
  • Missä maissa piirtäjät haluaisivat käydä ja miksi?

Pohtikaa, mitkä asiat vaikuttavat siihen, millaisia mentaalikarttoja lapset ja nuoret piirtävät (tieto, kokemukset, kotimaa jne.).

Vinkki opettajalle! Karttojen tekstit ovat englanniksi. Voitte tehdä yhteistyötä englannin opettajan kanssa.

3. Mielikuvia metsästämässä

Meillä on kaikilla mielikuvia maailman eri alueista ja paikoista. Kirjaa ylös kolme sanaa, jotka sinulle tulevat ensimmäisenä mieleen

  • maanosista: Eurooppa, Aasia, Afrikka, Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, Australia, Etelämanner
  • seuraavista maailman maista: Suomi, Ruotsi, Venäjä, USA, Kiina, Kenia, Israel, Costa Rica, Indonesia

Älä mieti vastauksia, vaan toimi nopeasti. Älä myöskään hylkää ajatuksia, vaan kirjaa ylös kaikki kolme ensimmäisenä mieleen tullutta sanaa.

Kerätkää sanat yhteen (taululle tai sähköisiä kyselytyökaluja apuna käyttäen, esim. Polleverywhere, Socrative) ja tarkastelkaa tuloksia.

  • Olivatko alueita kuvaavat sanat samankaltaisia vai oliko niissä suuria eroja?
  • Minkälainen kuva alueista muodostui sanojen perusteella?
  • Kuinka paljon tiedätte alueista, joista keräsitte mielikuvia?
  • Voisivatko mielikuvanne alueista muuttua? Miten?

Voitte tehdä saman harjoituksen myös Suomen maakunnista tai kaupungeista, tai oman kaupunkinne / kylänne osista.

4. Kaverit kartalle

Kerätkää maailmankartalle (paperiselle tai sähköiselle, esim. GoogleMapsiin) mistä maista tunnette ihmisiä. Ihmisten pitää olla teidän henkilökohtaisia tuttavianne, ei esimerkiksi julkisuuden henkilöitä. Miltä kartta näyttää? Mistä päin maailmaa tunnette eniten ihmisiä ja mistä vähiten?

5. Luonnontieteellinen maailmankuva

Tekstissä puhutaan maantieteellisestä maailmankuvasta. Mutta mikä on luonnontieteellinen maailmankuva ja miten se on kehittynyt kautta aikain?

Tarkastele ja klikkaa alla olevia kuvia.

  • Millaista maailmankuvaa ne esittävät?
  • Miltä ajalta ne ovat peräisin?

Voiko luonnontieteellinen maailmankuva vielä muuttua? Piirrä tai kerro, millainen on tulevaisuuden maailmankuva.

6. Stereotypioiden maailmankartta

Tekstissä puhuttiin stereotypioista. Tarkastelkaa alla olevaa maailmankarttaa.

  • Minkälaisiin stereotypioihin se perustuu?
  • Mitä hyvää ja mitä huonoa alueellisissa stereotypioissa on?
  • Voivatko stereotypiat muuttua?
Stereotypioihin perustuva maailmankartta "Maailma niin kuin me tiedämme sen".

Stereotypioihin perustuva maailmankartta ”Maailma niin kuin me tiedämme sen”.

7. Koulukirjojen välittämä maantieteellinen maailmankuva

Lukekaa Aikalainen-lehden juttu koulukirjojen välittämästä maailmankuvasta.

  • Mitä jutussa kerrotaan maantiedon ja historian kirjojen välittämästä maailmankuvasta?
  • Miksi stereotypioita käytetään oppikirjoissa?
  • Mitä ongelmia stereotypioihin liittyy?

Tarkastelkaa sitten omia maantiedon ja historian oppikirjojanne. Tutkikaa tarkemmin 1-3 kappaletta ja keskustelkaa seuraavien kysymysten avulla:

  • Mistä alueista / maista niissä on kerrottu?
  • Mitä näistä alueista / maista on kerrottu?
  • Minkälaisen kuvan alueista / maista saa kirjan perusteella?
  • Löytyykö tekstistä tai kuvista stereotyyppisiä kuvauksia eri alueista / maista? Millaisia?
  • Miten stereotypiat vaikuttavat meidän maantieteelliseen maailmankuvaamme?
  • Miten voisimme vähentää stereotyyppistä ajattelua?

