Tutkijan ABC


Tutustu keskeisiin tutkimuksen tekemiseen liittyviin käsitteisiin!

aineisto, Analysointi, ARTIKKELI, Etiikka, Hypoteesi, Johtopäätökset, Journal, KIRJALLISUUSKATSAUS, Käsite / käsitteet, Laadullinen (Kvalitatiivinen) ja Määrällinen (Kvantitatiivinen) tutkimus, Lähdeluettelo, Lähdeviitteet, Menetelmä (metodi), Metodologia, Pohdinta, Tapaustutkimus (case-tutkimus), Teoria, Tieteellisen tutkimuksen perusperiaatteet, Tieteenala, Tilastollinen tutkimus, Tutkimuskysymys / tutkimusongelma, Tutkimussuunnitelma, Tutkimustulokset

aineisto

Aineisto, jonka tutkija analysoi ja josta hän etsii vastauksia tutkimuskysymyksiinsä. Aineisto voi olla tutkijan itsensä keräämä tai valmis aineisto, jota tutkija hyödyntää (esimerkiksi tilastot). Tutkimusaineisto voi olla määrällinen (kvantitatiivinen) tai laadullinen (kvalitatiivinen), tai molempia. Määrällinen aineisto on useimmiten numeerisessa muodossa ja se voi olla esimerkiksi tilasto. Laadullinen aineistoja ovat esimerkiksi tekstit, videot, kuvat tai haastattelut.

Analysointi

Analysointi tarkoittaa sitä, että tutkimusaineistoa käydään läpi valitulla tutkimusmenetelmällä. Menetelmät voidaan jakaa määrälliseen (kvalitatiiviseen) ja laadulliseen (kvantitatiiviseen) tiedon analysointiin. Määrällistä aineistoa analysoidaan yleensä laskemalla aineistosta tilasto-ohjelmilla (MS Excel, OO Calc, SPSS) tilastollisia tunnuslukuja (keskiarvo, keskihajonta, moodi, frekvenssi jne.). Laadullista aineistoa voidaan analysoida esimerkiksi realistisella analyysiotteella (Mitä aineistossa on?
teemoittelu, sisällönerittely, kvantifiointi, tyypittely) tai kielellisilla tarkastelutavoilla
(Miten asioista kerrotaan? diskurssianalyysi, narratiivinen analyysi, retorinen
analyysi, keskusteluanalyysi).

ARTIKKELI

Tutkijat julkaisevat omia tutkimustuloksiaan tutkimusraporttien ja artikkelien muodossa. Artikkelit ovat tekstejä, jossa tutkija esittelee oman tutkimuksensa tavoitteet, tutkimuskysymykset ja -menetelmät sekä tutkimustulokset. Hän myös liittää oman tutkimuksensa laajempaan tutkimuskenttään eli kertoo, mikä merkitys hänen tutkimuksellaan on alan tutkimukselle. Artikkeleja julkaistaan tieteellisissä lehdissä eli journaleissa, joita ilmestyy suuri määrä eri kielillä, ja joiden tasoa arvioidaan erilaisilla pistetysjärjestelmillä (esimerkiksi suomalainen Jufo-järjestelmä). Journaleita on saatavilla kirjastoissa ja esimerkiksi Nelli-portaalissa (lehtien selaaminen vaatii yleensä oppilaitostunnukset).

Etiikka

Tehdessään tutkimusta tutkija törmää eettisiin kysymyksiin. Niitä voivat olla esimerkiksi se, voiko lasten mielipiteitä tutkia ilman heidän vanhempiensa suostumusta tai voiko ihmisten sairaskertomuksia käyttää omassa tutkimustyössä. Hyvä tutkija tuntee tutkimusetiikan, eli ne säännöt, joilla tutkimusta tulisi tehdä niin, että siitä ei koidu haittaa kenellekään. Ohjeet hyvään tieteelliseen käytäntöön löytyvät Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisusta.

