Kansat ilman valtiota


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 

 

Maapallolla on monia kansoja, joilla ei ole omaa valtiota. Tällaisia ovat esimerkiksi saamelaiset, Australian aboriginaalit ja Lähi-idän palestiinalaiset. Osa valtiottomista kansoista pyrkii itsenäistymään isäntävaltiostaan. Itsenäistymispyrkimykset aiheuttavat pahimmillaan konflikteja ja väkivaltaisuuksia. Valtiottomat kansat ajavat oikeuksiaan myös rauhanomaisesti. Se ei ole aina helppoa, sillä maiden hallitukset ovat usein haluttomia muutoksiin.

SISÄLTÖ

  1. Mitä ovat valtiottomat kansat?
  2. Osa valtiottomista kansoista haluaa itsenäistyä
  3. Valtiottomien kansojen aluevaatimukset aiheuttavat kiistoja
  4. Valtiottomat kansat ajavat oikeuksiaan myös rauhanomaisesti
  5. Lue lisää

1. Mitä ovat valtiottomat kansat?

Maailmassa on olemassa lukuisia kansoja, joilla ei ole omaa valtiota.[1] Ne elävät muiden valtioiden sisällä muodostaen siellä oman ryhmänsä. Alkuperäiskansat ovat yksi esimerkki valtiottomista kansoista. Alkuperäiskansat ovat tietyn alueen syntyperäisiä asukkaita.[2] Ne polveutuvat väestöstä, joka asutti maita ennen nykyisen valtion rajojen vetämistä.

Alkuperäiskansat säilyttävät omia perinteitään ja tapojaan, vaikka elävät ilman omaa valtiota. Alkuperäiskansoja, joilla ei ole omaa valtiota, ovat esimerkiksi saamelaiset, Pohjois- ja Etelä-Amerikan intiaanikansat, inuiitit, Japanin ainu-kansa, Uuden Seelannin maorit ja Australian aboriginaalit.[3]

Kuva 1. Alkuperäiskansat ovat yksi esimerkki valtiottomista kansoista. Osaatko sanoa, mitä alkuperäiskansoja kuvissa on? (Kuvat: Flickr / Alec Couros, Flickr / dutchbaby, Wikicommons, Flickr / Mark Roy)

Kuva 1. Alkuperäiskansat ovat yksi esimerkki valtiottomista kansoista. Osaatko sanoa, mitä alkuperäiskansoja kuvissa on? (Kuvat: Flickr / Alec Couros, Flickr / dutchbaby, Wikicommons, Flickr / Mark Roy)

Valtiottomiin kansoihin kuuluvat myös monet vähemmistökansat. Niitä ovat esimerkiksi Venäjän keskiosissa elävät marit, komit ja udmurtit, Iso Britannian pohjoisosissa elävät skotit, sekä romanit.[4] Romanit ovat siitä erikoinen valtioton kansa, että se on historian aikana hajaantunut useisiin eri maihin. Osa romaneista elää yhä perinteistä kiertolaiselämää joko omasta tahdostaan tai pakolaisen asemassa.[5]

Kuva 2. Romanit ovat historiansa aikana hajaantuneet useisiin eri maihin. Yleensä ajatellaan, että he ovat lähtöisin Luoteis-Intiasta. Kuvissa on romaneja Romaniassa, Suomessa, Ukrainassa ja Amerikassa. Mikä kuva on otettu mistäkin maasta? Mitä voit kertoa romanien elämästä kuvien perusteella? (Kuvat: Flickr / Charles Roffey, Pohjois-Suomen Romanit, Flickr / Vladimir Lysenko, Flickr / fossilmike)

Kuva 2. Romanit ovat historiansa aikana hajaantuneet useisiin eri maihin. Yleensä ajatellaan, että he ovat lähtöisin Luoteis-Intiasta. Kuvissa on romaneja Romaniassa, Suomessa, Ukrainassa ja Amerikassa. Mikä kuva on otettu mistäkin maasta? (Kuvat: Flickr / Charles Roffey, Pohjois-Suomen Romanit, Flickr / Vladimir Lysenko, Flickr / fossilmike)

Sivun alkuun ⇑


2. Osa valtiottomista kansoista haluaa itsenäistyä

Osa valtiottomista kansoista haluaa itsenäistyä emävaltiostaan. Ne tuntevat, että niillä on oikeus omaan valtioon, sillä ne eivät koe olevansa sen valtion kansalaisia, jossa asuvat. Näitä kansoja kutsutaan poliittisista syistä valtiottomiksi kansoiksi. Niitä ovat esimerkiksi baskit ja tiibetiläiset.