Sivun alkuun ⇑


TUTKI

1. Oma maa mansikka, muu maa mustikka? Alueellisia mielikuvia tutkimassa.

TUTKIPAINIKE

Tutkimuksessa kerätään valmiille karttapohjille tietoa siitä, millaisia mielikuvia ihmisillä on maailman eri alueista ja maista. Karttoja analysoidaan valmiiden kysymysten avulla ja tutkimustuloksista laaditaan halutun muotoinen raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.). Tutkimusta voidaan muuttaa niin, että koko maailman sijaan tutkitaan mielikuvia Euroopasta tai Suomesta. Oppilaat voivat kerätä karttoja eri-ikäisiltä ihmisiltä, jolloin eri ikäryhmien karttoja voidaan vertailla keskenään.

Tutkimuskysymys: Millaisia mielikuvia ihmisillä on maailman eri alueista ja maista?

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineiston muodostavat valmiit karttapohjat, joille on kerätty tietoa ihmisten alueellisista mielikuvista.

Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Päättäkää yhdessä, keneltä keräätte karttoja. Keräättekö karttoja saman ikäisiltä koulukavereilta, nuoremmilta tai vanhemmilta oppilailta tai esimerkiksi omilta vanhemmilta, opettajilta tai muilta tuttavilta. Jos keräätte karttoja eri-ikäisiltä ihmisiltä, voitte vertailla karttoja keskenään. Päättäkää, kuinka monta karttaa keräätte tutkimusta varten.

2. vaihe: Tulostakaa oheista maailman karttapohjaa tarvitsemanne määrä. Muita karttapohjia (esimerkiksi Euroopan ja Suomen karttapohja) löytyy d-maps.com-palvelusta.

3. vaihe: Kerää kartat. Kerro, että olet tutkimassa ihmisten alueellisia mielikuvia. Pyydä ihmisiä piirtämään ja kirjoittamaan karttaan asioita, joita heillä tulee mieleen maailman eri alueista ja maista. Varaa mukaasi värikynät ja pyydä piirtäjiä käyttämään värejä. Kerro, että karttoja tullaan käyttämään vain tätä tutkimusta varten. Kartat voidaan julkaista nimettöminä.

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
4. vaihe: Kokoa keräämäsi kartat yhteen. Jos analysoitte karttoja yhdessä, voitte ripustaa ne luokan seinälle. Tutki kartoista seuraavia asioita:

  • Mitkä mantereet ja maat karttaan on nimetty? Mitä ei ole nimetty?
  • Millaisia mielikuvia piirtäjillä on eri mantereista ja maista?
  • Millaisia mielikuvia heillä on Suomea lähellä olevista alueista?
  • Millaisia mielikuvia heillä on kauempana olevista alueista?
  • Ovatko mielikuvat samanlaisia vai eroavatko ne toisistaan?

Kirjatkaa havaintonne ylös. Jos keräsitte karttoja eri-ikäisiltä ihmisiltä, voitte verrata miten eri-ikäisten kartat eroavat toisistaan.

5. vaihe: Laadi tutkimustuloksista raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.). Kerro raportissa, mitkä olivat tutkimuksesi tavoitteet, miten teit tutkimuksen ja mitkä olivat tutkimuksen tulokset.

6. vaihe: Esitä tutkimustuloksesi luokalle.

Tutkimustulosten pohdinta:
Pohtikaa yhdessä saamianne tutkimustuloksia seuraavien kysymysten avulla:

  • Olivatko saamanne tutkimustulokset samankaltaisia vai erilaisia?
  • Olivatko mielikuvat maanosista ja maista yhdenmukaisia eri tutkimuksissa?
  • Voitteko tehdä tutkimuksista yhteisiä johtopäätöksiä siitä, millaisia mielikuvia ihmisillä oli Suomea lähellä olevista alueista ja Suomesta kauempana olevista alueista?

