Rajat, identiteetti ja etnisyys


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 

Tunnetta omaan valtioon kuulumisesta kutsutaan kansalliseksi identiteetiksi. Kansallinen identiteetti ei aina ole sama kuin ihmisen etninen identiteetti. Suomessa asuu etnisyydeltään suomalaisten lisäksi muun muassa suomenruotsalaisia, saamelaisia ja romaneja. Me määritämme millainen meidän kansamme on vertailemalla sitä muihin kansoihin. Valtioiden raja-alueilla voi syntyä kokonaan uusia valtiollisia rajoja ylittäviä identiteettejä.

SISÄLLYS

  1. Sosiaalinen identiteetti on tunne ryhmään kuulumisesta
  2. Kansallinen ja etninen identiteetti ovat tärkeimpiä sosiaalisia identiteettejämme
  3. Identiteettejä määritellään rajojen avulla
  4. Kansallista identiteettiä rakennetaan
  5. Kansallinen identiteetti voi voimistua nationalismiksi
  6. Raja-alueet voivat synnyttää uusia identiteettejä
  7. Lue lisää

1. Sosiaalinen identiteetti on tunne ryhmään kuulumisesta

Ihmisellä on monia sosiaalisia identiteettejä. Tämä tarkoittaa sitä, että tunnemme olevamme yhtä esimerkiksi samaa sukupuolta olevien tai saman ikäisten ihmisten kanssa. Tunnemme kuuluvamme omaan perheeseemme, koululuokkaamme, työyhteisöömme tai harrastusryhmäämme. Sosiaaliset identiteetit voivat olla päällekkäisiä, eli meillä voi olla monta identiteettiä, jotka korostuvat eri tilanteissa. Identiteetit ovat aina joustavia, ja ihminen voi muokata tai vaihtaa identiteettejään elämänsä aikana.[1]

Kuva 1. Millaisia sosiaalisia identiteettejä kuvissa olevilla ihmisillä voi olla? Miten ihmiset tuovat esille sosiaalisia identiteettejään? (Kuvat: Flickr / woodleywonderworks, Flickr / Fluffy_Steve, Wikicommons / Photoglob AG Zürich, Flickr / Megan Trace)

Kuva 1. Millaisia sosiaalisia identiteettejä kuvissa olevilla ihmisillä voi olla? Miten ihmiset tuovat esille sosiaalisia identiteettejään? (Kuvat: Flickr / woodleywonderworks, Flickr / Fluffy_Steve, Wikicommons / Photoglob AG Zürich, Flickr / Megan Trace)

Sivun alkuun ⇑


2. Kansallinen ja etninen identiteetti ovat tärkeimpiä sosiaalisia identiteettejämme

Ihmisen tärkein sosiaalisen identifioitumisen kohde on yleensä oma valtio. Määrittelemme olevamme esimerkiksi suomalaisia, ruotsalaisia tai venäläisiä. Tunnemme, että omassa valtiossamme asuva kansa muodostaa kokonaisuuden, johon me kuulumme. Tätä tunnetta kutsutaan kansalliseksi identiteetiksi.[2]

Kuva 2. Omaa kansallista identiteettiä tuodaan esille muun muassa urheilutapahtumissa. Kilpailujen seuraaminen ja oman maan kannattaminen luovat yhteisöllisyyttä ihmisten välille ja vahvistavat kansallista identiteettiä. (Kuva: Flickr / Marco Verch)

Kuva 2. Omaa kansallista identiteettiä tuodaan esille muun muassa urheilutapahtumissa. Kilpailujen seuraaminen ja oman maan kannattaminen luovat yhteisöllisyyttä ihmisten välille ja vahvistavat kansallista identiteettiä. (Kuva: Flickr / Marco Verch)

Kansallinen identiteetti voi erota ihmisen etnisestä identiteetistä. Esimerkiksi Suomessa asuu useita etnisiä ryhmiä, kuten suomalaisia, suomenruotsalaisia, saamelaisia ja romaneja. Jos etnisiä vähemmistöjä syrjitään tai yritetään sulauttaa valtaväestöön, voi etninen identiteetti joutua ristiriitaan kansallisen identiteetin kanssa. Tällöin etniset ryhmät voivat nousta vastarintaan tai pyrkiä luomaan kokonaan oman valtion.[3]