Baskit ovat yksi Euroopan vanhimmista kansoista. He ovat pitkään pyrkineet saamaan itselleen oman valtion Pohjois-Espanjan ja Etelä-Ranskan alueelle.[6] Vaikka virallista baskivaltiota ei ole olemassa, baskeilla on oma itsehallinnollinen alueensa Pohjois-Espanjassa. Suuren osan aluetta koskevista päätöksistä tekee kuitenkin Espanjan hallitus.

baskimaa

Kuva 3. Baskit asuvat Espanjan ja Ranskan rajan tuntumassa ja heillä on oma baskin kielensä. Baskien itsenäisyyttä on ajanut voimakkaimmin ETA-järjestö, jonka aseellisissa iskuissa on kuollut yli 900 ihmistä. Vuonna 2011 ETA ilmoitti luopuvansa aseista. Kuvassa ihmiset osoittavat mieltään vuonna 2012 Bilbaon kaupungissa. He vaativat, että ETA:an kuuluvia vankeja palautettaisiin eri puolilla Espanjaa ja Ranskaa olevista vankiloista Baskimaan vankiloihin, että vangit voisivat olla lähempänä perheitään. (Kuvat:Flickr / Mr. Theklan, Wikicommons / Eddo, Flickr / anna_t)

Tiibetiläiset elävät Kiinan kansantasavallassa, jossa heillä on oma autonominen alueensa. Tiibetiläisten vihanpito kiinalaisia kohtaan on voimakasta, sillä heidän mielestään Kiina on miehittänyt heidän maansa. Siksi alueella pidetään yllä järjestystä armeijan voimin. 1950-luvulla tiibetiläiset nousivat johtajansa dalai-laman johdolla vastarintaan, mutta Kiina kukisti kapinan. Tämän seurauksena dalai-lama ja Tiibetin hallitus pakenivat Intiaan, jossa ne ovat maanpaossa tänäkin päivänä.[7]

Tiibet

Kuva 4. Tiibetiläisiä on noin 6 miljoonaa, ja heitä asuu Tiibetin autonomisella alueella Kiinassa sekä runsaasti pakolaisina Intiassa, Nepalissa ja länsimaissa. Vasemmalla olevassa kuvassa opiskelijat osoittavat mieltään Yhdysvalloissa Washingtonissa vapaan Tiibetin puolesta. Alhaalla olevassa kuvassa tiibetiläisten pakolaishallituksen johtaja dalai-lama keskustelee vuonna 2014 Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman kanssa tiibetiläisten ihmisoikeuksista Kiinassa. (Kuvat: Flickr / Medill DC, Wikicommons, Wikicommons / White House)

Sivun alkuun ⇑ 


3. Valtiottomien kansojen aluevaatimukset aiheuttavat kiistoja

Valtiottomien kansojen itsenäistymispyrkimykset ovat johtaneet lukuisiin väkivaltaisuuksiin. Paikoittain on syttynyt jopa sisällissotia. Valtiot ovat usein haluttomia luovuttamaan maitaan valtiottomille kansoille, sillä alueilla on taloudellista merkitystä valtioille: ne ovat esimerkiksi luonnonvaroiltaan rikkaita tai hedelmällisiä, maanviljelyyn sopivia alueita. Konfliktit voivat kehittyä hitaasti pitkien aikojen kuluessa, mutta puhjeta nopeasti väkivaltaisuuksiksi. Taustalla ovat usein tyytymättömyys nykytilanteeseen ja turhautuminen valtion toimiin.[8]

