Vesistöt eivät tunne rajoja


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 

 

Vesi on jatkuvassa liikkeessä. Vesi kulkee purojen ja jokien kautta järviin ja lopulta meriin. Mukanaan vesi kuljettaa ihmisten veteen päästämiä haitallisia aineita. Suomi sijaitsee Itämeren rannalla ja pääosa Suomen vesistöistä purkautuu Itämereen. Siksi Itämeren hyvinvoinnin kannalta on tärkeää pitää huolta myös Suomen sisävesistä. Vesiensuojeluun kuuluu olennaisesti valtioiden välinen yhteistyö, sillä vesistöt ylittävät valtioiden välisiä rajoja. Kuka tahansa voi tutkia vesien tilaa ja suojella vesistöjä. Myös sinun havaintosi ja tekosi ovat tärkeitä.

 

SISÄLLYS

  1. Veden kiertokulku
  2. Pohjoisen pallonpuoliskon ilmasto on otollinen vesistöille
  3. Suomen vesistöt purkautuvat pääasiassa Itämereen
  4. Itämeren hyvinvointi koskettaa kaikkia suomalaisia
  5. Vesistöjä suojellaan yhteistyössä yli rajojen
  6. Sinunkin havaintosi voi olla tärkeä
  7. Lisää tietoa

1. Veden kiertokulku

Vesi on tärkein elämää ylläpitävä tekijä maapallolla. Vettä on eri olomuodoissa, kuten kaasuna ilmakehässä, nesteenä vesistöissä sekä kiteinä jäätiköissä. Vesi liikkuu paikasta toiseen ja muuttaa olomuotoaan – tätä kutsutaan veden kiertokuluksi (kuva 1).

Veden kiertokulku säätelee kaikkea ihmisen toimintaa. Maapallon vedestä suurin osa on suolaista merivettä. Suoraan ihmiselle käyttökelpoista makeaa vettä on vain 2,5 prosenttia maapallon kaikesta vedestä. Yli kaksi kolmasosaa makeasta vedestä on kiteisessä olomuodossa jäätiköissä ja kolmannes maan alla pohjavetenä. Järvissä ja joissa on vain noin sadasosa kaikesta makeasta vedestä [1].

Kuva 1. Veden kiertokulku. (Kuva: Wikispaces)

Sivun alkuun ⇑


2. Pohjoisen pallonpuoliskon ilmasto on otollinen vesistöille

Pohjoisella pallonpuoliskolla ilmasto on monin paikoin otollinen runsaslukuisten vesistöjen muodostumiselle, koska vettä sataa enemmän kuin sitä haihtuu. Sadevesi varastoituu järvialtaisiin, soihin ja maanalaisiin pohjavesivarastoihin.

Vesistöt saavat tyypillisesti alkunsa pienistä lammista ja puroista. Lukuisten purovesistöjen kautta vesi virtaa suurempiin järviin. Niissä vesi viipyy vaihtelevan ajan, esimerkiksi Saimaan keskusaltailla puolisen vuotta ja Laatokassa yli kymmenen vuotta. Lopulta vesi purkautuu jokien kautta meriin.

Kuva 2. (Kuva: Kari-Matti Vuori)

Kuva 2. Vesistöjen synty alkaa pienistä puroista. Kuvassa on Hallalähde Laukaassa, Kymijoen latvavesillä. (Kuva: Kari-Matti Vuori)

Sivun alkuun ⇑ 


 3. Suomen vesistöt purkautuvat pääasiassa Itämereen

Suomen vesistöt purkautuvat pääasiassa Itämereen. Osa vesistä laskee Itämereen omia jokivesistöjemme pitkin. Osa vedestä taas virtaa kohti merta rajavesistöjen kautta. Rajavesistöt ovat vesistöjä, jotka me jaamme naapurivaltioidemme kanssa. Niitä ovat esimerkiksi Vuoksi, Tornionjoki ja Tenojoki. Suurimman vesistöalueemme Vuoksen vedet laskevat Itämereen Venäjän jokien kautta.

