Rajoja on monenlaisia – Vinkkejä ja vastauksia tehtäviin

Tänne on koottu pohjatietoa ja vinkkejä tehtävien / opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen, jotta oppilaille suunnatut ohjeistukset on pystytty pitämään yksinkertaisina. Vastauksia ja vinkkjeä tehtäviin on niiltä osin, kun ne on nähty tarpeelliseksi.

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 

 

 

TIEDÄ

1. Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta raja?

Vinkki 1. Tätä tehtävää voit käyttää apuna esimerkiksi oppilaiden aktivoimiseen tunnin alussa. Kannusta oppilaita keskusteluun ja ohjaa keskustelua kyselemällä.

Vinkki 2. Tehkää taululle mindmap tai käyttäkää sähköisiä mindmap-työkaluja (Bubbl) / pikakyselyitä.

Sivun alkuun ⇑


SOVELLA

1. Rajasarjis

SARJAKUVAN PIIRTÄMISESSÄ HUOMIOITAVAA

YLEISTÄ

  1. Päätä tehdäänkö sarjakuvat käsin vai tietokoneella? Oppitunnilla vai kotona? Kuinka kauan sarjakuvan tekoon käytettään aikaa? Tehdäänkö pareittain vai yksin?
  2. Hanki työtavan edellyttämät välineet (tulostaa sarjakuvapohjat, hankkia tusseja tai varata tietokoneet / tabletit).
  3. Varmista, että oppilaat ovat todella ymmärtäneet, mistä aiheesta heidän tulee tehdä sarjakuva ja minkätyylinen sen tulee olla (Saako olla esim. humoristinen? jne.
  4. Päätä tai keskustele oppilaiden kanssa, miten sarjakuvat esitellään muille (esim. sarjakuvanäyttely, verkkopohjainen alusta: Moodle2, Optima, Edmodo tms.) ja miten niistä keskustellaan.

HUOM! Voit toteuttaa tehtävän yhteistyössä kuvataiteen opettajan kanssa ja sopia sarjakuvan tyyliseikoista hänen kanssaan.

 SARJAKUVAGENERAATTOREIsta

  • Readwritethink: Yksinkertainen. Englanninkielinen. Ei edellytä kirjautumista. Valmiin sarjakuvan voi tulostaa lopuksi mm. PDF-tiedostoon.
  • Stripgenerator: Melko yksinkertainen. Ei edellytä kirjautumista. Englanninkielinen. Valmiin sarjakuvan linkin voi kopioida ja lähettää esim. opettajan sähköpostiin tai viedä sähköiseen oppimisympäristöön.
  • Witty Comics: Kolmen ruudun sarjakuvia. Mahdollisuus valita hahmot, kuplat ja taustakuvat. Englanninkielinen. Tallentaminen edellyttää kirjautumista.
  • Oppitorilta löydät lisää sarjakuvageneraattoreita.

HUOM! Testaa aina itse ennen kuin kokeilet oppilaiden kanssa. Osaat tällöin paremmin auttaa ongelmatilanteiden sattuessa!

Lisätietoa

2. Rakenna oma maailma

Tietoa: Tehtävässä on tarkoituksena oivaltaa, että kaikki on sosiaalisesti rakennettua

Vinkki 1. Tulosta oppilaille pohjakartta kuvitteellisesta alueesta.

Vinkki 2. Tätä tehtävää voi laajentaa projektiksi. Oppilaat voivat kartan lisäksi suunnitella pienoismallin. Keskustele esimerkiksi historian, yhteistkuntaopin ja kuvataiteen opettajan kanssa mahdollisesta yhteistyöstä.

Sivun alkuun ⇑


TUTKI

1. Tutki erilaisia karttoja

Vinkki 1: Tutustu globalissivuston tilastoihin etukäteen. Tarkastelkaa tilastoja yhdessä tai oppilaat voivat tutkia niitä myös itsenäisesti.

Vastauksia: Maastokartoilla kuvataan fyysisiä, näkyviä rajoja. Ne voivat olla valtioiden välisiä rajoja/ kuntarajoja tai muita hallinnollisia rajoja. Lisäksi maastokartoilla näkyy luonnon rajoja (esim. pinnanmuotojen välisiä rajoja).

Huom! Yläluokkalaisten/lukiolaisten kanssa voi keskustella siitä, että nämä rajat ovat myös käsitteellisiä, sillä ne on puheessa luotuja. Esimerkiksi valtioiden välinen raja on valtioiden välinen sopimus siitä, mitkä kuuluvat millekin maalle. Samoin luonnon rajat ovat ihmisen puheessa luomia, sillä määrittelemme esim. tietyn alueen metsäksi sen ominaisuuksien perusteella ja nimeämme sen metsäksi. Tämä voi olla oppilaille vaikea ymmärtää, mutta mikäli tämä nousee esiin sitä voidaan myös käsitellä.

Teemakartoilla rajat ovat useimmiten käsitteellisiä perustuen jonkun tekemään luokitukseen. Karttoihin voi liittyä monia ongelmia? Esim. koska niiden tarkoitus on kuvata jotakin ilmiötä / asiaa, ne välittävät lukijalleen tiettyä mielikuvaa jostakin asiasta. Kartta voi perustua tilastotietoon mutta myös laadulliseen tietoon. Joka tapauksessa kartta on aina yleistys, jostakin aiheesta, jolloin siihen sisältyy aina virheitä.

