Menneisyys, muisti ja rajat


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 

 

Meillä on tapana ajatella, että aika on kuin tie, joka kulkee eteenpäin. Itse asiassa menneisyys ei häviä mihinkään, vaan se ympäröi meitä. Talot muistuttavat meitä ajasta, jolloin ne rakennettiin. Sotamuistomerkit muistuttavat meitä menneistä sodista. Vanhempiemme, mummojemme ja pappojemme kertomukset muistuttavat meitä perheemme ja sukumme historiasta. Kaikki nämä ovat merkkejä menneisyydestä, joka on läsnä nykyajassa.

SISÄLTÖ                                                                                       

  1. Mitä muisti on?
  2. Miksi unohdamme jotkut asiat ja toiset säilytämme muistissa koko elämän ajan?
  3. Miten saamme tietoa menneestä?
  4. Muisti ja rajat
  5. Lue lisää

1. Mitä muisti on?

Muisti on ominaisuus, joka on kaikilla ihmisillä. Ihmisen muisti on ainutlaatuinen, sillä mikään eläin ei pysty pitämään muistissaan niin paljon tietoa kuin ihminen.

Yli kaksituhatta vuotta sitten elänyt antiikin kreikkalainen filosofi Platon vertasi muistia vahatauluun, jolle lapset opettelivat kirjoittamaan. Platon ajatteli, että tälle taululle painautuu se, minkä me näemme ja kuulemme; meidän tietomme, ajatuksemme ja tuntemuksemme. Kun vaha pyyhitään tai kun taululla ei ole enää tilaa uusille merkinnöille, me unohdamme.

Kuva 1. Platonin aikana muistiinpanot tehtiin vahatauluille. Kuvassa on Douriksen maalaus vahataulun käyttäjästä 500-luvulta ennen ajanlaskun alkua. (Kuva: Wikicommons / Sippel2707)

Kuva 1. Platonin aikana muistiinpanot tehtiin vahatauluille. Kuvassa on Douriksen maalaus vahataulun käyttäjästä 500-luvulta ennen ajanlaskun alkua. (Kuva: Wikicommons / Sippel2707)

Kuva 2. Platon (427–347 eaa.) perusti Ateenan akatemian ja häntä pidetään yhtenä historian merkittävimmistä filosofeista oppi-isänsä Sokrateen ja oppilaansa Aristoteleen ohella. (Kuva: Flickr / Carlos Blanco)

Kuva 2. Platon (427–347 eaa.) perusti Ateenan akatemian ja häntä pidetään yhtenä historian merkittävimmistä filosofeista oppi-isänsä Sokrateen ja oppilaansa Aristoteleen ohella. (Kuva: Flickr / Carlos Blanco)

Sivun alkuun ⇑


2. Miksi unohdamme jotkut asiat ja toiset säilytämme muistissa koko elämän ajan?

Platonin jälkeisten kahden tuhannen vuoden aikana ihmiset ovat moneen kertaan yrittäneet ymmärtää, mitä ja miten me muistamme. Nyt me tiedämme jo varmasti, että muisti on valikoiva. Vahataululle ei painaudu lähellekään kaikki se, mitä meille tapahtuu.

Kyse ei ole pelkästään siitä, että meidän aivomme eivät pysty kiinnittämään ja säilyttämään kaikkea, mitä ympärillämme tapahtuu. Muistissa säilyy kaikkein parhaiten se, mitä meidän yhteiskunnassamme on tapana muistaa. Se, mitä ei ole tapana muistella ja mistä ei ole tapana kertoa, unohtuu.

Erilaisia ihmisiä yhdistävää muistia kutsutaan kollektiiviseksi muistiksi. Yksilöllinen muisti ja kollektiivinen muisti ovat yhteydessä toisiinsa. Ihmisen henkilökohtaiset muistot kietoutuvat muiden ihmisten muistoihin. Kollektiivinen muisti puolestaan muodostuu monista henkilökohtaisista muistoista.[1]

Kuva 3. Tarkastele yllä olevia kuvia. Millaisia esimerkkejä ne tuovat mieleesi yksilöllisestä ja kollektiivisesta muistista? (Kuvat: Flickr / Ville Oksanen, Wikicommons, Flickr / Dave Arter, Flickr / Visit Lakeland)

Kuva 3. Tarkastele yllä olevia kuvia. Millaisia esimerkkejä ne tuovat mieleesi yksilöllisestä ja kollektiivisesta muistista? (Kuvat: Flickr / Ville Oksanen, Wikicommons, Flickr / Dave Arter, Flickr / Visit Lakeland)

Sivun alkuun ⇑ 


3. Miten saamme tietoa menneestä?

”Suullinen historia” on sitä, mitä me kuulemme ja kerromme menneestä. On olemassa paljon muitakin muistamisen muotoja.