Keskustelkaa vielä tutkimuksen tekemisestä.

  • Millaista karttojen kerääminen oli?
  • Entä raportin laatiminen?
  • Mitä opitte tutkimuksen teosta?

2. Mentaalikarttoja maailmasta

Tutkimuksessa kerätään mentaalikarttoja omilta koulukavereilta, vanhemmilta tai muilta tuttavilta. Karttoja analysoidaan valmiiden kysymysten avulla ja tutkimustuloksista laaditaan halutun muotoinen raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.). Tutkimusta voidaan täydentää taustatietolomakkeilla, jolloin karttoja voidaan analysoida syvällisemmin. Tutkimusta voidaan myös tehdä ryhmissä niin, että ryhmät keräävät karttoja eri-ikäisiltä ihmisiltä.

Tutkimuskysymys: Millaisena ihmiset näkevät maailman mielessään? (Mitkä asiat vaikuttavat siihen, millainen maantieteellinen maailmankuva ihmisillä on?)

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineiston muodostavat käsin piirretyt mentaalikartat maailmasta. Kartat kerätään omilta koulukavereilta, vanhemmilta tai muilta tuttavilta. Valitkaa, pyydättekö tutkittavia merkitsemään karttaan:

  • pelkät mantereiden ääriviivat
  • mantereiden ja maiden nimiä
  • mielikuvia (mieleen tulevia sanoja ja piirroksia) mantereista ja maista
  • värejä, jotka kuvaavat mantereiden tai maiden miellyttävyyttä tai epämiellyttävyyttä (esimerkiksi asteikolla vihreä-keltainen-punainen, jossa vihreä on miellyttävä, keltainen neutraali ja punainen epämiellyttävä)

Mitä enemmän tietoa kartoilla on, sen syvällisemmin niitä pystyy analysoimaan. Toisaalta kun kartoilla on paljon tietoa, on karttojen analysointi on haastavampaa ja vie enemmän aikaa.

Tutkimusmenetelmät: Tässä tehtävässä ihmisten maantieteellistä maailmankuvaa tutkitaan mentaalikarttojen avulla. Voitte lukea lisää mentaalikarttamenetelmästä Henna Jeskasen pro gradu työstä ”Maantieteellinen maailmankuva 9-luokkalaisilla” (kohta 2.6).

Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Päättäkää yhdessä, keneltä keräätte karttoja. Keräättekö karttoja saman ikäisiltä koulukavereilta, nuoremmilta tai vanhemmilta oppilailta tai esimerkiksi omilta vanhemmilta, opettajilta tai muilta tuttavilta? Jos keräätte karttoja eri-ikäisiltä ihmisiltä, voitte vertailla karttoja keskenään. Päättäkää, kuinka monta karttaa keräätte tutkimusta varten.

2. vaihe: Päättäkää, keräättekö karttojen piirtäjiltä myös taustatietolomakkeet. Miettikää, mitkä tiedot ovat tarpeellisia karttojen analysointia varten (ikä, koulutus, matkustaminen jne.). Voitte ottaa esimerkkiä Henna Jeskasen pro gradu työssään käyttämästä lomakkeesta (Liite 1.).

3. vaihe: Kerää kartat. Kerro karttojen piirtäjille tutkimuksestasi. Sano, että olet tutkimassa ihmisten maantieteellistä maailmankuvaa eli sitä, millaisena ihmiset näkevät maailman mielessään. Tutkit aihetta mentaalikarttojen avulla. Kerro, että karttoja tullaan käyttämään vain tätä tutkimusta varten ja ne voidaan julkaista nimettöminä.

Anna piirtäjille seuraavat ohjeet: Piirrä tyhjälle A4-kokoiselle paperille kartta maailmasta. Älä katso mallia mistään, vaan piirrä kartta sellaisena kuin näet sen mielessäsi. Jos keräät karttoja koululuokassa, muistuta etteivät oppilaat ota mallia vieruskaverilta, vaan piirtävät täysin omat kartat. Pyydä oppilaita kirjoittamaan luokkansa kartan takapuolelle.

