Rajatutkimus on valtioiden rajojen ja niitä ympäröivien raja-alueiden tutkimukseen erikoistunut tieteenala. Rajatutkimus sai alkunsa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun lukuisat rajat vaihtoivat paikkaa, katosivat tai syntyivät. Tutkijat kiinnostuivat rajojen historiasta ja vaikutuksista. Rajatutkimuksen kasvu on ollut sidoksissa yhteiskunnallisiin muutoksiin; kun rajat ovat muuttuneet, on rajoja myös tutkittu enemmän. Nykyään rajatutkimuksen kenttä on laaja ja tutkimusta tehdään eri puolilla maailmaa. Myös suomalaiset tutkijat ovat olleet aktiivisia rajatutkimuksen kentällä.
SISÄLLYS
- Mitä on rajatutkimus?
- Rajatutkimus sai alkunsa 1920-luvulla
- Rajatutkimus jatkaa kasvuaan
- Rajatutkimuksen uusia tuulia
- Rajatutkimusta tehdään eri puolilla maailmaa
- Rajatutkimus Suomessa
- Lue lisää
Rajatutkimus on tieteenala, joka on kiinnostunut valtioiden rajoista ja niitä ympäröivistä raja-alueista. Rajatutkimusta tekevät hyvin monen eri alan tutkijat. Rajatutkijoiden joukossa on maantieteilijöitä, sosiologeja, antropologeja, politiikan, historian, kansainvälisten suhteiden ja talouden tutkijoita. Kaikki heistä tarkastelevat rajoja oman tieteensä kannalta kiinnostavasta näkökulmasta. Politiikan tutkijat ovat olleet kiinnostuneita muun muassa valtioiden välisistä rajakiistoista, kun taas sosiologit ja antropologit ovat tarkastelleet raja-alueita niillä asuvien ihmisten näkökulmasta.
2. Rajatutkimus sai alkunsa 1920-luvulla
Rajatutkimus sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun lukuisat rajat ympäri maailmaa vaihtoivat paikkaa, katosivat tai syntyivät. Ilmestyi tutkimuksia, joissa tutkijat kuvasivat eri rajojen historiaa ja fyysisiä piirteitä. Tutkijat ryhtyivät myös luomaan luokitteluja, joiden avulla rajoja ryhmiteltiin niiden historian ja luonnonmaantieteellisten piirteiden (joki, vuoristo jne.) mukaan. Toisen maailmansodan jälkeen rajat muuttuivat jälleen, mikä kasvatti tuntuvasti rajoja koskevan tutkimuksen määrää.[1]
Taulukko 1. Boggsin vuonna 1940 kehittämä valtiollisten rajojen luokittelu.[2]
1) fyysiset eli luonnonrajat
|
rajat, jotka kulkevat jokia, meriä tai vuoristoja pitkin. rajat, jotka on vedetty suo- tai aavikkoalueille tai muille luonnonmaantieteellisille vyöhykkeille.
|
2) geometriset rajat
|
suoraviivaiset rajat, jotka on vedetty yleensä pituus- tai leveyspiirien mukaan. tyypillisiä uusilla mantereilla ja afrikassa. |
3) antropogeografiset eli ihmismaantieteelliset rajat
|
rajat, jotka on vedetty kansallisuuden, rodun, uskonnon tai talousmaantieteen perusteella. tyypillisiä euroopassa. |
4) kompleksiset rajat
|
rajat, joilla yhdistyvät edellämainitut rajatyypit: yksi osuus rajasta on esimerkiksi geometrinen, yksi kieli- tai kulttuuriraja.