”Historialliseksi muistiksi” nimitetään tietoa menneestä ajasta – sitä, mitä me itse emme ole kokeneet, mutta siitä huolimatta muistamme. Esimerkiksi milloin ja kuka perusti kaupungin tai kylän, jossa me asumme; milloin päättyi yksi sota ja toinen alkoi; ketä asui meidän valtiomme alueella muinaisina aikoina jne. Tällaista tietoa me emme yleensä saa ystäviltämme tai läheisiltämme, vaan oppikirjoista ja kertomuksista koulutunneilla.

Erilaiset taiteen muodot kuten elokuvat, maalaukset ja teatteri pitävät sisällään ”kulttuurista muistia”. Se on tietoa menneisyydestä, jota saamme kun katsomme historiallisia elokuvia tai luemme kirjoja menneisyydestä.[2]

Suullinen historia, historiallinen muisti ja kulttuurinen muisti ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Meidän muistimme tukeutuu tietoon, jota olemme saaneet kotona ja koulussa, nähneet elokuvissa, museoissa ja internetissä.

Kuva 4. Mitä muistamisen muotoja yllä olevista kuvista löytyy? Miten niissä saadaan tietoa menneestä ajasta? (Kuvat: Flickr / Maia C, Flickr / Guigui-Lille, Flickr / Andrea Nissolino, Pixabay)

Kuva 4. Mitä muistamisen muotoja yllä olevista kuvista löytyy? Miten niissä saadaan tietoa menneestä ajasta? (Kuvat: Flickr / Maia C, Flickr / Guigui-Lille, Flickr / Andrea Nissolino, Pixabay)

Sivun alkuun ⇑


4. Muisti ja rajat

Valtioiden väliset rajat eivät erota toisistaan pelkästään valtioita, vaan myös muistamisen muotoja: Historiallinen ja kulttuurinen muisti yhdistävät yhdessä maassa asuvia ihmisiä toisiinsa ja erottavat heitä toisen valtion asukkaista. Meillä tärkeänä pidettävillä historian tapahtumilla voi olla aivan eri merkitys rajan toisella puolella.

Yksilöiden muistot voivat kuitenkin olla hyvin samankaltaisia, vaikka eri maissa asuvat ihmiset eivät olisi koskaan tavanneet toisiaan ja puhuisivat eri kieltä. Juuri tällä tavalla on käynyt esimerkiksi 1940-luvun siirtolaisten muistojen kanssa. Monia tuhansia ihmisiä lähti tuolloin Karjalasta nykyisen Suomen alueelle, kun Karjala siirtyi sodan jälkeen Neuvostoliitolle. Karjalaan muutti ihmisiä Neuvostoliiton eri osista aloittamaan elämäänsä ja työntekoa. Suomalaisten ja neuvostoliittolaisten siirtolaisten välisistä eroista huolimatta heidän kertomuksensa omasta menneisyydestään ovat hyvin samankaltaisia. Tämä johtuu siitä, että sota-ajan tapahtumat olivat osa heidän perheidensä historiaa. Sota ja kärsimys olivat yhtä merkittäviä ihmisille, riippumatta siitä, olivatko he suomalaisia vai neuvostoliittolaisia.