(4. vaihe: Anna lisäohjeet, jos haluat piirtäjien merkitsevään karttaan muutakin kuin mannerten ääriviivat: Kirjoita karttaan mantereiden ja maiden nimiä. / Piirrä ja kirjoita karttaan asioita, joita sinulle tulee mieleen eri alueista tai maista. / Väritä karttaa vihreällä, keltaisella ja punaisella värillä. Värit kuvaavat asteikkoa, jossa vihreä on miellyttävä, keltainen neutraali ja punainen epämiellyttävä. Voit kirjoittaa karttaan, miksi alue on sinusta miellyttävä tai epämiellyttävä.)

(5. vaihe: Jos keräät myös taustatietolomakkeet, pyydä piirtäjiä täyttämään ne vasta, kun he ovat piirtäneet kartat valmiiksi. Näin lomakkeet eivät vaikuta siihen, mitä tutkittavat piirtävät kartoille. Muista merkitä piirtäjän tekemän kartan ja taustatietolomakkeen taakse sama numero, että pystyt yhdistämään piirtäjien kartat ja kysymyslomakkeet toisiinsa.)

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
6. vaihe: Kokoa yhteen keräämäsi kartat. Jos analysoitte karttoja yhdessä, voitte ripustaa ne luokan seinälle. Tutki kartoista seuraavia asioita:

  • Onko maailma kuvattu kartassa kokonaan?
  • Mitkä alueet on kuvattu tarkasti? Mitkä epätarkasti?
  • Mitkä alueet on kuvattu suurena? Mitkä pienenä?

Kirjaa havainnot ylös.

(7. vaihe: Jos pyysit piirtäjiä merkitsemään karttaan myös mantereiden ja maiden nimiä, mielikuvia ja värejä, jatka analyysia seuraavien kysymysten avulla:

  • Mitkä mantereet ja maat karttaan oli merkitty? Mitä ei ollut merkitty?
  • Millaisia mielikuvia piirtäjillä oli Suomea lähellä olevista alueista?
  • Millaisia mielikuvia heillä oli kauempana olevista aluiesta?
  • Mitkä alueet piirtäjät olivat värittäneet vihreällä, keltaisella ja punaisella värillä? Oliko väritys yhdenmukainen kaikissa kartoissa?

Kirjaa havainnot ylös.)

(8. vaihe: Jos keräsit piirtäjiltä myös taustatietolomakkeet, jatka analyysiä vertailemalla karttoja lomakkeen tietoihin. Voit tarkastella esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Piirsikö tutkittava tarkemmin ne alueet, joissa hän oli käynyt?
  • Pitikö hän niitä alueita muita miellyttävimpinä?
  • Piirsivätkö ne tutkittavat, jotka olivat matkustaneet enemmän, tarkempia karttoja?
  • Piirsivätkö ne tutkittavat, jotka seurasivat mediasta maailman tapahtumia, tarkempia karttoja?

Kirjaa havainnot ylös.)

9. vaihe: Laadi haluamasi muotoinen tutkimusraportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.). Kerro raportissa, mitkä olivat tutkimuksesi tavoitteet, miten teit tutkimuksen ja mitkä olivat tutkimuksen tulokset.

Tutkimustulosten pohdinta: Pohtikaa yhdessä saamianne tutkimustuloksia seuraavien kysymysten avulla:

  • Olivatko saamanne tutkimustulokset samankaltaisia vai erilaisia?
  • (Olivatko mielikuvat maanosista ja maista yhdenmukaisia eri tutkimuksissa?)
  • (Mitkä asiat vaikuttivat siihen, millainen maantieteellinen maailmankuva ihmisillä on?)

Keskustelkaa vielä tutkimuksen tekemisestä.

  • Millaista karttojen kerääminen oli?
  • Entä raportin laatiminen?
  • Mitä opitte tutkimuksen teosta?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä, mitkä asiat vaikuttavat karttojen piirtämiseen. Onko piirtäminen luotettava tapa saada tietoa ihmisen maantieteellisestä maailmankuvasta? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?

Tekijä: RajatOn (2015)

« Siirry Oppimateriaalit-sivulle

Sivun alkuun ⇑

© RajatOn 2015Creative Commons -lisenssi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s