Valtioiden väliset rajat vaikuttavat äkkiseltään pysyviltä ja muuttumattomilta. Rajat eivät kuitenkaan ole kulkeneet aina samassa paikassa tai ylipäätään olleet maastossa kulkevia vartioituja linjoja, jotka estävät ihmisten liikkumisen. Varhaiskeskiajalla valtakuntien rajat saatettiin jättää kokonaan merkkaamatta maastoon tai kartoille. Rajat ovat jatkuvassa muutostilassa. Tänäkin päivänä kiistellään alueista ja rajojen sijainnista. Euroopassa viimeisimmät suuret rajamuutokset tapahtuivat Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajottua 1990-luvulla. Suomen rajat ovat olleet nykyisellä paikallaan vasta vuodesta 1947 lähtien.
SISÄLTÖ
- Historiallisia puolustusmuureja
- Rajat ilmestyvät maastoon ja kartoille
- Rajat vaihtavat paikkaa Euroopassa
- Suomi itsenäistyy ja saa nykyiset rajansa
- Lue lisää
1. Historiallisia puolustusmuureja
Ihminen on kautta aikojen taistellut alueista ja puolustanut hallitsemiaan alueita. Osa historiallisista rajoista on säilynyt nykypäivään saakka. Näistä tunnetuin on Kiinan muuri, jonka vanhimmat osat on rakennettu 700-luvulla eaa. Muurin tarkoitus oli suojata kiinalaisia mongolien hyökkäyksiltä.[1]
Varhaiskeskiajalla valtakunnat hallitsivat alueitaan rakentamalla linnoituksia. Linnoitusten ja kaupunkien ympärille rakennettiin puolustusmuureja. Valtakunnan rajoja ei kuitenkaan välttämättä merkitty maastoon tai kartalle.[2]
2. Rajat ilmestyvät maastoon ja kartoille
Euroopassa valtakuntien välisistä rajoista sovittiin entistä tarkemmin 800-luvulta lähtien. Hallitsijat tekivät rajasopimuksia, joissa määriteltiin: missä raja kulki, kenelle alueet kuuluivat ja kenellä oli oikeus kerätä veroja ja käydä kauppaa alueella.[3] Rajat eivät olleet nykyisen kaltaisia, yhtenäisiä vartioituja linjoja. Maastosta valittiin helposti erottuvia kohteita. Useimmiten rajat seurasivat jokia, vuoristoja tai muita luonnosta erottuvia piirteitä. Rajana saattoi myös olla laaja metsäalue tai suo. Toisinaan rajamerkkejä kaiverrettiin kiviin ja kallioihin. Rajat eivät rajoittaneet ihmisten liikkumista, vaan asukkaat pystyivät vapaasti kulkemaan ja käymään kauppaa raja-alueilla. Kartantekotaitojen kehittyessä rajat piirrettiin myös karttoihin.[4]
Tarkkaan merkityt ja valvotut rajat ovat suhteellisen nuoria, sillä ne yleistyivät vasta 1700-luvun lopussa. Tuolloin syntyi ajatus valtiosta. Valtio yhdistäisi tietyllä alueella asuvat ihmiset, ja heillä olisi oikeus hallita omaa aluettaan sekä päättää siitä, kenet päästää rajojensa sisäpuolelle.[5] Syntyi kansallisvaltioita, joita nykyiset valtiot ovat – Suomi mukaan lukien.
3. Rajat vaihtavat paikkaa Euroopassa
Suurin osa Euroopan nykyisistä rajoista on määritetty ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisissä rauhansopimuksissa vuosina 1919 ja 1947. Maailmansotien jälkeen monet valtioiden väliset rajat vedettiin uudelleen, ja rajavartiointia kehitettiin. Merkittäviä muutoksia Euroopan rajoissa tapahtui vielä 1990-luvulla, kun Neuvostoliitto ja Jugoslavia hajosivat. Syntyi lukuisia pienempiä valtioita, kuten Viro, Kroatia ja Slovenia. Vuonna 1989 aloitetetiin Berliinin muurin purkaminen, kun Itä-Saksa ja Länsi-Saksa yhdistyivät.[6]
Katso kartalta Wordology tai videolta, miten Euroopan rajat ovat muuttuneet aikojen saatossa.