Kuva 5. Sodat jakavat valtioita ja ihmisiä, mutta ihmisten henkilökohtaiset ja perhettä koskevat muistot voivat olla hyvin samankaltaisia riippumatta siitä, mistä maasta he ovat kotoisin. Suomalaisten evakkojen (kuvassa) muistoissa on paljon yhteisiä piirteitä neuvostoliittolaisten siirtolaisten muistojen kanssa. Tutustu aiheeseen tarkemmin Tutki-tehtävässä. (Kuva: Wikicommons)

Kuva 5. Sodat jakavat valtioita ja ihmisiä, mutta ihmisten henkilökohtaiset ja perhettä koskevat muistot voivat olla hyvin samankaltaisia riippumatta siitä, mistä maasta he ovat kotoisin. Suomalaisten evakkojen (kuvassa) muistoissa on paljon yhteisiä piirteitä neuvostoliittolaisten siirtolaisten muistojen kanssa. Tutustu aiheeseen tarkemmin Tutki-tehtävässä. (Kuva: Wikicommons)

Muisti ei näin ollen vain erota ihmisiä, vaan tuo heitä lähemmäksi toisiaan. Valtioiden väliset rajat voivat menettää merkityksensä, ja ihmiset, jotka asuvat eri maissa ja puhuvat eri kielillä voivat ymmärtää toisiaan.

Käsitteitä: kollektiivinen muisti, yksilöllinen muisti, muistamisen muodot, suullinen historia, historiallinen muisti, kulttuurinen muisti, siirtolainen, evakko. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.

Sivun alkuun ⇑


5. Lue lisää

  • Hännisen perhe on tehnyt internetiin sivuston Heninen.net, johon he keräävät tietoa Karjalan ja Laatokan Karjalan historiasta sotia edeltävinä ja sotavuosina. Sivustolta löytyy paljon mielenkiintoisia muistelmia, valokuvia ja asiakirjoja, jotka kertovat Karjalan asuttamisesta ja evakuoinnista.
  • Suomalaisten evakkojen kokemuksista voit lukea myös Evakkoinstituutin, Halsuan evakoiden, ja Evakkolasten sivuilta. Evakot ja heidän jälkeläisensä ovat muistelleet evakkomatkaa Evakkovaelluksilla. Neuvostoliittolaisten siirtolaisten muistoja voitte lukea kirjasta ”Granitsa i ljudi. Vospominanija pereselentsev Priladozhskoj Karelii i Karelskogo Peresheika” (venäjäksi).
  • Lappeenrannan museoiden ”Aikamatka Karjalankannakselle” verkkonäyttelyssä pääset tutustumaan Suomen ajan Karjalalankannaksen historiaan kymmenen henkilöhahmon kautta. Näyttely on suunnattu erityisesti koululaisille.
  • Suomen puolustusvoimien sota-ajan valokuva-arkistosta löytyy suuri määrä valokuvia talvisodan (1939–1940) ja jatkosodan (1941–1944) ajalta. Hakutoiminnolla voi etsiä tiettyä paikkaa, aikaa jne. Kuvat ovat vapaasti käytettävissä kun lähde mainitaan (huomio kuitenkin käyttöehdot).
  • Eri maissa menneestä ajasta kerrotaan eri tavalla. Ranskalainen historiantutkija Mark Ferro on kirjoittanut kokonaisen kirjan siitä, miten historiaa opetetaan lapsille maailman eri maissa (Kak rasskazivayut istoriyu detyam v raznih stranah mira, venäjäksi).
  • Tietoa siitä, mitä ”historiallinen muisti” ja ”muistin paikat” ovat saat lukemalla esimerkiksi Pierre Noraa (kirjat mm. ranskaksi, englanniksi ja venäjäksi). Suomeksi suullisesta historiasta ja muistin paikoista on kirjoittanut mm. Outi Fingeroos artikkelissaan Karjala – muistin ja utopian paikka (Alue ja ympäristö 35: 2 (2006)).

Tekstissä käytetyt lähteet:

[1] Maurice Halbwachs. Kollektivnaya i istoricheskaya pamyat. Neprikosnovennyi zapas 2005 № 2–3.
[2] Jan Assman (2004). Kulturnaya pamyat: Pismo, pamyat o proshlom i politicheskaya identichnost v vysokih kulturah drevnosti.

Tekijä: Ekaterina Melnikova (2015)

Sivun alkuun ⇑


Tehtävät

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

TIEDÄ

TIEDÄPAINIKE

  1. Platon vertasi muistia vahatauluun. Mihin muuhun muistia voisi verrata?
  2. Mitä tarkoittaa se, että muisti on valikoiva?
  3. Miten muut ihmiset tai yhteiskunta vaikuttavat yhden ihmisen (yksilön) muistiin?
  4. Miten suullinen historia, historiallinen muisti ja kulttuurinen muisti eroavat toisistaan? Miten ne ovat sidoksissa toisiinsa?
  5. Millä tavalla historiallinen ja kulttuurinen muisti voivat luoda rajoja ihmisten välille?