Hypoteesi

Hypoteesi on olettamus siitä, millainen tutkimustulos tulee olemaan. Hypoteesi tehdään ennen tutkimuksen toteuttamista suunnitteluvaiheessa. Hypoteesia testataan toteuttamalla tutkimus ja lopussa todetaan, pitikö hypoteesi paikkaansa vai ei. Tilastollisessa tutkimuksessa hypoteesi on pienemmän otoksen perusteella tehtävä olettamus siitä, mitkä ovat koko tutkimusotoksen tulokset.

Johtopäätökset

Johtopäätökset eivät ole sama asia kuin tutkimuksen tulokset. Johtopäätöksissä tutkimustulokset yhdistetään johdannossa esitettyyn taustaan, joka on useimmiten aikaisempi aiheeseen liittyvä tutkimus tai tutkittava ilmiö. Johtopäätöksissä myös pohditaan tulosten merkitystä ja sitä, miten tulokset vastaavat tutkimusongelmaan.

Journal

Journal on tieteellinen lehti, jossa julkaistaan tutkimuksia. Tutkijat valitsevat missä journalissa haluavat julkaista tutkimuksensa sen mukaan, mihin alaan tutkimus kuuluu ja millainen kohdeyleisö journalilla on. Journaleja ilmestyy suuri määrä eri kielillä, ja niiden tasoa arvioidaan erilaisilla pistetysjärjestelmillä (esimerkiksi suomalainen Jufo-järjestelmä). Journaleita on saatavilla kirjastoissa ja esimerkiksi Nelli-portaalissa (lehtien selaaminen vaatii yleensä oppilaitostunnukset).

KIRJALLISUUSKATSAUS

Tutkimuksen tekeminen lähtee liikkeelle siitä, että tutkija hankkii taustatietoa tutkittavasta aiheesta. Yksi tapa hankkia taustatietoa on tehdä kirjallisuuskatsaus. Sen avulla etsitään vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä aiheesta tiedetään entuudestaan? Millaisia tutkimuksia aiheeseen liittyen on tehty? Mitä tutkimuksissa on selvinnyt? Mitä tutkimuksissa ei ole selvinnyt tai mitä ei ole tutkittu?
  • Millaisia käsitteitä aiheeseen liittyy?

Käsite / käsitteet

Tieteellisessä tutkimuksessa käytetään hyväksi käsitteitä. Käsitteet ovat sanoja, joita eri tutkimusaloilla käytetään kuvaamaan tutkittavia ilmiöitä. Jokaisella tieteenalalla on omia keskeisiä käsitteitä. Esimerkkejä tieteellisistä käsitteistä ovat paikka, tila, luottamus ja sosiaalinen pääoma. Tutkijat voivat esimerkiksi tarkastella paikan merkitystä ihmisille, ja antaa paikalle erilaisia ominaisuuksia (se on muuttuva ja jokaiselle ihmiselle erilainen). Tutkijat voivat myös luoda uusia käsitteitä kuvaamaan tutkimustuloksiaan. Esimerkiksi omenan putoaminen puusta on tutkimuksen aikana tehty havainto, jota selittää painovoiman käsite.

Laadullinen (Kvalitatiivinen) ja Määrällinen (Kvantitatiivinen) tutkimus

Tieteelliset tutkimusmenetelmät on tapana jakaa laadullisiin ja määrällisiin . Laadullisessa tutkimuksessa aineistot ovat pienempiä (esimerkiksi haastattelut) ja aineiston laatu korostuu määrän rinnalla. Laadullinen tutkimuksen avulla etsitään useimmiten vastauksia kysymyksiin ”miksi” ja ”miten”. Määrällisessä tutkimuksessa tutkimusaineistot ovat  laajoja ja perustuvat numeroihin (esimerkiksi tilastot). Tutkimukset vastaavat useimmiten kysymyksiin ”kuinka suuri” (esimerkiksi todennäköisyys) tai ”montako”.

