Eri maissa ja kulttuureissa suhtaudutaan ympäristöön ja sen hoitamiseen eri tavoin. Mistä tämä johtuu? Käsitykset hyvästä ympäristöstä ovat erilaisia ja ne voivat olla jopa ristiriitaisia. Ihmisten tulee erilaisista ympäristökäsityksistä huolimatta pitää huolta yhteisestä ympäristöstä yli valtiollisten rajojen: Luonto ei piittaa ihmisten asettamista rajoista.
SISÄLTÖ
- Mitä ovat luonto ja ympäristö?
- Miten suhteemme ympäristöön syntyy?
- Hallitsemme ympäristöä hyödyntämällä ja huolehtimalla
- Miten kulttuuri vaikuttaa ympäristösuhteeseemme?
- Ympäristöasioiden hoitaminen rajojen ylitse
- Lisää tietoa
1. Mitä ovat luonto ja ympäristö?
Ympäristö on ihmisen elintila, johon hän vaikuttaa toiminnallaan. Ympäristöön kuuluu myös luonto. Eräiden tutkijoiden mukaan on olemassa ihmisestä riippumaton ”ensimmäinen luonto” (first nature) ja ihmisen toiminnan muovaama ”toinen luonto” (second nature).[1] Ensimmäinen luonto on puhdasta luontoa, joka on olemassa ilman ihmisen vaikutusta (esimerkiksi ikimetsät). Toinen luonto tarkoittaa luontoa, johon ihminen on toiminnallaan vaikuttanut (esimerkiksi talousmetsät, kylät, kaupungit ja pellot). Arkipuheessa luonnolla useimmiten tarkoitetaan ensimmäistä luontoa, kun taas ympäristö tarkoittaa toista luontoa.
Kuva 1. Tutkijat antavat erilaisia määritelmiä sanoille ’luonto’ ja ’ympäristö’. Yksi niistä on jako ensimmäiseen ja toiseen luontoon. Mikä näissä kuvissa on ensimmäistä ja mikä toista luontoa? Kuvat: Wikimedia / Margus6, Virpi Kaisto, Flickr / Janne Poikolainen, Flickr / Marc Palaus).
2. Miten suhteemme ympäristöön syntyy?
Me elämme jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa. Olemme riippuvaisia ympäristöstä ja kytköksissä siihen monin eri tavoin. Esimerkiksi puhdas vesi on meille elinehto.
Suhteemme ympäristöön syntyy erilaisten kokemusten, toiminnan ja havaintojen välityksellä [2]. Muistot ovat tärkeä osa ympäristösuhdettamme [3]: lapsuuden marjastus- tai sieniretket ja erilaiset pelottavat kokemukset, kuten metsään eksyminen, vaikuttavat siihen millaiseksi suhteemme myöhemmin muodostuu [4].
Lisäksi ympäristösuhteeseemme vaikuttavat erilaiset toimeentuloon ja perinteeseen liittyvät asiat. Suomalaisten toimeentulon kannalta kalastus ja metsästys ovat olleet tärkeitä, ja siksi ne ovat nykyisin monille tärkeitä harrastuksia.[5] Ympäristösuhteemme vahvistuu, jos ympäristö on meille läheinen ja tärkeä, ja meillä on siitä omia kokemuksia.
Kuva 2. Omat kokemuksemme vaikuttavat siihen, millainen suhde ympäristöön meille kehittyy. Lapsuudessa ja nuoruudessa koetut asiat säilyvät muistoissamme aikuisenakin (Kuva: Virpi Kaisto).
3. Hallitsemme ympäristöä hyödyntämällä ja huolehtimalla
Ympäristösuhde voi tarkoittaa myös ympäristön hallintaa. Hallitsemme ympäristöä hyödyntämällä luonnonvaroja ja huolehtimalla niistä. Käytämme vettä juomavetenä ja puuta, öljyä tai kaasua lämmitykseen ja kiveä rakentamiseen.
Se, miten huolehdimme ympäristöstä, perustuu tietoon ja kokemuksiin. Tieto ympäristön toiminnasta ja kokemukset ympäristöstä ohjaavat meitä toimimaan ympäristössämme tietyllä tavalla [6]. Meillä on esimerkiksi tietoa siitä, että luonto kärsii jos sitä roskaa. Jos näemme roskia maassa, meidät on opetettu poimimaan ne pois ja viemään roskiin. Olemme valmiimpia pitämään huolta paikoista ja maisemista, jotka ovat meille tärkeitä.