Sivun alkuun ⇑


SOVELLASOVELLAPAINIKE

 

1. Suomessa ja muualla muistettua

  • Mitä menneisyyden tapahtumia sinun mielestäsi Suomessa (suomalaisessa yhteiskunnassa) muistellaan? Listatkaa taululle ja keskustelkaa yhdessä.
  • Onko luokalla muiden kansalaisuuksien edustajia? Keskustelkaa siitä, millaisia menneisyyden tapahtumia heidän kotimaissaan muistellaan.

2. Rikkinäinen tarina

Oletko koskaan törmännyt siihen, että eri ihmiset kertovat menneistä tapahtumista eri tavalla? Tehkää seuraava draamaharjoitus.

Valitkaa luokasta kuusi oppilasta, jotka osallistuvat tehtävään. Muut toimivat tarkkailijoina. Viisi oppilasta lähetetään luokan ulkopuolelle. Opettaja kertoo kuudennelle oppilaalle tarinanpätkän (vapaavalintainen). Oppilaan tehtävänä on muistaa tarina mahdollisimman hyvin ja kertoa se seuraavalle luokkaan pyydettävälle oppilaalle. Tämä kertoo tarinan puolestaan seuraavalle oppilaalle jne. Viimeinen oppilas kertoo tarinan koko luokalle ja lopuksi opettaja toistaa alkuperäisen tarinan.

Pohtikaa yhdessä miten tarina muuttui.

  • Mitkä asiat säilyivät alkuperäisen tarinan mukaisina tehtävän loppuun saakka?
  • Mitkä osat tarinaa muuttuivat eniten tai unohtuivat kokonaan?
  • Mitä tehtävä kertoo meidän muististamme?

3. Mitä muistat oman kaupunkisi tai kyläsi historiasta?

Kirjoita ylös, mitä tiedät oman kaupunkisi tai kyläsi historiasta. Mieti, mistä tietosi ovat peräisin. Miksi muistit juuri nämä asiat?

4. Ensimmäinen koulupäivä

Yksilöllisen ja kollektiivisen muistin yhteyttä voi olla vaikea ymmärtää. Ranskalainen sosiologi Maurice Halbwachs antoi siitä kuitenkin kirjassaan hyvän esimerkin. Esimerkki on hänen omasta elämästään. Hän yritti ymmärtää, miten muistot ensimmäisestä koulupäivästä ovat rakentuneet hänen mielessään. Te voitte kokeilla samaa.

  • Pohtikaa, mitä muistatte ensimmäisestä koulupäivästä.
  • Lukekaa sitten seuraava teksti. Oletteko samaa mieltä?

Me tiedämme, että oli se päivä, jolloin menimme kouluun ensimmäistä kertaa. Me tiedämme siitä, koska meille on kerrottu, että niin oli. Lisäksi meillä on päivästä todennäköisesti omia muistikuvia. Me saatamme kuitenkin muistaa myös monia samantapaisia päiviä, kun koulu alkoi loman jälkeen ensimmäistä kertaa. Me olemme lukeneet kirjoja ja katsoneet elokuvia, joissa muut lapset menevät kouluun ensimmäistä kertaa. Meidän henkilökohtaiset muistomme yhdistyvät monien muiden ihmisten muistojen kanssa. Olemme kuulleet ja nähneet muiden kuvauksia ja kokemuksia, ja voi olla että omien muistojen erottaminen niistä voi olla vaikeaa.

5. Muistellaan edellistä vuotta

Keskustelkaa ryhmissä, mitä muistatte edellisen vuoden tapahtumista. Kerätkää muistot yhteen (taululle tai sähköisiä kyselytyökaluja apuna käyttäen, esim. Polleverywhere, Socrative) ja tarkastelkaa niitä.

  • Mitä tapahtumia muistitte parhaiten?
  • Mitä luulette, miksi muistitte parhaiten juuri nämä tapahtumat?
  • Muistitteko vain asioita, jotka koskettavat teidän henkilökohtaista elämäänne? Vai olivatko teidän muistonne yhteydessä ”historialliseen muistiin”?

Yrittäkää löytää muistojen joukosta esimerkkejä yksilöllisestä ja kollektiivisesta muistista.