Laadullista ja määrällistä tutkimusta ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen, vaan tutkimuskysymykset määrävät sen, kumpaa menetelmää kannattaa käyttää. Usein tutkimuksissa sovelletaan sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä.

laadullinen_maarallinen_taulukko

Lähdeluettelo

Lähdeluettelo on aakkosjärjestyksessä oleva lista tutkimuksessa käytetyistä lähteistä. Lähteet on tapana jakaa kahteen ryhmään eli tutkimusaineistoon ja tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimusaineisto on se aineisto, jota tutkija on työssään analysoinut. Tutkimuskirjallisuus on puolestaan tutkimukseen liittyvä aineisto, johon tutkija on peilannut omaa tutkimustaan. Molemmat näistä voidaan jakaa pienempiin ryhmiin sen mukaan, millainen aineisto on kyseessä (esimerkiksi haastattelut, sähköpostikirjeenvaihto jne.).

Lähteet merkitään lähdeluetteloon eri tavoin riippuen siitä, mitä muotoa käytetään esimerkiksi tietyssä tieteellisessä lehdessä. Lähdeluettelon laatiminen on pikkutarkkaa työtä, sillä jokaisen nimen, vuosiluvun, lähteen nimen, pisteen ja pilkun paikka on tarkoin määritelty.

Lähdeviitteet

Lähdeviitteet ovat tekstiin tehtäviä merkintöjä siitä, mistä lauseessa tai kappaleessa oleva tieto on peräisin. Jos tieteelliseen tekstiin ei ole merkitty lähdeviitteitä, se tarkoittaa sitä, että tieto on peräisin kirjoittajalta itseltään. Lähdeviitteiden merkitseminen tieteelliseen tekstiin on todella tärkeää, koska muuten saatat esittää muiden tuottamaa tietoa omissa nimissäsi. Viittaamalla muiden tutkimuksiin osoitat myös, että olet tietoinen omaan aiheeseesi liittyvistä tutkimuksista ja niiden tuloksista.

Lähdeviitteet merkitään tekstiin joko sulkuihin tekstin sisäisinä viitteinä (Tutkijan sukunimi ja teoksen julkaisuvuosi sekä sivunumero, jolla tieto on), alaviitteinä sivun alareunaan tai loppuviitteinä tekstin loppuun. Alaviitteitä ja loppuviitteitä käytettäessä tekstin sisään tulee numerot, jotka yhdistävät lauseen tai kappaleet oikeaan lähdeviitteeseen. RajatOn-materiaalissa on käytetty loppuviitteitä.

Menetelmä (metodi)

Tutkimusmenetelmät eli metodit tarkoittavat tapaa, jolla tutkimusaineisto kerätään tai analysoidaan. Tutkimusmenetelmiä on hyvin monia erilaisia, ja menetelmän valinta riippuu siitä, mitä tutkitaan.

Metodologia

Metodit eli tutkimusmenetelmät ja metodologia sekoitetaan usein toisiinsa. Metodologia on kuitenkin laajempi käsite kuin metodi. Se on jokaisen tutkimuksen lähtökohta ja tieteenalan tapa tutkia ja ymmärtää maailmaa. Metodologian tehtävänä on myös kyseenalaistaa metodien valintaa, että tiede voisi mennä eteenpäin. Jokainen tutkija joutuu pohtimaan metodologisia valintoja aloittaessaan tutkimuksen tekoa. Hyvä metodologian ja metodien eroja pohtiva artikkeli on Tuula H. Laaksovirran ”Tieteellinen metodi ja metodologia” (Kirjastotiede ja informatiikka 4 (2): 35-44, 1985).

Pohdinta

Pohdinta on tutkimusraportin tai tieteellisen artikkelin lopussa oleva osio, jossa tutkija tarkastelee työn tuloksia. Pohdinnassa voidaan kysyä esimerkiksi mihin tutkimustuloksia voidaan käyttää, mitä pitäisi tutkia lisää ja millaisia ongelmia tutkimukseen ja tuloksiin liittyy. Opinnäytetöiden pohdintaosiossa myös arvioidaan omaa työtä ja sen onnistumista, ja käydään läpi omaa oppimisprosessia (mitä opit tutkimuksen teosta).