|
3. Rajatutkimus jatkaa kasvuaan
Varsinaisen kasvupyrähdyksen rajatutkimus otti 1980–1990-luvuilla. Rajatutkijat alkoivat kiinnostua rajojen merkityksistä ihmisille. He päättelivät, että rajat vaikuttavat meidän käsityksiimme ympäröivästä maailmasta, esimerkiksi siihen, millaisena me näemme itsemme ja muut kansat. Samaan aikaan yleistyi käsitys siitä, että kaikki rajat ovat ihmisten luomia (toisin sanoen sosiaalisesti rakentuneita). 2000-luvulle tultaessa rajatutkimus on kasvanut laajaksi kentäksi. Rajatutkijoiden tutkimusaiheisiin kuuluvat muun muassa rajojen ja vallan suhde, globalisaation vaikutus rajoihin, siirtolaisuus ja rajoihin liittyvä turvallisuus.[1]
Kuva 1: Rajatutkijat julkaisevat tutkimustensa tuloksia tieteellisissä lehdissä ja kirjoissa, joihin on koottu useiden tutkijoiden kirjoittamia artikkeleita. Kuvassa on muutamia rajatutkimuksen teoksia, joissa tarkastellaan eri puolilla maailmaa sijaitsevia rajoja eri näkökulmista. Mitä rajoja ja millaisia aiheita löydät kirjojen otsikoista?
4. Rajatutkimuksen uusia tuulia
Viime aikoina rajatutkimuksessa on korostettu, että rajat ovat läsnä jokaisen ihmisen arkielämässä. Ne eivät enää kuulu pelkästään raja-alueella asuvien tai esimerkiksi rajavartioiden elämään, eivätkä niitä vedä pelkästään valtiot. Matkoille lähtevä ihminen kohtaa ensimmäisen kerran rajan paikallisella poliisilaitoksella tai internetissä jättäessään passihakemusta. Poliisi voi suorittaa rajavalvontaa kaukana rajalta sisämaassa tarkastaessaan ulkomaalaisen henkilöllisyyttä.[3] Rajat eivät myöskään ole pysyviä, vaan jatkuvassa liikkeessä.[4] Esimerkiksi osa Schengenin sopimukseen kuuluvista maista ryhtyi vuonna 2015 palauttamaan rajatarkastuksia sisärajoilleen, kun ne yrittivät hallita Afrikasta, Lähi-Idästä ja Aasiasta tulevia siirtolaisvirtoja.
5. Rajatutkimusta tehdään eri puolilla maailmaa
Rajatutkimus sai alkunsa Pohjois-Amerikasta, mutta nykyään sitä tehdään eri puolilla maailmaa. Rajatutkimukseen erikoistuneita tutkimuslaitoksia on ainakin Suomessa, Venäjällä, Hollannissa, Irlannissa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa.[5] Viime aikoina erityisesti Afrikan, Aasian ja entisten Neuvostotasavaltojen rajojen tutkimus on ollut suosittua.
Rajatutkijat kokoontuvat muutaman kerran vuodessa rajatutkimuksen konferensseihin esittelemään tutkimuksiaan ja tapaamaan muita saman aihealueen tutkijoita. Ensimmäinen rajatutkimuksen maailmankonferenssi oli vuonna 2014 Joensuussa ja Pietarissa. Konferenssin järjesti kansainvälinen rajatutkimuksen yhdistys Association for Borderland Studies, joka myös julkaisee rajatutkimukseen erikoistunutta tieteellistä lehteä Journal of Borderlands Studies. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja siinä julkaistaan niin teoreettisia artikkeleita kuin käytännönläheisiä tutkimuksia maailman eri rajoilta.[6]
Kuva 2: Konferenssit, verkostot ja tieteelliset lehdet ovat tärkeitä tutkijoiden työssä. Kuvat ovat rajatutkijoiden ensimmäisestä maailmankonferenssista ja rajatutkimuksen Journal of Borderlands Studies -lehdestä. Logot kuuluvat rajatutkimuksen yhdistykselle Association for Borderlands Studies:ille ja Afrikan rajojen tutkijoiden verkostolle Abornelle. (Konferenssikuva: Virpi Kaisto)
Suomalaiset tutkijat ovat olleet aktiivisia rajatutkimuksen saralla. Rajatutkimusta tehdään erityisesti Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Oulun yliopiston maantieteen professori Anssi Paasi on yksi rajatutkimuksen arvostetuimmista nimistä. Paasin vuonna 1995 ilmestynyt “Territories, boundaries and consciousness : the changing geographies of the Finnish-Russian border” [suomennettuna “Alueet, rajat ja tietoisuus: Suomen ja Venäjän välisen rajan muuttuvat maantieteet”] kuuluu rajatutkimuksen klassikkokirjoihin. Paasi keräsi tutkimusaineistoa Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevasta Värtsilästä. Hän tarkasteli alueiden ja rajojen vaikutusta kansallisen tietoisuuden syntymiseen eli siihen, millä tavalla tunne suomalaisuudesta syntyy.[7] Tutkimus oli merkittävä siksi, että se näytti miten tiukasti rajat ovat sidoksissa meidän kansalliseen identiteettiimme.[8] Tutkimuksessa luoduista käsitteistä on tullut rajatutkimuksen keskeisiä käsitteitä.