4. Miten kulttuuri vaikuttaa ympäristösuhteeseemme?
Ihmisen ympäristösuhde on sidoksissa kulttuuriin. Eri kulttuureissa eläville ihmisille on kehittynyt erilaisia käsityksiä siitä, millainen on hyvä ympäristö, ja onko siitä huolehtiminen tärkeää [7]. Suomalaisille metsät ovat tärkeitä, sillä ne ovat tarjonneet meille kautta historian suojaa, toimeentuloa ja rakennusmateriaalia.
Eri kulttuureissa suhtaudutaan eri tavoin siihen, mikä on puhdasta ja mikä likaista, mikä on roskaa ja mikä kannattaa säilyttää. Nämä käsitykset muuttuvat aikojen kuluessa. Suomessa oli vielä 1960-luvulla tyypillistä, että jätteitä kannettiin metsään ja roskia heitettiin luontoon [8]. Nykyisin tällaista tapahtuu harvoin eikä se ole enää hyväksytty tapa toimia.
Nykyään ymmärretään, että ihmisen toiminnan jäljet näkyvät ympäristössä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Suomen perustuslaissa todetaan, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.[9] Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on yhdessä huolehdittava ympäristöstämme, luonnostamme ja siitä, että siirrämme meille tärkeää kulttuuriperintöä eteenpäin seuraaville sukupolville.
Kuva 3. Nykyisin ymmärretään paremmin, että roskaaminen ei ole hyväksi ympäristölle (Kuva: Kristiina Korjonen-Kuusipuro).
5. Ympäristöasioiden hoitaminen rajojen ylitse
Ihmiset eri kulttuureista ja valtioista ovat yhdessä vastuussa ympäristön hyvinvoinnista, koska ympäristö on kokonaisuus, jossa eläimet kulkevat, vedet virtaavat ja tuulet puhaltavat valtioiden välisistä rajoista huolimatta. Ympäristön rajattomuus tarkoittaa sitä, että muun muassa ilmansaasteet, vesistöihin laskettavat päästöt tai kasvi- ja eläintaudit kulkeutuvat rajojen ylitse.
Kuva 4. Satelliittikuvasta voi nähdä, että ympäristö ei tunne valtioiden välisiä rajoja. Tunnistatko kuvasta mitä merta kuva esittää? Minkä valtioiden alueet näkyvät kuvassa? (Kuva: Cavok Brazil).
Valtioiden välisen yhteistyön haasteena on se, että käsitykset ympäristöstä ja ympäristöasioiden hoitaminen voi olla eri valtioissa hyvin erilaista. Jokaisella valtiolla on omat ympäristölakinsa sekä valtiolliset ja kansainväliset sopimuksensa. Näistä muodostuu valtiollinen ympäristöpolitiikka, joka määrittää millainen toiminta on oikein ja millainen väärin. Valtioiden välisessä ympäristöyhteistyössä yhteisten päämäärien ja toimintatapojen löytäminen voi olla monimutkaista ja hidasta [5]. Esimerkiksi kaikki Itämeren ympärysvaltiot ovat vastuussa Itämeren hyvinvoinnista, mutta yhteistyö on haastavaa, kun yhdeksän valtiota pyrkii yhdessä sopimaan suojelutoimista.
Kuva 5. Itämeren ympärysvaltiot tekevät rajat ylittävää yhteistyötä Itämeren suojelussa. Kuvassa Itämeren alueen ympäristöministerit Itämeren suojelukomissio HELCOM:in tapaamisessa vuonna 2013 (Kuva: HELCOM).
Käsitteet: Arvo, ikimetsä, kulttuuri, kulttuuriperintö, luonto, talousmetsä, ympäristö, ympäristöpolitiikka. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.
6. Lisää tietoa
- VirtuaaliVuoksi
- Yhteinen ympäristö -oppimateriaali
- Ympäristönhallinnan yhteinen verkkopalvelu
- Itämeriportaali
Tekstissä käytetyt lähteet:
[1] Biersack, A. (2006). Reimagining political ecology: Culture/Power/History/Nature. Teoksessa Aletta Biersack, A. & J. B. Greenberg (toim.): Reimagining Political Ecology. Duke University Press, Durham & London, 3–40; Korjonen-Kuusipuro, K. (2012). Yhteinen Vuoksi: Ihmisen ja ympäristön kulttuurinen vuorovaikutus vuoksen jokilaaksossa 1800-luvulta nykypäivään. Acta Universitas Ouluensis, Humaniora B, 109.
[2] Laurén, K. (2006). Suo – sisulla ja sydämellä. Suomalaisten suokokemukset ja -kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjinä. SKS, Helsinki.
[3] Korjonen-Kuusipuro, K. (2014). Vesi ei ole samanlaista kaikkialla – Ympäristö, paikka ja kulttuuriperintö Vuoksen jokilaaksossa. Teoksessa Steel,T. A.Turunen, S. Lillbroända-Annala & M. Santikko (toim.): Muuttuva kulttuuriperintö. Ethnos ry, Helsinki.