Tapaustutkimus (case-tutkimus)

Tapaustutkimuksessa tutkitaan laajasta ilmiöstä yhtä tapausta (esimerkiksi yhden raja-alueen kehitystä). Tapaustutkimusten avulla saadaan selville, millaisia asioita ja ongelmia erilaisiin ilmiöihin liittyy. Niiden tavoitteena ei yleensä ole tutkimustulosten yleistettävyys eli yhden tapauksen perusteella ei voi päätellä, minkälaisia tulokset olisivat muissa tapauksissa. Tapauksia voidaan kuitenkin vertailla keskenään. Voidaan pohtia, mikä tapauksia yhdistää ja mikä niitä erottaa; mitä niiden perusteella voidaan sanoa tutkittavasta ilmiöstä.

Teoria

Teoria voidaan ymmärtää kartaksi, joka auttaa ymmärtämään ja tulkitsemaan maailmaa, ja hahmottamaan mihin laajempaan yhteyteen asia liittyy. Teoriaa tarvitaan muun muassa tutkimuksen taustoittamiseen (mihin laajempaan tutkimuskenttään oma tutkimus liittyy) ja aineistonkeruun suunnitteluun. Teoria auttaa tulkitsemaan ja selittämään tutkittavaa ilmiötä, ja esimerkiksi tutkimusaineistoa analysoitaessa se voi herättää tärkeitä kysymyksiä. Jokaisella tieteenalalla on omia merkittäviä teorioita, joihin viitataan ja joita sovelletaan omaan tutkimukseen. Esimerkiksi sosiologian klassikkoteorioita ovat kehittäneet Émile Durkheim, Karl Marx ja Max Weber. On tärkeää huomioida, että teoria ei saa ohjata liiaksi aineiston tulkintaa niin, että tutkija keskittyy etsimään omasta aineistostaan vain teoriaa tukevaa tietoa.

Tutkimuksen tavoitteena voi myös olla uuden teorian ja uusien käsitteiden luominen. Yksi tällainen tutkimussuuntaus on Grouded theory.

Tieteenala

Tiedettä tehdään useilla eri aloilla. Tieteenalat on tapana jakaa käsitteellisiin ja reaalitieteisiin. Matematiikka on esimerkki käsitteellisistä tieteistä, sillä se ei suoraan koske todellisuutta. Reaalitieteet jaetaan edelleen luonnon- ja ihmistieteisiin. Luonnontieteet pitävät sisällään sellaisia tieteenaloja kuin fysiikka, tähtitiede, kemia, lääketiede, biologia, geotieteet ja ekologia. Ihmistieteitä taas ovat muun muassa sosiologia, taloustiede, viestintä, valtio-oppi, arkeologia, historia, kielitiede ja kasvatustiede. Luonnon- ja ihmistieteistä käytetään usein nimityksiä ”kovat” ja ”pehmeät” tieteet, jotka johtuvat niille tyypillisistä tutkimusmetodeista. ”Kovissa” luonnontieteissä on perinteisesti käytetty enemmän määrällisiä ja ”pehmeissä” ihmistieteissä laadullisia tutkimusmenetelmiä. Ihmistieteet voidaan jakaa edelleen yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin.