6. Tieteellinen koe: muistiteorian testaus

Lukekaa seuraava tekstinpätkä.

Jan Assman on havainnut yhden hämmästyttävän seikan muistista. Yleensä ihmiset pystyvät kertomaan paljon siitä, mitä tapahtui hyvin kauan aikaa sitten (omassa maassa, omille esi-isille). He pystyvät myös kuvaamaan vähän aikaa sitten tapahtunutta, esimerkiksi sitä, mitä heille on tapahtunut viimeisten vuosien aikana. Näiden kahden menneen ajan välissä on ajanjakso, josta ihmiset lähes poikkeuksetta eivät pysty muistamaan mitään. (Assman nimittää tätä ilmiötä ”lahdeksi”, jonka toisella puolella on ”historiallinen muisti” ja toisella puolella jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa tarvittava lyhyempiaikainen muisti eli ”kommunikatiivinen muisti”.)

  • Keskustelkaa ryhmissä, mitä muistatte omasta elämästänne. Mitä asioita sinun on helppo muistaa? Milloin ne ovat tapahtuneet? Mitä sinun on vaikea muistaa?
  • Keskustelkaa yhdessä, pitikö teoria paikkansa teidän kohdallanne. Mitä luulette, pitääkö teoria paremmin paikkansa teitä vanhempien vai nuorempien ihmisten kohdalla?
  • Voitte jatkaa teorian testaamista kysymällä omilta vanhemmiltanne, huoltajiltanne, isovanhemmiltanne tai tuttaviltanne mitä he muistavat omasta elämästään.

7. Murheen risti

Seuraavassa kuvassa on muistomerkki, jonka suomalaiset ja venäläiset ovat yhteisvoimin pystyttäneet Pitkärannan kaupungin lähistölle Venäjän Karjalaan. Muistomerkin nimi on ”Murheen risti”. Ottakaa selvää:

  • Miksi muistomerkki on pystytetty?
  • Miksi se on pystytetty juuri tälle paikalle?
  • Mitä muistomerkki kuvaa?
  • Mikä on sen sanoma?

Tietoa löytyy esimerkiksi Karjalan tasavallan internet-portaalista, Kansan uutisten verkkolehdestä ja sivustolta Heninen.net.

Muistomerkki

Muistomerkki ”Murheen risti” Pitkärannassa Venäjän Karjalassa. Kuvissa on muistomerkki edestä ja takaa. (Kuva: esosedi)

8. Suunnittele oma muistomerkki

Tee oma muistomerkki 1940-luvun siirtolaisten muistoksi. Voit piirtää muistomerkin tai rakentaa sen haluamastasi materiaalista (esim. muovailuvahasta tai kierrätysmateriaalista). Mieti, mitä haluaisit ikuistaa tuleville sukupolville. Mitä haluaisit, että ihmiset muistaisivat tästä ajasta? Mitä haluaisit, että heille tulisi mieleen kun he katsovat muistomerkkiä?

Sivun alkuun ⇑


TUTKI

1. Millainen oli isovanhempiesi lapsuus?

TUTKIPAINIKE

Tässä tehtävässä oppilaat haastattelevat omia isovanhempiaan tai muita iäkkäitä ihmisiä. He tutkivat, millainen isovanhempien lapsuus oli ja vertaavat isovanhempien muistoja omiin lapsuuden muistoihin. Tehtävä auttaa oppilaita ymmärtämään muistin valikoivuutta ja keskustelemaan muistiin vaikuttavista tekijöistä; miksi muistamme toisia tapahtumia paremmin kuin toisia.

Tutkimuskysymykset: Millainen oli isovanhempieni lapsuus? Millä tavalla isovanhempieni lapsuus erosi minun lapsuudestani? Mitä isovanhempani muistavat lapsuudestaan? Entä minä? Miksi muistamme juuri näitä asioita?

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto kerätään haastattelemalla omia isovanhempia tai muita iäkkäitä ihmisiä (esim. palvelukeskuksissa asuvia). Haastatella voi yhtä tai useampaa ihmistä.