Kuva 3. Vuoksen vesistöalueen suurin järvi Saimaa (vas. ylhäällä) laskee vetensä Vuoksea (oik. ylhäällä) pitkin Venäjän puolelle Laatokkaan (vas. alhaalla). Laatokasta vesi virtaa Neva-jokea pitkin Itämereen (oik. alhaalla). (Kuvat: Flickr / Gareth James, Flickr / Fortum Sverige, Flickr / Zavhoz ja Flickr / Anita)

 

Sivun alkuun ⇑ 


 4. Itämeren hyvinvointi koskettaa kaikkia suomalaisia

Koska suurin osa vesistöistämme purkautuu Itämereen, koskettaa Itämeren hyvinvointi kaikkia suomalaisia. Veden virratessa joesta ja järvestä toiseen sen mukana kulkeutuu paljon ihmisten veteen päästämiä haitallisia aineita. Osa aineista laskeutuu matkan varrella järvien pohjalietteisiin, osa siirtyy vesikasveja ja -eläimiä syöviin hyönteisiin, kaloihin, lintuihin ja nisäkkäisiin (myös ihmiseen). Osa aineista kulkeutuu virtausten mukana aina Itämereen saakka.

Kuva 3. Itämeren valuma-alue, eli alue, jolta vesistöt purkavat vetensä Itämereen. (Karttapohja: HELCOM)

Kuva 4. Itämeren valuma-alue, eli alue, jolta vesistöt purkavat vetensä Itämereen. (Karttapohja: HELCOM)

Sivun alkuun ⇑ 


5. Vesistöjä suojellaan yhteistyössä yli rajojen

Vesistökuormitus ja sen haittavaikutukset eivät tunne valtioiden rajoja. Siksi vesiensuojelu pitää sisällään valtioiden välisiä sopimuksia ja kansainvälistä yhteistyötä. Itäisten rajavesistöjemme vesienhoitoa ja -suojelua toteutetaan suomalais-venäläisessä rajavesistökomissiossa. Itämeren suojelussa ovat mukana kaikki yhdeksän Itämerta ympäröivää valtiota sekä lukuisia eri järjestöjä. Esimerkiksi Itämeren suojelukomissiossa HELCOM:issa toimivat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Venäjä ja Euroopan unioni.

Tehokas vesiensuojelu edellyttää vesistöjen tilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden jatkuvaa seurantaa ja tutkimusta. Euroopan unioni vaatii jäsenvaltioiltaan vesien- ja mertenhoidon suunnitelmia. Niiden tavoitteena on vesistöjen hyvä ekologinen ja kemiallinen tila. Vesien hyvään tilaan on kuitenkin vielä pitkä matka niin Itämerellä kuin sisävesissäkin, sillä vesiensuojelun velvoitteet ovat kehittyneet kuormitushaittoja hitaammin.

Sivun alkuun ⇑


6. Sinunkin havaintosi voi olla tärkeä

Kansalaishavainnoilla ja vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä merkitys vesiensuojelussa. Seuranta ja tutkimus eivät pysty kattamaan kaikkia vesialueita eivätkä valtioiden resurssit riitä kaikkien pilaantuneiden vesistöjen kunnostukseen. Tarvitaan tarkkaavaisia havainnoitsijoita, jotka huomaavat muutokset lähivesissään ajoissa. Jos merkittävää pilaantumista tapahtuu, tarvitaan tilanteen korjaamiseksi aktiivista kansalaistoimintaa ja vesienhoitotalkoita.

Kuva 5. Tavalliset kansalaiset voivat ottaa osaa vedenlaadun tutkimiseen ja vesistöjen kunnostamiseen. Tutki sinäkin lähiympäristösi vesistön tilaa vesiperhosten avulla. Ohjeet löydät tutkimustehtävistä!  (Kuvat: Valentina Karabanova, Flickr / USFWS/Southeast, Flickr / New York District, U.S. Army Corps of Engineers)

Kuva 5. Tavalliset kansalaiset voivat ottaa osaa vedenlaadun tutkimiseen ja vesistöjen kunnostamiseen. Tutki sinäkin lähiympäristösi vesistön tilaa vesiperhosten avulla. Ohjeet löydät tutkimustehtävistä! (Kuvat: Valentina Karabanova, Flickr / USFWS/Southeast, Flickr / New York District, U.S. Army Corps of Engineers)

 

Käsitteet: vesistö, keskusallas, rajavesistö, valuma-alue, vesistökuormitus. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.