Tieteellisen tutkimuksen perusperiaatteet

Tieteellisellä tutkimuksella on kuusi ominaispiirrettä. Näistä objektiivisuus tarkoittaa sitä, että tutkimus ei saa perustua tutkijan mielipiteisiin tai toiveisiin. Julkisuus tarkoittaa sitä, että tutkimustulokset eivät saa olla salaisia, vaan niiden pitää olla kenen tahansa saatavilla. Autonomisuus on puolestaan sitä, että tutkimuksen pitää olla riippumatonta ulkopuolisista tekijöistä kuten politiikasta tai uskonnosta. Edistyvyydellä tarkoitetaan sitä, että tiede ei ole koskaan lopullisesti valmista, vaan uudet tutkimukset edistävät aina tietoa ja voivat korjata vanhaa tietoa. Kriittisyys on sitä, että tieteen tulokset voidaan aina asettaa kyseenalaiseksi ja laadun varmistus sitä, että tutkimustulokset alistetaan alan asiantuntijoiden arvioitaviksi esimerkiksi tieteellisissä lehdissä.

Lähde: Niiniluoto, Ilkka 2002. ”Tieteen tunnuspiirteet”. Teoksessa Karjalainen et al. Tutkijan eettiset valinnat. Tampere: Gaudeamus.

Tilastollinen tutkimus

Tutkimus, jossa käytetään tutkimusaineistona tilastoja. Tilastollinen tutkimus on määrällistä tutkimusta. Suomen viralliset tilastot tuottaa Tilastokeskus ja Euroopan unionin tilastot Eurostat.

Tutkimuskysymys / tutkimusongelma

Tutkimusongelma on tutkimuksen lähtökohta. On olemassa ongelma tai kysymyksiä, joihin tutkija haluaa vastata. Tutkimusongelma osoittaa tutkimuksen mielekkyyden, eli osoittaa, että tutkimukselle on tarvetta. Tutkimuskysymykset ovat puolestaan tutkimusongelmaa tarkentavia kysymyksiä, joihin tutkimuksessa haetaan vastauksia ja jotka ohjaavat tutkimuksen tekemistä.

Tutkimussuunnitelma

Kun tutkija lähtee selvittämään ongelmaa tai haluaa vastauksia häntä kiinnostaviin kysymyksiin, hän laatii tutkimussuunnitelman. Suunnitelma auttaa häntä koko tutkimusprosessin ajan. Tutkimussuunnitelmassa valitaan ja rajataan tutkittava aihe, määritetään tutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskysymykset, suunnitellaan aineistonkeruu ja analysointi sekä tulosten ja tutkimuksen esittäminen. Kaikki nämä kohdat on hyvä suunnitella huolellisesti ennakkoon, vaikka tutkimuksen kuluessa niitä jouduttaisiinkin muokkaamaan. Tarkemmat ohjeet tutkimussuunnitelman tekemiseen löydät Tutkimussuunnitelma-sivulta.

Tutkimustulokset

Jokaisen tutkimuksen tavoitteena on saada aikaan tutkimustuloksia. Tulokset voivat olla hyvin erilaisia riippuen tutkimuksen tavoitteista ja toteutustavoista. Tutkimustuloksilla pyritään vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Voi kuitenkin olla, että kysymyksiin ei pystytä vastaamaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valitut tutkimusmenetelmät eivät olleet sopivia tutkimusongelman ja -kysymysten ratkaisuun.

Hyvään tutkimuskäytäntöön kuuluu, että tutkimustulokset ovat avoimia ja kaikkien saatavilla, ja niistä tiedotetaan mahdollisimman laajasti. Aina tämä ei ole mahdollista, jos esimerkiksi tehdään tutkimusta yrityksille, jotka eivät halua saattaa tutkimustuloksia kilpailijoidensa haltuun. Kun tutkimustuloksista kerrotaan kaikille ymmärrettävässä muodossa, puhutaan tieteen popularisoinnista.

Tutkimusoppaita verkossa

Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston menetelmäopas KvaliMOTV
Jyväskylän yliopiston tutkimusmenetelmien opas Menetelmäpolkuja humanisteille
Metodix Oy:n Metodix-menetelmäopas
Helsingin yliopiston Kielijelppi – jelppiä akateemiseen viestintään

« Siirry Tee tutkimus -sivulle

Sivun alkuun ⇑

© RajatOn 2015Creative Commons -lisenssi