Palestiinalaiset haluavat oman valtion nykyisen Israelin valtion alueelle. Palestiinalaisilla on periaatteessa omat itsehallinnolliset alueensa Israelissa (Gaza ja Länsiranta), mutta Israel miehittää Länsirantaa ja piirittää Gazaa. Rauhanprosessista huolimatta levottomuudet alueella jatkuvat. Luultavaa on, että niin kauan kunnes perimmäinen kysymys – palestiinalaisten oikeus omaan valtioon – on ratkaisematta, alueen väkivaltaisuudet tulevat jatkumaan.[9]

Palestiina

Kuva 5. Palestiinalaisia on noin 11 miljoonaa, joista 4 miljoonaa asuu Palestiinalaishallinnon alueilla Israelissa. Israel on rakentanut rajamuurit palestiinalaisalueiden Länsirannan ja Gazan ympärille vähentääkseen palestiinalaisryhmien iskuja Israelin puolelle. Alhaalla olevassa kuvassa on ryhmä palestiinalaisia rauhaomaisella marssilla, jonka tarkoituksena on osoittaa mieltä muuria vastaan Länsirannalla. Lue lisää marssista täältä. (Kuvat: aeon.co / Tanya Habjouqa, Flickr / michael loadenthal, Wikicommons)

Kurdit ovat vähemmistökansa, jotka asuvat pääasiallisesti Turkin, Iranin, Irakin ja Syyrian valtioiden alueille ulottuvalla Kurdistanin alueella. Kurdit haluavat oman itsehallinnollisen alueensa ja ovat tätä yrittäneetkin, mutta valtiot eivät suostu luopumaan strategisesti ja taloudellisesti tärkeistä seuduistaan. Kurdit ovat pitkään kapinoineet isäntävaltioitaan vastaan. Kurdien työväenpuolue on tehnyt sissi-iskuja Turkin armeijaa vastaan ja konflikteissa on kuollut tähän mennessä kymmeniä tuhansia henkiä – niin sissejä kuin sotilaita.[10]

Kurdistan

Kuva 6. Kurdeja on yhteensä noin 30-35 miljoonaa ja he puhuvat kurdin kieltä, joka yhdistää heitä vahvasti. Ylemmässä kuvassa on rauhanomainen mielenosoitus Syyriassa vuonna 2012. Pojat pitävät käsissään symbolisesti Syyrian ja Kurdistanin lippuja rinnakkain. Oikealla oleva kuva on vuodelta 1991, ja siinä kurdipoika istuu tuhoutuneen kotinsa edustalla Irakissa Dahukin kaupungissa. (Kuvat: Flickr / Syrian Revolution Memory Project, Encyclopædia Britannica, Inc., GERARD FOUET/AFP/Getty Images)

Sivun alkuun ⇑ 


4. Valtiottomat kansat ajavat oikeuksiaan myös rauhanomaisesti

Kaikissa maissa aluekiistat eivät kehity aseellisiksi konflikteiksi. Iso-Britannian pohjoisosissa elävät skotit protestoivat oman valtion puolesta järjestämällä mielenosoituksia. Vuonna 2014 Skotlannissa järjestettiin kansanäänestys, joka päätyi siihen, että vähän vajaa puolet väestöstä (44,7 %) kannatti Skotlannin eroa Isosta-Britanniasta ja vähän reilut puolet (55,3 %) oli sitä vastaan.

Skotlanti

Kuva 7. Skotlanti kuuluu Iso-Britaniaan ja siellä asuu noin 5,3 miljoonaa ihmistä. Skotlannilla on itsehallinto, mutta osa väestöstä haluaisi täyttä itsenäisyyttä Iso-Britaniasta. Kuvissa käydään vaalikamppanjaa itsenäisyyden puolesta ja vastaan vuonna 2014. (Kuvat: geograph.org.uk / Callum Black, Encyclopædia Britannica, Inc., Flickr / Alf Melin, Flickr / Colin Hunter)

Kaikki valtiottomat kansat eivät ole innokkaita itsenäistymään. Esimerkiksi saamelaiset ja Australian aboriginaalit eivät ole ilmaisseet kiinnostusta muodostaa omaa valtiota. Ne kuitenkin tavoittelevat parempia oloja kansalleen sekä pyrkivät saamaan omistusoikeuden maihin, joiden katsovat heille kuuluvan. Ongelmana on, ettei alkuperäiskansojen tarpeita aina kuunnella maiden hallituksissa tai hallitukset ovat haluttomia viemään asioita eteenpäin.