Sivun alkuun ⇑


7. Lisää tietoa

Veden kiertokulku:
Animaatio vedenkierrosta
Renkomäen koulun oppilaiden animaatio veden kiertokulusta
Water cycle- rap

Vesiensuojelu:

EDU.fi Vesi ja vesiensuojelu Suomessa, teksti ja tehtäviä
Ymparisto.fi -verkkopalvelun Vesi-sivusto
Yle.fi, opettaja.tv Video ”Kestävä kehitys: Suomen vesistöjen suojelu”

Itämeri:
Aaltojen alla -sivusto Itämerestä
Foodweb-hankkeen aineistot Itämerestä ja ruoasta ja terveydestä
HELCOM:in palvelu, jossa Itämeren tilaa voi havainnollistaa karttapohjalle valmiilla aineistoilla
Itämeren oppimispolku -hankkeen aineistot Itämeri-aiheiseen opetukseen
Itämerihaaste, Turun ja Helsingin kaupungit
Linkit Itämeriportaalin aineistoihin
MarineTraffic -sivusto, jossa voi seurata Itämeren laivaliikennettä reaaliajassa
Yle Oppiminen, Itämeri ei voi hyvin

Suomen rajavesistöt:
LUT:in Etelä-Karjala-instituutin sivusto Vuoksen jokilaaksosta
Tietoa Suomen rajavesistöistä Maa- ja metsätalousministeriön sivuilla
Tietoa vedenlaadun seurannasta Suomen rajavesistöissä Suomen ympäristökeskuksen sivuilla
Suomalais-venäläisen rajavesistökomission sivut


Tekstissä käytetyt lähteet:

[1] Oki T. & S. Kanae (2007). Global hydrological cycles and World water resources. Science 313: 1068-1072.


Tekijä: Kari-Matti Vuori (2015)

Sivun alkuun ⇑


Lataa P

Tehtävät

 

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 

 

TIEDÄ

TIEDÄPAINIKE

1. Kuinka monta prosenttia maapallon vedestä on ihmiselle käyttökelpoista makeaa vettä?
2. Kuinka suuri osa makeasta vedestä on järvissä ja joissa?
3. Miksi pohjoisella pallonpuoliskolla on paljon vesistöjä?
4. Miten vesi liikkuu vesistöissä?
5. Mitä kautta Suomen vesistöt purkautuvat Itämereen?
6. Miksi Itämeren hyvinvointi koskettaa kaikkia suomalaisia?
7. Miksi vesien suojelussa tehdään yhteistyötä eri maiden välillä?
8. Miksi tavallisten ihmisten havainnot ovat tärkeitä vesiensuojelussa?

Sivun alkuun ⇑


SOVELLASOVELLAPAINIKE

1. Selvitä, mihin vesistöön sinun kotisi lähellä oleva puro, joki, lampi tai järvi kuuluu. Tutki kartasta (esim. kartasto, oppikirjan kartat, Google Maps), mitä kautta vesistön vedet päätyvät mereen, ja mihin mereen vedet laskevat.

2. Itämeren suurimmat laskujoet

Selvitetään, mitkä ovat Itämeren suurimmat laskujoet HELCOM:in karttapalvelun avulla.

Ohjeet:
1) Avaa HELCOM:in karttapalvelu
2) Paina ”Accept”, jotta kartta avautuu.
3) Zoomaa kartta vasemmalta niin kauas kuin mahdollista.
3) Kartan oikeassa laidassa on valikko mustalla pohjalla. Paina sanan ”Background” vasemmalla puolella olevaa nuolta. Paina sitten kohtaa ”Terrestial”.
4) Etsi listasta kohta ”Seven largest rivers draining to the Baltic Sea” ja paina sen vasemmalla puolella olevaa ruutua.
5) Kartalle ilmestyy seitsemän suurinta Itämereen laskevaa jokea.
6) Saat jokien nimet selville painamalla kartan alareunassa keltaisella pohjan keskellä olevaa nuolta. Kun painat joen nimeä, kartalla oleva joki korostuu keltaisella värillä. (Liikuta karttaa, jos et saa kaikkien jokien nimiä näkyviin)
7) Listaa jokien nimet ylös.

  • Montako Suomesta Itämereen laskevaa jokea suurimpien jokien joukossa oli?
  • Mikä Suomen vesistö purkaa vetensä Itämereen Neva-joen kautta?

Vinkki! Voitte halutessanne tehdä tutkielmat kartalla näkyvistä seitsemästä joesta. Selvittäkää, minkä valtioiden alueella joet virtaavat. Mitkä joet ja järvet laskevat vetensä Itämereen niitä pitkin? Minkälainen on jokien vesien tila?