Tutkimusmenetelmät: Tutkimuksen tavoitteena on kerätä suullista historiatietoa, ja tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Teemahaastattelu on haastattelumuoto, jossa ei käytetä tiukkoja kysymyslomakkeita, vaan laaditaan ennakkoon haastattelurunko, jonka avulla haastattelut tehdään. Runkoon kerätään ne teemat, joista haastateltavien kanssa halutaan keskustella. Tässä tutkimuksessa teemoja voivat olla muun muassa lapsuuden leikit ja koulun käynti. Voitte kirjoittaa teemat kysymysten muotoon, mutta kysymysten tulisi olla ”avoimia” eli sellaisia, että niihin ei voi vastata ”kyllä” tai ”ei”. Esimerkiksi kysymys ”Minkälaisia leikkejä leikit lapsena?” on parempi kuin kysymys ”Olivatko lapsuutesi leikit mukavia?”. Ensimmäinen kysymyksistä on ”avoin”. Kysymällä sen voitte saada paljon uutta tietoa; myös sellaista tietoa, jonka avulla keskustelua on helppo jatkaa. Toinen kysymyksistä on ”suljettu”. ”Kyllä” tai ”ei” vastaukset eivät ole tutkimuksen kannalta kovin hedelmällisiä. Lukekaa lisää teemahaastattelusta Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston KvaliMOTV:ista.

Vinkki opettajalle! Keskustelkaa yhdessä oppilaiden kanssa, mihin täytyy kiinnittää huomiota, kun tutkimusmateriaali kerätään haastattelemalla. Esimerkiksi, miten kerättyä aineistoa voi käyttää, voiko sitä jakaa muiden tutkijoiden tai kavereiden kanssa, mitä on yksityisyydensuoja jne. Voitte allekirjoittakaa oppilaiden kanssa yhteisen sitoumuksen, jossa oppilaat osoittavat tietävänsä, miten tutkimusaineistoja käytetään hyvän tieteellisen käytännön mukaan. Tiedostaessaan muiden ihmisten muistojen kanssa tekemisissä olevan tutkijan vastuun, oppilaat voivat tuntea olevansa oikeita tutkijoita ja suoriutua paremmin tutkimuksensa tekemisestä.

Vinkki opettajalle! Laatikaa tutkimustyö eri luokkien välisenä yhteistyönä niin, että haastattelut suunnitellaan ja toteutetaan pareittain / pienryhmissä. Pienryhmät voivat koostua eri-ikäisistä oppilaista.

Tutkimuksen kulku:

1. vaihe: Suunnittele tutkimuksen päävaiheet

  • Ketä haastattelet? Missä ja milloin?
  • Nauhoitatko tai videoitko haastattelun? Teetkö muistiinpanoja vastauksista?
  • Miten saat luvan haastatteluaineiston käyttöön? Tehkää yhdessä lomake, jonka haastateltavat allekirjoittavat, antaen suostumuksensa muistojensa julkaisuun tai muunlaiseen käyttöön. Voitte käyttää mallina oheista sopimusta haastatteluaineiston käytöstä. Vaihtakaa malliin tutkimusta koskevat tiedot. Yliopiston kohdalle voitte kirjoittaa koulun nimen.
  • Milloin ja miten analysoit haastattelusta kerätyn aineiston?
  • Miten esität tutkimuksen tulokset? (Voit tehdä esimerkiksi tutkimusraportin, videon, ääninauhan (uutisen), laulun tai rap-sanoituksen, lyhyen näytelmän tms.)

2. vaihe: Haastattelun suunnittelu

Laadi haastattelun runko. Haastattelun teemoja voivat olla mm. lapsuuden koti, leikit, koulunkäynti, harrastukset, lasten ja vanhempien ihmisten suhde, parhaimmat muistot, huolenaiheet jne.

Tutustu hyvän haastattelun ominaisuuksiin tämän diaesityksen avulla: Hyvä haastattelu

3. vaihe: Haastattelu.

Varmista ennen haastattelua haasteltavalta, voitko nauhoittaa tai kuvata haastattelun. Kerro, mihin nauhaa tai videota tullaan käyttämään. Muista pitää lupauksesi, äläkä käytä nauhaa tai videota sellaiseen tarkoitukseen, josta et ole sopinut haastateltavan kanssa. Älä esimerkiksi levitä nauhaa internetissä ilman haastateltavan lupaa.

Muista kysyä haastattelun alussa haastateltavan nimi, ikä ja kotipaikka.