- Itä-Suomen yliopiston Venäjä- ja rajatutkimuskeskus VERA:n johdatus rajatutkimukseen: ”Mitä on rajatutkimus?”
- Itä-Suomen yliopiston Venäjä- ja raja -koulutusohjelmat
- Rajatutkimuksen yhdistys Association for Borderlands Studies
- Rajatutkimuksen tieteellinen julkaisu Journal of Borderlands Studies
- Suomen Akatemian huippuyksikkö RELATE, joka tekee rajatutkimusta.
- Joshua Hagenin katsaus rajatutkimukseen Oxford Bibliographies -sivuilla: ”Borders and Boundaries”
- Professori Anssi Paasin puhe ”Raja” Ihminen ja Kosmos -seminaarissa Kuhmossa 2015 (video)
Tekstissä käytetyt lähteet:
[1] Kolossov, Vladimir (2005). Border Studies: Changing Perspectives and Theoretical Approaches. Geopolitics, vol. 10 issue 4: 606–632; Popescu, Gabriel (2012). Bordering and Ordering the Twenty-first Century. Lanham, Md.: Rowman & Littlefield.
[2] Vuoristo, Kai-Veikko (1997). Poliittinen maantiede. Etupiirien ja yhteistyön maailma. Helsinki: WSOY.
[3] Johnson, Corey & Jones, Reece (2014). Where is the border? Teoksessa Jones, Reece & Corey Johnson (toim.) Placing the Border in Everyday Life. Farnham: Ashgate.
[4] Konrad, Victor (2015). Toward a Theory of Borders in Motion. Journal of Borderlands Studies 30, no. 1: 1–17.
[5] Association for Borderlands Studies. Resources. <http://absborderlands.org/borderlands/resources/> (Viitattu 2.9.2015)
[6] Association for Borderlands Studies. ABS World Conference. <http://absborderlands.org/studies/absworld/> (Viitattu 2.9.2015); Association for Borderlands Studies. Journal of Borderlands Studies. <http://absborderlands.org/journal-of-borderlands-studies/> (Viitattu 2.9.2015)
[7] Paasi, Anssi (1995). Territories, Boundaries and Consciousness: The Changing Geographies of the Finnish-Russian Border. Chichester: John Wiley.
[8] Sweedler, Alan (1998). Book Review. Journal of Borderlands Studies 13, no. 2: 99–103.
Tekijä: RajatOn (2015)
Tehtävät
TIEDÄ
- Millaisista aiheista rajatutkimus on kiinnostunut?
- Millaista rajatutkimus oli alkuvaiheessa ensimmäisen maailmansodan jälkeen?
- Miten rajatutkimus muuttui 1980–1990-luvuilla?
- Millaisina rajatutkijat ovat nähneet rajat viime aikoina? Mainitse kaksi asiaa.
- Miten rajatutkijat saavat tietoa oman alansa tutkimuksesta?
- Mikä merkitys Anssi Paasin vuonna 1995 julkaisemalla tutkimuksella oli rajatutkimukselle?
| « Siirry Oppimateriaalit-sivulle |
© RajatOn 2015
RajatOn-oppimateriaali 