Suomessa saamelaiset pyrkivät saamaan takaisin maita, joita he ovat perinteisesti hyödyntäneet metsästykseen, kalastukseen ja poronhoitoon, mutta jotka valtio katsoo kuuluvan itselleen. Suomi ei ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansasopimusta, koska maanomistajuudesta ei ole päästy yksimielisyyteen saamelaisten ja Suomen hallituksen välillä.[11]

Keskeiset käsitteet: Alkuperäiskansa, valtioton kansa, vähemmistökansa, itsehallinnollinen alue, autonominen alue. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.

Sivun alkuun ⇑


5. Lue lisää

Aiheeseen liittyviä elokuvia ja dokumentteja:

  • Aboriginaalit: Australia (2009), Varastetut lapset (2002)
  • Intiaanit: Tanssii susien kanssa (1990), Viimeinen mohikaani (1992)
  • Inuiitit (eskimot): Nanook – pakkasen poika (1922), Inuk (2010)
  • Maorit: Valasratsastaja (2003)
  • Saamelaiset: Kautokeinon kapina (2008), Mosku – Lajinsa viimeinen (2003)
  • Skotlanti: Braveheart – taipumaton (1995)
  • Tiibet: Seitsemän vuotta Tiibetissä (1997)

Tekstissä käytetyt lähteet:

[1] Moreno, Luis (2011). Stateless nation. Teoksessa Kurian G. T. (toim).: The Encyclopedia of Political Science, 1612-1613. Sage Publications.
[2] Sandell, Toni (toim.). Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukset. Työministeriö Suomen ILO-neuvottelukunta. 2. p. < http://www.tem.fi/files/25956/ilo_yleissopimukset.pdf> (luettu 18.1.2015)
[3] Aalto, Jari et al. (2011). Kaikkien aikojen historia 6 kulttuurien kohtaaminen. Susi N. (toim.). Edita prima Oy, Helsinki.
[4] Leimu, Pekka (2010). Kansatiede ja Euroopan kansat, Suomalaisesta ja ruotsalaisesta näkökulmasta. Painosalama Oy, Turun Yliopisto kansatiede. Turku.
[5] T. M., J. E (2003). Roma. Teoksessa Guido Bolaffi & Raffaele Bracalenti & Peter Braham & Sandro Gindro (toim.): Dictionary of race, ethnicity and culture, 292-296. Sage Publications.
[6] Korvela, Marko (2012). Tavoitteena itsenäinen ja sosiaalinen baskimaa. Tiedonantaja-lehti. < http://www.tiedonantaja.fi/2012-2-11/tavoitteena-itsenainen-ja-sosialistinen-baskimaa> (luettu 18.1.2015); Topic, Martina (2011). Basque Separatism. Teoksessa Kurian G. T. (toim).: The Encyclopedia of Political Science, 124-125. Sage Publications.
[7] Grunfeld, A. Tom (2001). Tibet. Teoksessa Krieger J. (toim.) The Oxford companion to politics of the world, 2. p. Oxford University Press.
[8] Wolff, Stefan (2008). Conflicts without borders. The National Interest No. 95 pp. 63-69.< http://www.jstor.org/stable/42896160?seq=1#page_scan_tab_contents> (luettu 19.1.2015)
[9] Aalto, Jari et al. (2010). Kaikkien aikojen historia 3 kansainväliset suhteet. Sokratous, H. (toim.). Edita prima Oy, Helsinki.
[10] Saarinen, Tuija (2011). Yleiset kulttuurierot ja stereotypisointi: Kurdilainen perhe- ja tapakulttuuri. < http://wanda.uef.fi/tkk/liferay/projektit/monikko/Kurdiartikkeli_Saarinen.pdf>
[11] Heikkilä M. & Laukkanen M. (2013). Arktinen kutsuu – Suomi, EU ja arktinen alue. 2. p. Vammalan kirjapaino Oy, Sastamala.