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:

4. vaihe: Tulosten analysointi

Analysoi haastattelu / haastattelut. Tee tutkimustuloksista ennakkoon sovittu tuotos. Kerro tuotoksen alussa, ketä haastattelit, missä ja milloin, ja mitkä olivat tutkimuksesi tavoitteet. Kerro sitten, mitä sait selville isovanhempasi / isovanhempiesi lapsuudesta. Käytä hyväksesi tutkimuksen alussa laatimaasi haastattelurunkoa. (Esimerkiksi: Isovanhempieni rakkaimmat lapsuuden leikit olivat…)

Vastaa lisäksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Millä tavalla isovanhempiesi lapsuus erosi omasta lapsuudestasi?
  • Mitä yhteistä niissä oli?
  • Mitä isovanhempasi muistivat lapsuudestaan?
  • Entä minä omasta lapsuudestani?
  • Muistimmeko erilaisia vai samanlaisia asioita?

5. vaihe: Tulosten esittäminen

Esitä tutkimustulokset luokassa / koulussa valitsemassasi muodossa.

Tutkimustulosten pohdinta: Keskustelkaa yhdessä, millaisia tutkimustuloksia saitte. Käyttäkää apuna seuraavia kysymyksiä:

  • Mitkä lapsuusmuistot olivat kaikkein yleisimpiä? Mitä asioita lapsuudesta muistettiin parhaiten?
  • Miksi luulette, että juuri nämä asiat olivat jääneet mieleen?
  • Keräsitte haastateltavilta yksilöllisiä (omaa elämää koskevia) muistoja. Havaitsitteko muistoissa esimerkkejä kollektiivisesta muistista (muita ihmisiä, tärkeitä yhteiskunnallisia tapahtumia jne.)?

Keskustelkaa myös tutkimuksen tekemisestä.

  • Millaisiin ongelmiin törmäsitte tutkimuksen teon aikana?
  • Millaista haastattelun tekeminen oli?
  • Mikä oli vaikeaa, mikä helppoa?
  • Mitä vinkkejä antaisit muille haastattelututkimuksen tekijöille?
  • Mitä opit tutkimuksen tekemisestä?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Keskustelkaa ”lähdekritiikistä” eli miettikää, voiko menneisyydestä tehdä johtopäätöksiä vain suullisen muistitiedon perusteella. Järjestäkää väittely ja jakautukaa kahteen ryhmään. Toinen ryhmä keksii väitteitä sen puolesta, että suullinen muistitieto voi olla ainoa lähde kun haluamme saada tietoa menneestä ajasta. Toinen ryhmä pyrkii puolestaan todistamaan, että suullinen muistitieto ei voi olla ainoa lähde, jonka perusteella saamme tietoa historiasta. Käyttäkää väittelyssä hyväksi tekstistä oppimianne asioita, kuten sitä, että muisti on valikoiva ja yksilöllinen ja kollektiivinen muisti ovat yhteydessä toisiinsa. Keskustelkaa vielä tekijöistä, jotka vaikuttivat siihen, mitä haastateltavanne muistivat. Pohtikaa, miten itse vaikutitte haastateltavianne muistamiseen kysymällä heiltä kysymyksiä, kertomalla tutkimuksenne tavoitteista tai jollakin muulla tavalla.

2. Sotakokemuksia rajan molemmilta puolilta

1900-luvulla Suomi ja Neuvostoliitto sotivat kaksi kertaa: talvi- (1939–1940) ja jatkosodassa (1941–1944). Venäjällä nämä sodat luetaan osaksi suurta isänmaallista sotaa tai toista maailmansotaa. Sodan seurauksena Suomi luovutti Neuvostoliitolle alueitaan mukaan lukien Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan. Alueiden suomalaiset asukkaat evakuoitiin muualle Suomeen. Tässä tutkimuksessa otetaan selvää, eroavatko ihmisten sotamuistot toisistaan, vaikka he olivat sodan aikana toistensa vastapuolia. Vaikuttaako henkilökohtaisiin ja perhettä koskeviin muistoihin se, että toinen osapuoli voitti ja toinen hävisi sodan? Tutkimuksessa käytetään valmiita aineistoja, mutta oppilaat voivat laajentaa tutkimusta niin, että he keräävät omaa haastatteluaineistoa, tutkivat julkaistuja muistelmia tai etsivät aineistoa internetistä.