[4] Cantell, H. (2011). Lapsuus ja nuoruus ympäristösuhteen perustana. Teoksessa Niemelä,J., E. Furman, A. Halkka, E.-L. Hallanaro & S. Sorvari (toim.): Ihminen ja ympäristö. Helsinki, Gaudeamus. 332–338.
[5] Potinkara, N. (2012) Pohjoisen jalot villit? Teoksessa Kallinen,T. A. Nygren, T. Tammisto (toim.): Ympäristö ja kulttuuri. Helsingin yliopisto, Helsinki; Kallinen, T., A. Nygren, T. Tammisto (2012). Johdanto. Teoksessa Kallinen,T. A. Nygren, T. Tammisto (toim.): Ympäristö ja kulttuuri. Helsingin yliopisto, Helsinki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/35717/-Ymparisto_ja_kulttuuri_net_Final.pdf?sequence=4. (Luettu 8.12.2014).
[6] Cantell, H. (toim.,2004). Ympäristökasvatuksen käsikirja. PS-kustannus, Jyväskylä.
[7] Haila, Y. (2011). Ihmisen ekologiset sidokset. Teoksessa Niemelä,J., E. Furman, A. Halkka, E.-L. Hallanaro, S. Sorvari (toim.): Ihminen ja ympäristö. Helsinki, Gaudeamus. 68–76.
[8] Lindholm, A. 2006. Roskaliike ja ympäristötietoisuus. Teoksesssa Massa, I. & S. Ahonen (toim.): Arkielämän ympäristöpolitiikka. Gaudeamus, Helsinki. 154–165.
[9] Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 (Luettu 4.12.2014).
Tekijä: Kristiina Korjonen-Kuusipuro (2015)
Tehtävät
Lataa P
TIEDÄ
1. Miten ensimmäinen ja toinen luonto eroavat toisistaan?
2. Mitkä asiat muokkaavat ihmisen suhdetta ympäristöön?
3. Miten ihminen hallitsee ympäristöä?
4. Kenelle vastuu ympäristöstä Suomen perustuslain mukaan kuuluu?
5. Mitä ympäristön rajattomuus tarkoittaa?
6. Mitä haasteita valtioiden välisessä ympäristöyhteistyössä on?
SOVELLA
Luonto ja ympäristö
1. Pohdi mikä mielestäsi kuuluu luontoon, ja mikä on ympäristöä?
2. Pohdi, onko olemassa sellaista luontoa, johon ihminen ei ole vaikuttanut? Perustele näkemyksesi.
3. Katso seuraavia kuvia ja mieti yksin tai parin kanssa a) onko kuvissa koskematonta luontoa ja b) missä näkyy ihmisen käden jälki?
 Kuva 1. Vuoksi, Venäjä. (Kuva: Kristiina Korjonen-Kuusipuro) |
 Kuva 2. Thingvellir (Þingvellir), Islanti. (Kuva: Kristiina Korjonen-Kuusipuro) |
 Kuva 3. Ruskeala, Venäjä. (Kuva: Kristiina Korjonen-Kuusipuro) |
 Kuva 4. Autonromu, Suomi. (Kuva: Kristiina Korjonen-Kuusipuro) |
Ympäristöarvot
4. Pohdi, mitä hyvä ympäristö sinulle tarkoittaa.
5. Ihmiset arvostavat eri asioita ympäristössään. Pohdi omia ympäristöarvojasi ja keskustele parin kanssa. Löydättekö enemmän samankaltaisuuksia vai eroavaisuuksia?
6. Jakakaa luokka kolmeen yhtä suureen ryhmään. Yksi ryhmistä koostuu paperitehtaan omistajista, yksi luonnonsuojelijoista ja yksi tavallisista kansalaisista. Askarrelkaa ryhmille hatut tai käyttäkää muita ryhmän teemaan sopivia päähineitä.
Ryhmien tehtävänä on hallita omistamaansa metsää kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Miettikää ryhmissä, miten hoitaisitte metsäänne. Esittäkää vastaukset muille oppilaille. Pohtikaa lopuksi koko luokan voimin, minkälaisia kiistoja metsän hallinnasta voi syntyä eri ryhmien kesken, ja miten kiistat voidaan ratkaista.
Tietoa kestävästä kehityksestä:
Mitä on kestävä kehitys? Oppiminen. Yle.