Tekijä: Magdaleena Kupila (2015)

Sivun alkuun ⇑


Tehtävät

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

TIEDÄ

TIEDÄPAINIKE

  1. Mikä on alkuperäiskansa ja mikä vähemmistökansa? Voiko alkuperäiskansa olla vähemmistökansa?
  2. Mitä tarkoittaa poliittisista syistä valtioton kansa?
  3. Miten itsehallinnollinen (autonominen) alue eroaa omasta valtiosta?
  4. Miksi valtiot ovat haluttomia luovuttamaan valtiottomille kansoille omia alueitaan?
  5. Mihin sekä palestiinalaiset että kurdit pyrkivät?
  6. Mitä rauhanomaisia keinoja valtiottomat kansat käyttävät ajaakseen oikeuksiaan?
  7. Mitä valtiottomia kansoja Suomessa on? Mitä kiistoja niillä on valtion kanssa omista oikeuksistaan?

Sivun alkuun ⇑


SOVELLASOVELLAPAINIKE

1. Euroopan valtiottomat kansat

Tarkastelkaa Eurominority:n interaktiivista karttaa. Mitä valtiottomia kansoja löydätte Euroopasta? Kuinka monta niistä on teille ennestään tuttuja? Valitkaa yksi kansa ja tutustukaa siihen tarkemmin suomenkielisten sivujen avulla. Selvittäkää ainakin, missä maassa / maissa kansa asuu, kuinka paljon heitä on, mitä kieltä he puhuvat ja tavoittelevatko he omaa valtiota.

2. Käsitteet haltuun

Valtioton kansa, alkuperäiskansa, vähemmistökansa, vähemmistökansallisuus, vähemmistö, kielivähemmistö, etninen ryhmä, poliittisista syistä valtioton kansa

Valtiottomiin kansoihin liittyy paljon käsitteitä, joiden välisiä eroja voi olla vaikea hahmottaa. Kertaa käsitteet tekstistä sekä käsitepankista, ja testaa tietojasi tietovisalla. Palkitkaa luokan käsitemestari!

3. Suomen vähemmistöt

Selvittäkää, mitä vähemmistöjä Suomessa on. Tietoa löytyy esimerkiksi Nuorten turvapaikanhakijoiden opettajien materiaalipaketista Nutukasta. Tutustukaa vähemmistöjen oikeuksiin Suomi.fi-sivustolla ja keskustelkaa, millainen asema vähemmistöillä on Suomessa.

4. Tiesitkö tämän saamelaisista?

Tutustu seuraaviin aineistoihin saamelaisista:

Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin:

  • Minkälaisia ryhmiä saamelaisten sisällä on?
  • Miten ryhmät eroavat toisistaan? (Mitkä asiat luovat rajoja ryhmien välille?)
  • Mikä erottaa saamelaisia valtaväestöstä Suomessa?
  • Miten rajoja saamelaisten ja suomalaisten välillä on yritetty hävittää?
  • Miten saamelaiskulttuuria ja -kieliä pyritään säilyttämään?

5. Toisenlaiset mainokset

Katso valokuvaaja Irmeli Huhtalan mainoskuvia sarjasta Koti etsii ihmistä – Romanikuvat mainoksissa 2007. Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä ajatuksia kuvat herättivät sinussa?
  • Toimisivatko mainoskuvat oikeassa elämässä?
  • Miksi ne toimisivat tai miksi ne eivät toimisi?
  • Näkyykö vähemmistöjen edustajia yleensä mainoksissa?
  • Mitä luulet, miksi valokuvaaja oli tehnyt tällaisia mainoskuvia?

Lue vielä halutessasi Maailman kuvalehden (12/2013) juttu ”Kenen kuva myy?” Mitä siinä sanotaan vähemmistöjen roolista mainoksissa? Miten vähemmistöjen näkyvyys mainonnassa voisi muuttua tulevaisuudessa?

6. Solidaarisuus kansojen kesken

Tekstissä kerrottiin poliittisista syistä valtiottomista kansoista. Katso seuraavia valokuvia ja pohdi, mitä kansojen välinen solidaarisuus tarkoittaa.