Sivun alkuun ⇑


3. Identiteettejä määritellään rajojen avulla

Sosiaalisten identiteettien muotoutuminen ei ole mahdollista ilman rajoja. Rajojen avulla me määritämme, millaisia ”me” (esimerkiksi suomalaiset) olemme ja millaisia ”muut” (esimerkiksi ruotsalaiset) ovat. Kansallisuuksia ja etnisiä ryhmiä vertaillessa eroja tehdään muun muassa kielen, uskonnon, kulttuurin, tapojen sekä historian suhteen.[4]

Usein vertailu perustuu etnisiin stereotypioihin, jotka ovat mielikuvia eri kansoista. Aiemmin ajateltiin, että jokaisella kansalla on pysyvä ja muuttumaton ”kansanluonne”. Vaikka tutkijat ovat myöhemmin kumonneet tällaisten ”luonnollisten kansanluonteiden” olemassaolon, ovat kansojen edustajille annetut tyypilliset luonteenpiirteet ja ominaisuudet jääneet elämään.[3] Stereotypioiden myönteinen puoli on se, että ne auttavat meitä jäsentämään maailmaa. Ne voivat kuitenkin luoda eri kansoista ja kulttuureista hyvin yksipuolisen kuvan ja korostaa yhdistävien asioiden sijaan erottavia tekijöitä.[5]

Kuva 3. Meillä on stereotypioita sekä itsestämme että muista kansoista. Millaisia kansallisia stereotypioita tunnistat ylläolevasta sarjakuvasta? (Kuva: Finnish Nightmares. Tekijänoikeudet: Karoliina Korhonen)

Kuva 3. Meillä on stereotypioita sekä itsestämme että muista kansoista. Millaisia kansallisia stereotypioita tunnistat ylläolevasta sarjakuvasta? (Kuva: Finnish Nightmares. Tekijänoikeudet: Karoliina Korhonen)

Sivun alkuun ⇑


4. Kansallista identiteettiä rakennetaan

Valtioille on tärkeää, että ihmisillä on vahva kansallinen identiteetti, sillä se sitoo valtion ja alueella asuvat ihmiset yhteen. Valtiot rakentavat kansallista identiteettiä antamalla kansalle viralliset tunnukset kuten lipun ja kansallislaulun, kirjoittamalla kansallista historiaa, ja pitämällä yllä kansallista kieltä ja kulttuuria. Ihmiset omaksuvat kansallisen identiteetin sisältöjä muun muassa kotoa, koulusta, kirjallisuudesta, mediasta ja populaarikulttuurista. Opimme vaikkapa millainen on Suomen historia, suomalainen kulttuuri tai millaisia ovat suomalaisille tyypilliset luonteenpiirteet.[6]

Kuva 4. Kirjallisuus ja populaarikulttuuri luovat ja muovaavat kansallista identiteettiä. Miten yllä olevat kirjallisuuden ja populaarikulttuurin tuotteet liittyvät suomalaisuuteen ja millaista suomalaisuutta niissä tuotetaan? (Kuvat: Tatun ja Patun Suomi -kansi / Aino Havukainen ja Sami Toivonen (via prisma.fi), Leijonasydän-kansi / Lauri Hämäläinen, kuva Robert Lindström (via filmovisruba.files.wordpress.com), Muumipeikko ja pyrstötähti -kansi / Tove Jansson (via Wikipedia), Tuntematon sotilas -kansi / Martti Mykkänen (via Wikipedia), Flickr / Visit Finland. Kannet suojattu Tekijänoikeuslain 25 § nojalla.)