Mitä on kestävä kehitys? Ympäristöministeriö. 18.6.2013
Ihmisen ympäristösuhde
7. Valitse itsellesi tärkeä paikka ja ota muistikirja mukaasi. Rauhoitu hetkeksi ja kirjaa ylös havaintojasi tästä paikasta: mitä näet, kuulet ja haistat. Ota kuva paikasta. Kirjoita kuvasta tarina. Kerro, miksi kyseinen paikka on sinulle tärkeä. Onko paikka luontoa vai ympäristöä?
8. Ihmisen ja ympäristön suhteeseen vaikuttaa se, onko ympäristö ihmiselle läheinen ja tärkeä, ja onko hänellä siitä omia kokemuksia. Tärkeistä maisemista ja paikoista halutaan pitää huolta. Mitkä ovat sinulle tärkeitä paikkoja? Miksi nämä paikat ovat sinulle tärkeitä? Liittyykö niihin tietoa, kokemuksia, muistoja? Pidätkö näistä paikoista huolta? Mitä jos menettäisit sinulle tärkeät paikat?
9. Kaupunkiluonnon hyvinvointivaikutukset. Tehtävän ohjeet löydät Lähellä kaupungissa -sivustolta.
10. Kirjoita noin sivun pituinen kirjoitelma aiheesta Metsä on tärkeä suomalaisille.
TUTKI
1. Eläinvaelluksia
Tutkikaa eläinvaelluksia uutisten avulla. Voitte käyttää tehtävänannosta löytyviä uutisia tai etsiä itse lisää uutisjuttuja ja kirjallisuutta.
Tutkimuskysymys: Mitä eläinvaellukset kertovat eläimistä ja ihmisen asettamista valtioiden rajoista? Mitä ne kertovat ihmisen ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta?
Tutkimusaineisto: Voitte käyttää tutkimuksen tekoon esimerkiksi seuraavia juttuja:
- Vaeltajaperhoset ovat kiinteä osa luontoamme. Kaleva 28.8.2005
- Tästä syystä gm-maissi on uhka monarkkiperhosille. Talouselämä 31.12.2012
- Metsäpeuratutkimus ylittää rajan. Yle Uutiset 8.10.2013
- Oulangan taimen aiotaan pelastaa suomalais-venäläisellä yhteistyöllä. Yle Uutiset Oulu 20.3.2013
- Venäjältä tulleet koirat ovat tappaneet lampaita ja kissoja Imatralla. Helsingin Sanomat 11.10.2014
- Susien määrä lisääntyi reilusti viime vuodesta. Suurpedot. Luonnonvarakeskus 20.1.2015
- Suupetojen havainnot. Riistahavainnot.
Tutkimusmenetelmät: Tutkimuksessa analysoidaan lehtijuttujen sisältöä apukysymysten avulla. Kysymysten vastauksia vertaillaan toisiinsa. Menetelmää kutsutaan sisällönanalyysiksi. Lopuksi pyritään vastaamaan valitun aineiston pohjalta tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen kulku
Vaihe 1: Lukekaa uutisjutut ja etsikää vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä voitte kertoa jutun eläimistä ja ihmisen asettamista valtion rajoista? Mitä jutussa kerrotaan ihmisen ja ympäristön välisestä vuorovaikutuksesta? Mitä ajatuksia juttu teissä herättää?
Vaihe 2: Tehkää Excel-taulukko, johon listaatte vasemmalle allekkain uutisjuttujen nimet ja ylös rinnakkain edellä olevat kysymykset. Vastatkaa kysymyksiin lyhyesti jokaisen artikkelin osalta ja kirjatkaa vastaukset taulukkoon.
Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
Vaihe 3. Vertailkaa saamianne vastauksia kysymys kysymykseltä. Kirjoittakaa tulokset ylös. Käyttäkää vertailussa apuna seuraavia kysymyksiä: Miten juttujen eläimet suhtautuvat ihmisen asettamiin valtion rajoihin? Minkälaista ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta jutuista löytyy? Miten eläinvaellukset vaikuttavat luonnon hallintaan? Minkälaisia ajatuksia ja tunteita jutut herättävät teissä?
Vaihe 4. Tehkää yhteenveto ja pyrkikää vastaamaan alussa esitettyihin tutkimuskysymyksiin.
Vaihe 5.Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä, ovatko saadut tutkimustulokset luotettavia ja voidaanko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (valitut jutut, juttujen lähde / kirjoittaja, aineiston laajuus jne.)?
Vinkki! Voitte laatia tutkimuksesta tutkimusraportin.
Tekijät: Kristiina Korjonen-Kuusupuro & RajatOn (2015)
| « Siirry Ihminen ja ympäristö-tekstiin « Siirry Oppimateriaali-sivulle |
Sivun alkuun ⇑ |
© RajatOn 2015
RajatOn-oppimateriaali 