Vuoden 2008 kesäolympialaiset pidettiin Pekingissä Kiinassa. Olympiasoihdun kuljetuksen aikaan San Fransicossa Yhdysvalloissa järjestettiin mielenosoitus, jossa ihmiset osoittivat tukeansa Tiibetille. Bannerissa lukee ”San Fransisco tukee Tiibetiä. Hylkää Kiinan propaganda tänään.” (Kuva: Wikicommons / Marlith)

Seinämaalaus Irlannin Belfastissa sijaitsevassa ”Kansainvälisessä muurissa”. Irlannin republikaanit osoittavat maalauksen avulla tukevansa Baskimaan itsenäisyyttä. Sana ’askatasuna’ tarkoittaa vapautta. (Kuva: Wikicommons / Ross)

Länsirannan palestiinalaiskylä Bil'inin asukkaat osoittavat mieltään yhdessä Baskien kansallisen musiikkiryhmän sekä kansainvälisten ja israeliaisten aktivistien kanssa vuonna 2006 mailleen rakennettavaa muuria vastaan. (Kuva: Flickr / michael loadenthal)

Länsirannan palestiinalaiskylä Bil’inin asukkaat osoittivat mieltään yhdessä Baskien kansallisen musiikkiryhmän sekä kansainvälisten ja israeliaisten aktivistien kanssa vuonna 2006 mailleen rakennettavaa muuria vastaan. (Kuva: Flickr / michael loadenthal)

Katalonialaiset tukivat skotlantilaisia syyskuussa 2014, kun Iso-Britaniassa äänestettiin Skotlannin itsenäisyydestä. (Kuva: Flickr / byronv2)

7. Muukalaiset

On olemassa kansoja ilman valtiota, mutta myös ihmisiä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta. Tällaisia ihmisiä on maailmassa arviolta noin 10 miljoonaa. Lue YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n sivuilta, miten ihmisestä voi tulla valtioton. Keskustelkaa, miten valtiottomuus vaikuttaa ihmisen elämään.

Monissa maissa valtiottomat ihmiset voivat hakea muukalaispassia. Millaista olisi olla muukalainen? Pohdi ja kirjoita vapaamuotoinen aine.

Vinkki opettajalle! UNHCR:n sivut ovat englanniksi. Voitte tehdä yhteistyötä englannin opettajan kanssa.

Sivun alkuun ⇑


TUTKI

1. Valtiottomat kansat lehtien palstoilla

TUTKIPAINIKE

Tutkimuksessa tarkastellaan sanomalehtiä ja etsitään niistä juttuja valtiottomista kansoista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten paljon, mitä ja miten valtiottomista kansoista kirjoitetaan. Tutkimustuloksista laaditaan halutun muotoinen raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.).

Tutkimuskysymys: Miten paljon, mitä ja miten valtiottomista kansoista kirjoitetaan sanomalehdissä?

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto kerätään sanomalehdistä. Oppilaat valitsevat yhden tai useamman lehden tarkasteluun. Lehdet ja tarkasteltava aikaväli päätetään yhdessä. Tutkimusaineiston keräämiseen voidaan käyttää paperilehtiä, kirjastojen mikrofilmejä tai lehtien sähköisiä arkistoja.

Tutkimusmenetelmät: Tutkimusaineistoa analysoidaan teemoittelemalla. Lue teemoittelusta Jyväskylän yliopiston Menetelmäpolkuja humanisteille ja Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston KvaliMOTV -sivustoilta.

Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Valitkaa sanomalehdet, joita haluatte tarkastella. Päättäkää yhdessä, miltä ajalta tutkitte sanomalehtiä.

2. vaihe: Kerää aineisto etsimällä valitsemastasi sanomalehdestä juttuja valtiottomista kansoista. Käy keräämäsi aineisto läpi lehti lehdeltä otsikkotasolla. Kirjaa ylös kaikki jutut, joissa puhutaan valtiottomista kansoista (romaneista, saamelaisista, kurdeista jne.). Käytä apunasi oheista taulukkoa. Ota kopiot jutuista kuvaamalla tai skannaamalla.

Juttu Jutun otsikko Sanomalehden nimi Lehden numero Sivunumero, jolla juttu on Kansa, josta jutussa puhutaan Jutun teema (kulttuuri, sota jne.)
1.
2.
3.