2. Tutki sosiaalisia rajoja luokassasi

Vinkki 1. Tässä on hyvä tuoda esiin se, että kaikki kuuluvat osaksi omaa luokkaa. Voitte yhdessä pohtia:

  • Miten tämä ryhmä on luotu? Millaisia ongelmia voi syntyä, kun joku muu päättää mihin ryhmään kuuluu kukin kuuluu? Keskustelkaa, miksi on tärkeää, että jokainen tuntee kuuluvansa omaan luokkaan. Onko teidän luokalla tai muilla luokilla tunnuspiirteitä / ominaisuuksia?
  • Millaisiin muihin ryhmiin oppilaat tuntevat kuuluvansa ja millä perusteella (esim. harrastukset, kaveriporukat)?

3. Tutki onko Suomella ”luonnollisia rajoja”

Vinkki 1. Oppilaita voi aktivoida aiheeseen näillä:

  • Musiikkivideo: JVG Ft. Freeman – Karjala Takaisin
  • Uutinen: Jare&VilleGalle: Emme me mitään Karjalaa takaisin halua, Iltasanomat 30.5.2012
  • Pro Karelian nettisivut

Vastauksia:

Milloin ajatus Suomen luonnollisista rajoista on syntynyt?

  • Puolustuksellisessa merkityksessä ajatus Kolmen kannaksen rajasta on peräisin Ruotsin vallan ajalta. Kolmen kannaksen (Vienankannas, Aunuksenkannas ja Karjalankannas) mallissa oli vähiten Venäjän vastaista maarajaa, minkä helpotti maan puolustusta.
  • Keskustelua Suomen luonnonmaantieteellisistä rajoista käytiin puolestaan 1800-luvulla. Tuolloin se liittyi kansallisuusaatteeseen ja kansallisromantiikkaan.

Tutustu Suur-Suomi tai Karjalan takaisin -aatteeseen.  Milloin valitsemasi aate on syntynyt ja mitä se tarkoittaa? Missä Suomen itärajan kuuluisi kulkea sen mukaan?

  • Suur-Suomi-aate syntyi 1800-luvulla. Se perustui ajatukseen itämerensuomalaisten kansojen yhteenkuuluvuudesta. Suur-Suomi-aate oli erityisen voimakkaasti esillä 1890-luvulla, jolloin kansallisromanttiset taiteilijat Jean Sibelius ja Akseli Gallen-Kallela etujoukoissa loivat taiteessaan ihannoivaa kuvaa rajantakaisesta Itä-Karjalasta. Tarton rauha 1920 oli pettymys Suur-Suomea tavoitelleille äärioikeistolaisille. Jatkosodassa Suur-Suomi-aate nousi taas esille Mannerheimin miekantuppipäiväkäskyn ja Suomen Neuvostoliiton miehityksen myötä. Sodan jälkeen ajatus haudattiin.Yleensä Suur-Suomi-haaveilijat hahmottelivat Suur-Suomen itärajaksi Fennoskandian luonnonmaantieteellistä itärajaa, joka kulkee Vienanmereltä Vienan kannaksen yli Ääniselle ja Syväriltä Nevajoen tai Rajajoen poikki Suomenlahteen. Nämä rajat sisältävät suomalaisten ja itäkarjalaisten alueet.
  • Karjala-aate sai alkunsa 1940-luvulla toisen maailmansodan jälkeen, kun Suomi menetti Pariisin rauhassa alueita Neuvostoliitolle. Karjala takaisin -aate tarkoittaa sodassa luovutettujen alueiden palautusta Suomelle. Palautus oli sodan jälkeen ja Kekkosen aikakaudella Suomen poliittisella agendalla, mutta Koivisto halusi vaientaa keskustelun Karjalan palautuksesta. Nykyään palautusta ajavat muun muassa ProKarelia, Aluepalautus ry. ja Tarton Rauha ry. Itärajan tulisi aatteen mukaan kulkea toista maailmansotaa edeltäneen Tarton rauhan rajalla.

Voiko valtiolla olla luonnollisia rajoja?

  • ’Luonnollisten rajojen’ idea on historiallisesti hyvin merkittävä. Ajatus on ollut vallitseva monissa maissa. Idea perustuu ajatukseen, että rajat tulisi vetää kulttuuriltaan, kieleltään tai historialtaan yhtenäisten alueiden mukaan. Ajatusta on kuitenkin käytetty hyväksi valtioiden laajenemistavoitteissa ja siksi se on läpikotaisin poliittinen ja strateginen. Käsite voi toimia varoittavana esimerkkinä siitä, miten valtiot oikeuttavat laajenemispyrkimyksiään.
  • Ideana tässä kysymyksessä on se, että oppilaat oivaltavat, että kaikki rajat perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin. Se, missä jokin raja kulkee, on aina valtioiden välinen neuvottelukysymys. Siksi vedotaan milloin kulttuuriin, kieleen, historiaan jne., jotta pystyttäisiin määrittämään valtioiden välisten rajojen paikka. Valtioilla ei siis ole ’luonnollisia rajoja’, vain ihmisten keskenään sopimat rajat.
  • Keskustelua ’luonnollisista rajoista’ käydään kuitenkin koko ajan ja siinä mielessä ne ovat todellisia ja olemassa. Karjalan palautus on hyvä esimerkki tästä. Karjalan palautus -keskustelussa vedotaan historiallisiin rajoihin, jotka olivat ’oikeat’ tai ’luonnolliset’ ja jotka pitäisi palauttaa Suomelle
« Siirry Rajoja on monenlaisia-sivulle Sivun alkuun ⇑

© RajatOn 2015Creative Commons -lisenssi