Tutkimuskysymys: Minkälaisia ovat suomalaisten ja neuvostoliittolaisten sota- ja siirtolaismuistot talvi- ja jatkosodan ajalta?

Tutkimusaineisto: Valmis tutkimusaineisto koostuu kahdesta tekstistä ja lyhyestä videosta.

Oppilaat voivat korvata Tilda Voipion haastattelun tai täydentää tutkimusaineistoa omavalintaisilla kertomuksilla, joita löytyy Evakkoinstituutin, Halsuan evakoiden, ja Evakkolasten sivuilta.

Tutkimuksen kulku:

1. vaihe: Kertaa tarvittaessa tietojasi talvi- ja jatkosodasta oppikirjastasi, Itä-Suomen koulun oppilaiden tekemästä julisteesta tai edu.vantaa.fi-sivustolta.

2. vaihe: Lue Tilda Voipion kirjoitus ja neuvostoliittolaisen naisen haastattelu (Opettaja voi halutessaan lukea nämä oppilaille). Katso Nina Uskovan haastattelu.

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:

3. vaihe: Vastaa seuraaviin kysymyksiin ja kirjoita vastaukset ylös.

  • Mitä tutkimasi henkilöt muistelivat?
  • Erosivatko henkilöiden muistot toisistaan? Miten?
  • Mitä samanlaista muistoissa oli?
  • Oliko muistoissa enemmän yhtäläisyyksiä vai eroavaisuuksia?

4. vaihe: Laadi pohdiskeleva kirjoitelma. Kerro siinä tutkimustuloksistasi käyttämällä apuna edellisen kohdan kysymyksiä. Pohdi lisäksi, minkälaisia tunteita muistelmat herättivät sinussa.

Tutkimustulosten pohdinta: Pohtikaa tutkimustuloksia yhdessä seuraavien kysymysten avulla:

  • Mitä ajatuksia tutkimus herätti teissä?
  • Millä tavalla sodista yleensä kerrotaan koulukirjoissa ja -oppitunneilla?
  • Mitä uutta opit tutkimuksesta?
  • Miten Tilda Voipion ja vuonna 1927 syntyneen neuvostoliittolaisen naisen muistelmat erosivat toisistaan tutkimusaineistoina? Toinen muistelmista on muistelijan itsensä kirjoitettama teksti. Toinen on ote suullisesta haastattelusta, jonka tutkijat ovat tehneet kenttätöiden aikana Laatokan Karjalassa. Päätelkää, kumpi muistelma on kirjoitettu teksti ja kumpi ote haastattelusta. Miksi päättelitte niin? Miten suulliset ja kirjalliset muistelmat eroavat toisistaan?
  • Mitä luulette, miksi Tilda Voipio oli päättänyt kirjoittaa sotamuistoistaan?
  • Onko teillä sodan kokeneita sukulaisia tai tuttavia?
  • Ovatko he kertoneet teille omia muistojaan?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä ”lähdekritiikin” ongelmaa. Mistä ihmisten muistot kertovat meille? Menneestä vai nykyisestä ajasta? Voiko menneestä ajasta tehdä päätelmiä pelkästään ihmisten muistelmien perusteella? Jakautukaa kahteen ryhmään. Toinen ryhmä keksii väitteitä sen puolesta, että ihmisten muistot voivat olla ainoa historiatiedon lähde. Toinen ryhmä pyrkii puolestaan todistamaan, että suullinen muistitieto ei voi olla ainoa lähde, jonka perusteella saamme tietoa historiasta. Käyttäkää hyväksi tekstistä oppimianne asioita, kuten sitä, että muisti on valikoiva ja yksilöllinen ja kollektiivinen muisti ovat yhteydessä toisiinsa. Keskustelkaa tekijöistä, jotka vaikuttivat siihen, mitä haastateltavanne muistivat. Pohtikaa muistamisen ja vaikenemisen syitä.

Tekijät: Ekaterina Melnikova ja RajatOn (2015)

« Siirry Oppimateriaalit-sivulle

Sivun alkuun ⇑

© RajatOn 2015Creative Commons -lisenssi

One thought on “Menneisyys, muisti ja rajat

  1. Päivitysilmoitus: Materiaalia testaamassa Venäjällä | RajatOn

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s