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
3. vaihe: Tee yksinkertainen määrällinen eli numeroihin perustuva analyysi aineistollesi. Laske,

  • kuinka monta juttua löysit yhteensä,
  • kuinka monesta eri valtiottomasta kansasta löysit juttuja,
  • kuinka monta juttua löysit kustakin valtiottomasta kansasta.

4. vaihe: Analysoi aineistoasi laadullisesti teemoittelemalla. Merkitse taulukkoon jokaisen jutun kohdalle teema, josta jutussa puhutaan. Käytä avainsanoja, kuten kulttuuri tai sota.

5. vaihe: Järjestä jutut uuteen taulukkoon teemojen avulla. Kokoa teemojen alle kaikki jutut, jotka siihen sisältyvät. Jos aineistoa on runsaasti, voit rajata aineistoa eli valita tarkasteluun vain yhtä kansaa koskevat jutut.

Teema (esim. Kulttuuri) Jutun otsikko Sanomalehden nimi Lehden numero Sivunumero, jolla juttu on Kansa, josta jutussa puhutaan
1.
2.
3.

6. vaihe: Analysoi teemoiteltua aineistoa seuraavien kysymysten avulla:

  • Mitä teemoja loit aineistosta?
  • Montako juttua kukin teema sisälsi?
  • Mikä teemoista sisälsi eniten juttuja?
  • Mistä teeman sisältämissä jutuissa puhuttiin?

Tee kustakin teemasta lyhyt kuvaus. Vastaa lisäksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitä valtiottomia kansoja kukin teema sisälsi?
  • Sisälsikö jokin teema enemmän juttuja yhdestä kansasta kuin muista?
  • Valitse yksi kansa ja tarkastele, mihin teemoihin siitä kertovat jutut sisältyivät.

Kirjoita havaintosi ylös.

7. vaihe: Syvennä halutessasi analyysia ja ota lähempään tarkasteluun yksi juttu jokaisesta teemasta. Lue juttu läpi ja kirjoita kuvaus siitä, mistä kansasta jutussa puhutaan, mitä ja miten siitä puhutaan.

8. vaihe: Laadi tutkimustuloksista raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.). Kerro raportissa, mitkä olivat tutkimuksesi tavoitteet, miten teit tutkimuksen ja mitkä olivat tutkimuksen tulokset.

9. vaihe: Esitä tutkimustuloksesi luokalle.

Tutkimustulosten pohdinta:

Pohtikaa tutkimustuloksia seuraavien kysymysten avulla:

  • Minkä verran juttuja löysitte valtiottomista kansoista?
  • Mistä valtiottomista kansoista löysitte eniten juttuja?
  • Miksi luulette, että juuri näistä kansoista oli kirjoitettu eniten?
  • Mitä näistä kansoista oli kirjoitettu?
  • Minkälaisen kuvan kansoista saa juttujen perusteella?
  • Onko kuva yksipuoleinen ja voisiko sitä monipuolistaa? Miten?

Etsikää lisää tietoa valtiottomista kansoista katsomalla dokumentteja Ylen Elävästä arkistosta tai elokuvia Lue lisää -kohdasta.

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä, ovatko saadut tutkimustulokset luotettavia ja voiko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?

2. Tuntematon tutuksi – valtiottoman kansan tapaustutkimus

Tehdään tapaustutkimus, jossa tutustutaan yhteen valtiottomaan kansaan. Oppilaat valitsevat mieleisensä valtiottoman kansan tutkittavaksi ja laativat tutkimuksesta raportin, esitelmän tai julisteen. Lopuksi saatuja tutkimustuloksia vertaillaan, ja pohditaan yhdessä valtiottomiin kansoihin liittyviä kysymyksiä.

Vinkki opettajalle! Oppilaat voivat pitää tutkimuksen tekemisen ajan tutkimuspäiväkirjaa. Päiväkirjoissa pohditaan tutkimuksen tekemistä ja omaa oppimisprosessia. Keskustelkaa päiväkirjojen pohjalta tutkimuksen teon aikana ja tutkimusprosessin päätyttyä.

Tutkimuskysymykset: Miksi maailmassa on valtiottomia kansoja? Millainen on valitsemasi valtioton kanssa? Miksi sillä ei ole omaa valtiota? Mitä ajankohtaisia kysymyksiä kansaan liittyy?