3. Itämeren tila
Tarkastelkaa HELCOM:n kartta-aineistoja:
Sea enviromental status>Overall eutrofication status>eutrofication status 2007-2011 (rehevöityneisyys)
Hazardous substance>Overall chemical status coastal areas (rannikoiden tila: vaaralliset kemialliset aineet)

Karttapalvelussa on myös paljon muuta ajankohtaista tietoa Itämeren tilasta. Kokeile mitä kaikkea saat selville Itämerestä!

  • Miltä Itämeren tilanne näyttää karttojen valossa?
  • Etsi netistä tietoa siitä, mitkä ovat pahimmat Itämeren saastuttajat.
  • Keskustelkaa luokassa, mitä voimme tehdä vesistöjen suojelemiseksi.

4. Puhtaiden vesien maa?

Tutustukaa alla oleviin lähteisiin.

Mitä ajatuksia jutut herättävät teissä? Keskustelkaa yhdessä seuraavien kysymysten pohjalta: Minkälainen on Suomi-kuva, jota halutaan välittää maailmalle? Pitääkö kuva paikkansa? Mitä uhkia Suomi-kuvalla on?

5. Tiesitkö tätä?

Silmäile seuraavia lehtijuttuja.

Pietarilaiset aktivistit huuhtoivat lähettimiä vessasta. Helsingin Sanomat 17.11.2014
Rakkolanjoki on valikoitumassa jätevesien suunnaksi. Etelä-Saimaa 29.9.2014
Kansainväliset risteilyalukset saavat edelleen saastuttaa Itämerta. WWF 9.9.2013
Pääosa Itämeren ravinteista on peräisin ihmisen toimista. Helsingin Sanomat 23.8.2014

Mitä ajatuksia jutut herättävät sinussa? Keskustelkaa yhdessä seuraavien kysymysten pohjalta: Mikä saastuttaa Itämerta (ja vesistöjä yleensä)? Miksi vesiä saastutetaan? Miten saastumista yritetään estää? Miksi saastumista ei saada loppumaan?

Sivun alkuun ⇑


TUTKI

1. Vesiperhonen kertoo veden puhtaudesta

TUTKIPAINIKE

Kaikkihan me tunnemme hämähäkit, joiden silkkilankaisiin pyyntiverkkoihin törmäämme metsissä ja rannoilla. Samoin kaikille tuttuja ovat kesäniityllä lentelevät perhoset. Mutta tiesitkö, että silkkilangasta kutovat verkkojaan myös eräät veden alla elävät hyönteistoukat ja että nämä toukat ovat perhosten sukulaisia, vesiperhosia. Vesiperhoset elävät pääosan elämästään toukkina veden alla. Näitä toukkia tutkimalla voidaan selvittää onko vesi puhdasta.

Tutkimuskysymys: Miten veden puhtautta voi arvioida vesiperhostoukkien avulla? Mitä toukkanäytteet kertovat lähivesistösi puhtaudesta?

Tutkimusaineisto: Siiviläsirvikkäiden toukkanäytteet

Tutkimusaika- ja paikka: touko-kesäkuu (kevättulvien laskettua) tai elo-syyskuu (ennen syystulvia). Purojen ja jokien pohjakivikko. Valitse esim. vuolaasti virtaava kivikkopohjainen koski.

Vinkki! Keräämällä näytteitä eri puroista tai joista voitte vertailla niiden tilaa.

Tarvikkeet: Maastoon; kumisaappaat, ulkoiluvaatteet (kuraantumista kestävät), vähintään yksi valkoinen pesuvati, kannellisia (pakaste)rasioita, pinsettejä, tiheäsilmäinen (0,5-1mm) haavi. Luokkaan; pieniä petrimaljoja (tai muita tasapohjaisia muovi-/lasiastioita), stereomikroskooppi

Tutkimuksen kulku:

Vaihe 1. Mitä sirvikkäät ovat ja miten tunnistan ne?

Vesiperhoset eli sirvikkäät muistuttavat aikuisena perhosia, mutta aikuisen vesiperhosen siivet ovat karvaiset, kun taas perhosilla ne ovat sileän suomupeitteiset. Levätessään vesiperhonen taittaa siipensä selän päälle kattoharjamaiseen asentoon. Kuten perhosilla, on vesiperhosillakin elämässään neljä kehitysvaihetta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen lentävä hyönteinen. Pääosa vesiperhosista elää vain yhden vuoden, josta suurimman osan toukkana veden alla.