Kuva 4. Kirjallisuus ja populaarikulttuuri luovat ja muovaavat kansallista identiteettiä. Miten yllä olevat kirjallisuuden ja populaarikulttuurin tuotteet liittyvät suomalaisuuteen ja millaista suomalaisuutta niissä tuotetaan? (Kuvat: Tatun ja Patun Suomi -kansi / Aino Havukainen ja Sami Toivonen (via prisma.fi), Leijonasydän-kansi / Lauri Hämäläinen, kuva Robert Lindström (via filmovisruba.files.wordpress.com), Muumipeikko ja pyrstötähti -kansi / Tove Jansson (via Wikipedia), Tuntematon sotilas -kansi / Martti Mykkänen (via Wikipedia), Flickr / Visit Finland. Kannet suojattu Tekijänoikeuslain 25 § nojalla.)

Kansallinen identiteetti ei kuitenkaan ole kiinteä ja muuttumaton kokonaisuus, jonka me omaksumme passiivisesti. Voidaan ajatella, että kansallinen identiteetti on yhteisesti jaettu kuvaus siitä, mitä kansallisuus (esimerkiksi suomalaisuus) on. Meidän jokaisen kansallinen identiteetti on omanlaisensa, sillä jokainen meistä ymmärtää sen omalla tavallansa. Me myös määrittelemme ja rakennamme kansallista identiteettiä itse – haastamme ja uudistamme sitä, ja välitämme sitä muille.[7]

Sivun alkuun ⇑


5. Kansallinen identiteetti voi voimistua nationalismiksi

Yksi kansallisen ja etnisen identiteetin myönteisistä piirteistä on solidaarisuus. Ihmiset tuntevat myötämielisyyttä omaa kansaansa kohtaan ja ovat valmiita tekemään töitä sen hyvinvoinnin eteen esimerkiksi maksamalla veroja tai tekemällä vapaaehtoistyötä. Joskus kansallinen identiteetti voimistuu nationalismiksi, jolloin tunnetaan kansalliskiihkoa ja ylimielisyyttä muita kansoja kohtaan. Pahimmillaan nationaliset tunteet voivat johtaa rasismiin ja väkivaltaisuuksiin.[3]

Kuva 5. Maahanmuutto ja pakolaisuus herättävät usein nationalistisia ja rasistisia tunteita yhteiskunnassa. Keskustelua aiheista käydään yhä useammin sosiaalisessa mediassa. Tutustu tarkemmin "I, too, am Finland" ja "Ennen olin pakolainen" kampanjoihin linkkien avulla. (Kuvat: "I, too, am Finland" Twitter- ja tumblr.-palvelut, "Ennen olin pakolainen" Facebook- ja Twitter-palvelut)

Kuva 5. Maahanmuutto ja pakolaisuus herättävät usein nationalistisia ja rasistisia tunteita yhteiskunnassa. Keskustelua aiheista käydään yhä useammin sosiaalisessa mediassa. Tutustu tarkemmin ”I, too, am Finland” ja ”Ennen olin pakolainen” kampanjoihin linkkien avulla. (Kuvat: ”I, too, am Finland” Twitter- ja tumblr.-palvelut, ”Ennen olin pakolainen” Facebook- ja Twitter-palvelut)

Sivun alkuun ⇑


6. Raja-alueet voivat synnyttää uusia identiteettejä

Raja-aluilla asuvat ihmiset elävät ainutlaatuisissa ympäristöissä, sillä raja-alueet ovat jatkuvasti alttiina toisesta valtiosta tuleville vaikutteille. Raja-alueita onkin pidetty siirtymäalueina, joissa kulttuurit kohtaavat ja sekoittuvat toisiinsa. Kulttuurien kohdatessa kansallisen identiteetin merkitys saattaa korostua, kun ”toisen kansan” edustajat ovat jatkuvasti läsnä ”oman kansan” elämässä ja erot kulttuurien välillä tulevat ilmi jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Toisaalta raja-alueet voivat myös synnyttää uusia valtiollisia rajoja ylittäviä identiteettejä, kun ihmiset hyödyntävät raja-alueen tarjoamia mahdollisuuksia ja mieltävät itsensä raja-alueen asukkaiksi.[8]

 

Keskeiset käsitteet: sosiaalinen identiteetti, identiteetti, identifioituminen, kansallinen identiteetti, etninen identiteetti, etninen ryhmä, etninen vähemmistö, valtaväestö, etninen stereotypia, kansanluonne, kansallinen historia, solidaarisuus, nationalismi, rasismi. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.