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto kerätään kirjoista, verkosta (esim. Lue lisää -osion linkit) ja tiedotusvälineistä. Etsitään tietoa valitusta kansasta ja siihen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä.

Tutkimusmenetelmät: Tässä tutkimuksessa hyödynnetään case-tutkimus eli tapaustutkimusmenetelmää. Laajasta ilmiöstä tutkitaan yhtä tapausta. Tässä tapauksessa ilmiö on valtiottomat kansat ja tapaus yksi valtioton kansa. Tapaustutkimusten avulla saadaan selville, millaisia asioita ja ongelmia erilaisiin ilmiöihin liittyy. Niiden tavoitteena ei yleensä ole tutkimustulosten yleistettävyys. Tässä tutkimuksessa se tarkoittaa sitä, että yhden valtiottoman kansan perusteella ei pyritä yleistämään, millaisia muut valtiottomat kansat tai niihin liittyvät kysymykset ovat. Tapauksia voidaan kuitenkin vertailla keskenään. Voidaan pohtia, mikä tapauksia yhdistää ja mikä niitä erottaa; mitä niiden perusteella voidaan sanoa valtiottomista kansoista.

1. vaihe: Valitse valtioton kansa, jota haluat tutkia. Valitkaa tutkimukseen mielellään kansoja, joista ei ole kerrottu tämän aiheen tekstissä ja kuvissa.

2. vaihe: Etsi tietoa kansasta kirjoista ja verkosta (käytä hyväksesi hakusanoja ja esim. Lue lisää -osion linkkejä). Muista käyttää lähdekritiikkiä. Pohdi, voitko luottaa tietoon, jota löysit. Lähdekritiikistä voit lukea esimerkiksi Tampereen yliopiston kirjaston sivuilta.

Selvitä ainakin:

  • Missä kansa asuu?
  • Miten se elää?
  • Kuinka suuri kansa on?
  • Mitä kieltä / kieliä kansa puhuu?
  • Miksi kansalla ei ole omaa valtiota?
  • Onko kansalla pyrkimyksiä saada oma valtio?

3. vaihe: Etsi tiedotusvälineistä tietoa siitä, mitä ajankohtaisia kysymyksiä valitsemaasi kansaan liittyy. Hae kansan nimellä tietoa ainakin Ylen ja Helsingin sanomien  verkkosivuilta. Seuraa myös paikallislehteäsi. Päätä, miltä aikaväliltä tarkastelet uutisia (esim. viimeisen puolen vuoden tai vuoden ajalta). Jos juttuja on vähän, tarkastele pidempää aikaväliä. Voit etsiä juttuja myös muilla kielillä kuin suomeksi.

4. vaihe: Kerää jutut taulukkoon. Käytä apunasi edellisen tutkimustehtävän (Valtiottomat kansat lehtien palstoilla) 2. vaiheen taulukkoa.

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:

5. vaihe: Analysoi keräämäsi uutisjutut. Käytä apunasi edellisen tutkimustehtävän (Valtiottomat kansat lehtien palstoilla) 3.–7. vaiheita.

6. vaihe: Valmistele tutkimusraportti, esitelmä tai juliste. Liitä mukaan myös kuvia.

7. vaihe: Esitä tutkimuksesi luokalle. Jos teitte julisteita, voitte järjestää niistä näyttelyn luokan tai koulun seinälle.

Tutkimustulosten pohdinta:

Keskustelkaa tutkimustuloksistanne seuraavien kysymysten avulla:

  • Millaisia ongelmia tutkimillanne valtiottomilla kansoilla oli?
  • Miten niitä voitaisiin ratkaista?
  • Pitäisikö kaikkien valtiottomien kansojen saada oma valtio?

Keskustelkaa myös tutkimuksen tekemisestä:

  • Mitä uutta opitte tutkimuksistanne?
  • Millaista tutkimuksen tekeminen oli?
  • Miten voisitte jakaa saamaanne tutkimustietoa muille?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä, ovatko saadut tutkimustulokset luotettavia ja voiko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?

Tekijä: RajatOn (2015)

« Siirry Oppimateriaalit-sivulle

Sivun alkuun ⇑

© RajatOn 2015Creative Commons -lisenssi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s