Aikuinen siiviläsirvikäs (Kuva: Steve Marlin, Wikimedia).

Siiviläsirvikkäät ovat vuolaasti virtaavissa puroissa ja jokivesissä eläviä vesiperhosia. Niiden toukat kutovat pyyntiverkkoja kivien ja vesikasvien pinnoille.

Siiviläsrivikkään toukka (Kuva: Stephen Luk).

 

 

 

 

Toukan ruumiissa voi erottaa pään, keskiruumiin jalkoineen (kolme jalkaa kummallakin puolella) ja selkäkilpineen sekä takaruumiin kiduksineen ja koukkuraajoineen. Toukan päätä ja selkää peittävät ruskeat, kovat kuoret, jotka ovat muodostuneet kitiinistä.

 

 

Kirjoita itsellesi ylös ne ominaispiirteet, jotka auttavat sinua tunnistamaan toukan. Käytä apuna alla olevia lähteitä.

Vaihe 2. Valmistautuminen tutkimusaineiston keräämiseen

Tutustu alla oleviin lähteisiin. Selvitä, miten toukkanäytteitä kerätään.

Vaihe 3. Toukkanäytteiden kerääminen

Nostele pohjakiviä vatiin tai käytä haavia. Muista turvallisuus. Vältä kaikista voimakkaimpia virtauksia, jyrkkärantaisia, syviä tai lohkareisia paikkoja. Toukkia löytyy läheltä rantoja vuolaasta, mutta vielä kahlattavissa olevasta virtauksesta. Polvia tai pitkävartisen saappaan vartta syvempään veteen ei tarvitse kahlata ja usein jo rannalta käsin kumarrellen voi poimia pohjakiviä astiaan.

Toukkia voi kerätä matalilta paikoilta yksinkertaisesti kahlaamalla veteen ja poimimalla veden alta kiviä. Kivet voi ottaa aluksi vaikka valkoiseen vatiin. Kerää erityisesti sellaisia kiviä, joiden pinnalla näyttäisi olevan sammalta. Toukat lähtevät helposti kiemurtelemaan ulos pyyntiverkoistaan. Valele kiviä vedellä ja poimi kiemurtelevia toukkia pinseteillä tai sormilla pieneen pakastepurkkiin, jonka pohjalla on hieman vettä ja tarttuma-alustaksi muutama pikkukivi ja risun pätkä. Eläinten keräämisessä voi käyttää apuna myös erilaisia haaveja.

Kun toukat on kerätty, kuljeta ne avonaisissa astioissa sisätiloihin mikroskooppitutkimuksia varten. Koska toukat eivät säily hengissä seisovassa ja lämpimässä vedessä kovin pitkään, voit pakastaa ne ja sulattaa myöhemmin lähempää tarkastelua varten.

Vaihe 4. Näytteiden tunnistaminen

Puhtaassa vedessä elää usein moninainen joukko erinäköisiä siiviläsirvikkään toukkia. Toukkia tavataan Suomessa yhdeksää eri lajia, joiden toukat eroavat toisistaan mm. pääkapselin värikuvioinniltaan; lähinnä vaaleiden laikkujen määrän ja muodon perusteella. Katso alla olevia esimerkkejä pään kuvioinniltaan erilaisista siiviläsirvikkäistä.

päät

1: Siltalanseulakas (Hydropsyche siltalai), 2: Suviväkäseulakas (Ceratopsyche silfvenii), 3: Nevanväkäseulakas (Ceratopsyche nevae), 4: Tyrskyseulakas (Hydropsyche contubernalis).

 

 

 

 

 

 

 

Jotkut lajit ovat herkkiä jo vähäisellekin veden likaantumiselle, kun taas muutamat lajit tulevat toimeen hyvinkin likaisissa vesissä. Likaantuneissa vesissä elää tavallisesti vain yksi tai muutama laji. Tosin myös pienissä puhtaissa puroissa elää usein vain harvoja lajeja. Lajimäärän lisäksi veden puhtaudesta kertoo toukkien kidusten väritys ja ulkomuoto. Likaisissa vesissä toukkien kiduksiin ilmestyy tummentumia ja niiden pensasmaisesti haaroittuva rakenne voi muuttua.

