Mitä on rajatutkimus?

Rajatutkimus sai alkunsa 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Alkuun rajojen tutkimus keskittyi yksittäisten rajojen ja raja-aluiden muutoksen tarkasteluun, ja lähestyttäessä vuosisadan puoliväliä rajoja ryhdyttiin vertailemaan ja luokittelemaan eri ominaisuuksien, kuten luonnonmaantieteellisten piirteiden (joki, vuoristo jne.), alkuperän ja historian perusteella. Rajatutkimus kasvatti suosiotaan Neuvostoliiton romahtamisen ja Euroopan unionin syntymisen vuosina, jolloin monet pysyviksikin mielletyt valtioiden rajat hävisivät ja uusia syntyi. Samaan aikaan globalisaatio haastoi rajoja, ja sai rajatutkijat tarkastelemaan rajoja myös niiden symbolisen merkityksen, kuten identiteettien rakentumisen näkökulmasta.

Rajatutkimus on monitieteistä

Tänä päivänä rajatutkimus on laaja kenttä, jolla toimii tutkijoita useilta eri tieteenaloilta. Rajatutkimusta tekevät niin maantieteilijät, sosiologit, antropologit kuin politiikan, historian, kansainvälisten suhteiden ja talouden tutkijatkin. Myös rajatutkimuksen aiheet ovat moninaiset, mutta niitä yhdistää pyrkimys selvittää, mikä on rajojen merkitys yhteiskunnassa ja miten rajat ilmenevät yksilötasolta globaalille tasolle; mitä rajat esimerkiksi merkitsevät yksilölle tai minkälainen globaali verkosto (valtiot, talousjärjestöt, turvallisuusorganisaatiot jne.) rajojen ympärille kytkeytyy.

Rajat ovat ihmisen luomia

Nykyisessä rajatutkimuksessa raja ymmärretään ihmisen luomana sosiaalisena rakennelmana. Tämä tarkoittaa sitä, että rajoja luodaan ihmisten välisillä sopimuksilla (lait, sopimukset) tai kulttuurisilla rajanvedoilla (tehdään rajaa ”meidän” ja ”muiden” välille). Rajojen vetäminen on ihmiselle luonteenomaista, sillä rajoja vetämällä ihminen järjestää maailmaansa ja tekee siitä käsitettävän. Rajat ovat muuttuvia, koska niitä rakennetaan, kuvitellaan ja ylläpidetään jatkuvasti jokapäiväisen elämän käytännöissä, ideologioissa ja kertomuksissa. Rajojen kautta yksilöt ja yhteisöt rakentavat omaa identiteettiään.

Oppimateriaali pohjautuu ajankohtaiseen rajatutkimukseen

Rajat tarjoavat paljon purtavaa lapsille ja nuorille. Rajatutkimuksen avulla voidaan tuoda esille usein itsestään selviä ja tiedostamattomia rajoja, jotka muokkaavat maailmaamme ja arkeamme. RajatOn-oppimateriaalin tavoitteena onkin avata rajojen merkitystä koululaisille ja muille materiaalin käyttäjille. Oppimateriaali pitää sisällään useita rajatutkimukselle ajankohtaisia teemoja. Näitä ovat muun muassa maahanmuutto, pakolaisuus, turvallisuus, sosialisaatio, ympäristönsuojelu, identiteetti ja etnisyys. Konkreettiset tehtävät ja tutkimukset tuovat nämä ilmiöt lähelle lasten ja nuorten omaa kokemusmaailmaa ja näin ollen auttavat käsittelemään muuten kaukaisilta ja vaikeilta tuntuvia aiheita.

Lisätietoa rajatutkimuksesta

Opettajat ja oppilaat voivat tutustua tarkemmin siihen, mitä rajatutkimuksen kentällä tapahtuu alla olevien linkkien avulla. Olkaa tarvittaessa rohkeasti myös yhteydessä rajatutkijoihin, jos haluatte lisätietoa heidän tutkimuksistaan.

Suomalaisia rajatutkimusta tekeviä tahoja:
Itä-Suomen yliopiston Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA
Suomen Akatemian huippuyksikkö RELATE (Oulun ja Tampereen yliopistot)

Rajatutkimuksen kansainvälisiä linkkejä:
VERA-keskuksen kokoama rajatutkimuksen linkkilista
Rajatutkimusyhdistyksen (Association for Borderland studies) linkkilista

Lähteet:
Kolossov, Vladimir (2005). Border Studies: Changing Perspectives and Theoretical Approaches. In Geopolitics, vol. 10 issue 4: 606-632.

Paasi, Anssi (1995). Territories, boundaries and consciousness: the changing geographies of the Finnish-Russian border. Chichester: John Wiley.

Popescu, Gabriel (2012). Bordering and ordering the twenty-first century: understanding borders. Lanham, Md.: Rowman & Littlefield.

Rainio, Minna (2005). “Se oli niin pyhä se”. Suomen ja Venäjän välinen raja kuviteltuna ja tuotettuna rajaseudun asukkaiden kertomuksissa. Teoksessa Rajoilla. Puheenvuoroja tutkimuksen rajoista ja rajojen tutkimisesta. Rantala, Päivi & Tuominen, Marja (toim.). Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.