Sivun alkuun ⇑


7. Lue lisää

Ylen Elävästä arkistosta löytyy useita identiteettiin, kansalliseen identiteettiin ja etnisyyteen, etniseen identiteettin liittyviä ohjelmia. Seuraavassa on muutamia poimintoja:

Muita aiheeseen liittyviä aineistoja:


Tekstissä käytetyt lähteet:

[1] Monikulttuurinen ohjausverkko MOVER. Kansallinen, etninen ja kulttuurinen identiteetti. <https://www.jyu.fi/mclinic/mover/teoria/kultid.php> (Viitattu 1.9.2015); Assmuth, Laura (2012). Rajat, raja-alueet ja rajanylitykset. Tutkimuskohde ja tutkimuksellinen näkökulma. Janus vol. 20 (3), ss. 295–301.
[2] Monikulttuurinen ohjausverkko MOVER. Kansallinen, etninen ja kulttuurinen identiteetti. <https://www.jyu.fi/mclinic/mover/teoria/kultid.php> (Viitattu 1.9.2015)
[3] Anttila, Jorma (2007). Kansallinen identiteetti ja suomalaiseksi samastuminen. Helsinki: Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos. <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23476/kansalli.pdf?sequence=2> (Viitattu 31.8.2015)
[4] Bauman, Zygmunt (1997). Sosiologinen ajattelu. Tampere: Vastapaino.
[5] Raittila, Pentti (2004). Venäläiset ja virolaiset suomalaisten Toisina. Tapaustutkimuksia ja analyysimenetelmien kehittelyä. Akateeminen väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto.
[6] Anttila, Jorma (2007). Kansallinen identiteetti ja suomalaiseksi samastuminen. Helsinki: Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos. <https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23476/kansalli.pdf?sequence=2> (Viitattu 31.8.2015); Monikulttuurinen ohjausverkko MOVER. Kansallinen, etninen ja kulttuurinen identiteetti. <https://www.jyu.fi/mclinic/mover/teoria/kultid.php> (Viitattu 1.9.2015); Paasi, Anssi (1995). Territories, Boundaries and Consciousness: The Changing Geographies of the Finnish-Russian Border. Chichester: John Wiley.
[7] Jukarainen, Pirjo (2001). Rauhan ja raudan rajoilla. Nuorten maailmanjäsennyksiä Suomen ja Venäjän sekä Suomen ja Ruotsin rajojen tuntumassa. Helsinki: Like.
[8] Martinez, Oscar J. (1994). Border People: Life and Society in the U.S.-Mexico Borderlands. Tuscon: University of Arizona; Kolossov, Vladimir & Scott, James W. (2013). Karelia. A Finnish-Russian borderland on the edge of neighbourhood. Teoksessa Eskelinen, Heikki, Liikanen, Ilkka & Scott, James W. (toim.) The EU-Russia Borderland. New contexts for regional cooperation. London: Routlegde.


Tekijä: RajatOn (2015)

Lataa teksti (PDF) ⇑

Tehtävät

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

TIEDÄ

TIEDÄPAINIKE

  1. Mitä tarkoittaa, että sosiaaliset identiteetit ovat ”päällekkäisiä” ja ”joustavia”?
  2. Mitä eroa on kansallisella ja etnisellä identiteetillä?
  3. Millä tavalla sosiaalisia identiteettejä muodostetaan?
  4. Miten ”kansanluonne” liittyy ”etnisiin stereotypioihin”?
  5. Mitä tarkoittaa, että valtiot rakentavat kansallista identiteettiä?
  6. Mitä tarkoittaa, että kansallinen identiteetti ei ole kiinteä ja muuttumaton?
  7. Mitä myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia kansallisella identiteetillä on?
  8. Mitä vaikutuksia raja-alueilla voi olla identiteeteille?
« Siirry Oppimateriaalit-sivulle

Sivun alkuun ⇑

© RajatOn 2015Creative Commons -lisenssi

Mainokset