Kuinka monta eri lajia sinun näytteessäsi oli? Mitä lajimäärä kertoo vesistön puhtaudesta?

Vaihe 5. Tutki toukkien ulkomuotoa

puhtaassa 1

Puhtaassa vedessä elävän toukan kidukset (Kuva: Rauni Kauppinen).

Tutki toukkien ulkonäköä. Esimerkiksi kiduksia tutkimalla selviää, ovatko toukat eläneet likaantuneessa vai puhtaassa vedessä. Likaantuneessa vedessä esiintyy usein vain yksi tai muutama erinäköinen siiviläsirvikäslaji, kun taas puhtaassa vedessä lajeja voi olla 5-7.

Laita toukka petrimaljaan ja tutki mikroskoopin alla sen kidusten kuntoa: niiden ulkomuodon ja värityksen muutokset kertovat huonosta vedenlaadusta. Puhtaassa vedessä elävän toukan kidukset ovat puhtaat ja ne ovat väritykseltään vaalean läpikuultavat. Likaantuneessa vedessä kiduksiin tulee tummentumia ja niiden pensasmaisesti haaroittuvat kidustupsut surkastuvat pahimmillaan olemattomiksi tyngiksi.

likaisessa

Likaisessa vedessä eläneiden toukkien kidukset (Kuva: Rauni Kauppinen).

Tutkimustulosten esittäminen ja pohdinta:
Vaihe 6. Mitä toukat kertoivat veden puhtaudesta?

Esitä tutkimustuloksesi luokalle.
Tehkää yhteenveto tuloksista ja keskustelkaa yhdessä:

  • Mitkä olivat keskeiset tutkimustuloksenne? Miltä toukkanäytteenne näyttivät?
  • Mitä toukkanäytteet kertoivat lähivesistöjenne puhtaudesta?
  • Mikäli havaitsitte toukkien elävän likaisessa vedessä, mistä luulette veden likaantumisen johtuvan? Tarkastelkaa tutkimusalueen karttaa, esim. PaikkaOpissa tai Paikkatietoikkunassa. Löytyykö alueelta maataloutta, teollisuutta, liikennettä tai muuta syytä veden likaantumiselle?
  • Mitä voisitte tehdä vedenlaadun parantamiseksi?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä, ovatko saadut tutkimustulokset luotettavia? Millaisia virheitä tuloksiin saattaa liittyä? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?

Vinkki! Viekää halutessanne tutkimustulokset valmiille karttapohjalle ja haastakaa muita kouluja Suomesta tai ulkomailta mukaan tutkimaan ja julkaisemaan tuloksiaan!

2. Mahdollisuuksien ja ongelmien padot

Tässä tehtävässä tehdään tutkimus omavalintaisesta padosta ja sen tuottamista mahdollisuuksista ja ongelmista.

Tutkimuskysymys: Missä pato sijaitsee? Miksi pato on rakennettu, ja miten? Mihin patojen toiminta perustuu? Millaisia ympäristöllisiä ongelmia patoon liittyy? Millaisia valtioiden välisiä ongelmia patoon liittyy? Miten pato vaikuttaa alueella asuviin ihmisiin?

Vaihe 1. Valitse pato. Löydät patoja mm. täältä

Vaihe 2. Selvitä internettiä apuna käyttäen perustietoa padosta. Pyri valitsemaan sellaista, mikä sinusta on olennaista ja mielenkiintoista sekä sellaista mitä sinun mielestäsi muiden olisi tärkeä tietää. Selivitä vastaukset myös tutkimuskysymyksiin.

Vaihe 3. Laadi esitys muille oppilaille esim. MS PowerPoint, OpenOffice Impress tai GoogleSlides- ohjelmalla. Opettaja päättää kuinka kauan esitys saa kestää ja kuinka monta slidea esitys saa sisältää (Suositus 8-10 slidea)

Yhteenveto: Keskustelkaa yhdessä, mitä mahdollisuuksia patojen rakentamisessa esiintyi ja mitä ongelmia patoihin liittyi niin ympäristön, ihmisen kuin valtioiden välisten suhteiden näkökulmasta.

« Siirry Oppimateriaalit-sivulle Sivun alkuun ⇑
Lataa tehtävät (PDF) ⇑

Tekijät:Creative Commons -lisenssi Kari-Matti Vuori ja RajatOn (2015)

© RajatOn 2015

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s