4. Suomi itsenäistyy ja saa nykyiset rajansa
Suomen ensimmäisenä rajana pidetään Pähkinäsaaren rauhan rajaa vuodelta 1323, vaikka Suomea valtiona ei ollut tuolloin vielä olemassa, sillä alue kuului Ruotsille. Ruotsi taisteli Suomen alueista useaan otteeseen Venäjän kanssa ja menetti alueet lopullisesti Venäjälle vuonna 1809. Venäjän keisarikunta hallitsi alueita sadan vuoden ajan, kunnes Venäjän vallankumouksen seurauksena Suomi itsenäistyi vuonna 1917.
Itsenäisen Suomen rajat määriteltiin Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920. Suomi oli tuolloin laajimmillaan. Siihen kuuluivat nykyisten alueiden lisäksi Karjalankannas, Laatokan Karjala, Sallan ja Kuusamon itäosat sekä Petsamo (niin kutsuttu toinen käsivarsi), jota pitkin Suomella oli yhteys Jäämerelle. Suomen itsenäistymistä seuranneiden 40 vuoden aikana Suomen rajat muuttuivat vielä kaksi kertaa. Suomi menetti alueita Neuvostoliitolle talvisodan jälkeen vuonna 1940 solmitussa Moskovan rauhassa. Nykyiset rajansa Suomi sai jatkosodan jälkeen vuonna 1947 solmitussa Pariisin rauhassa, jossa vahvistettiin Petsamon luovutus Neuvostoliitolle.[7]
Karttoja
- Wordology, Euroopan historian interaktiivinen kartta
- BBC, Euroopan muuttuvat rajat
- Kansalliskirjaston karttakokoelmat
- European history interactive map
- History of Europe. Euroatlas
Videoita
- History of Europe (3000 BC – 2013 AD) (Kesto 5:31)
- Development of Europe’s nations from 486 to the present (Kesto 7:41)
Artikkeleita
- ”Tämä oli Neuvostoliitto”, Helsingin Sanomat 21.9.2014
- ”Kuinka Suomi-neidon muotoinen kartta-Suomi syntyi?”, Päiviö Tiitto. Maankäyttö 2009/1
- ”Suomen karttakuvan kehitys”, Allan Tiitta.Tieteessä tapahtuu 1999/4.
- ”Keväällä puhutaan rajoista”, Kimmo Katajala. Suomen historiallinen seura 2004/5.
- ”Maailman ääret keskiajalla”. Suomen historiallinen seura 2007/1-2
Muita aineistoja
- Kansalliskirjaston Kirjava keskiaika -sivusto (Keskiajan tapahtumat Suomessa aikajanalla ja kartalla)
- Lappeenrannan museoiden ”Aikamatka Karjalankannakselle” verkkonäyttely Suomen ajan Karjalalankannaksen historiasta kymmenen henkilöhahmon kautta. Näyttely on suunnattu erityisesti koululaisille.
Tekstissä käytetyt lähteet:
[1] Kiinan muuri rakennettiin pitämään mongolit loitolla (2002). Tieteen kuvalehti 2002: 11. http://tieku.fi/menneisyys/kiinan-muuri-rakennettiin-pitamaan-mongolit-loitolla (Luettu 26.9.2014).
[2] Sedergren, J. (2006). Keskiajan rajankäynnistä. http://kronoblogi.blogspot.fi/2006/02/keskiajan-rajankynnist.html (Luettu 17.9.2014).
[3] Burman, J. (2006). Keskiaikainen raja ei railona auennut. Suomen historiallisen seuran jäsenlehti 2006: 1.
[4] Katajala, K. (2012). Drawing Borders or Dividing Lands?: the peace treaty of 1323 between Sweden and Novgorod in a European context. Scandinavian Journal of History 37: 1, 23-48.
[5] Kristof, L.K.D (1959). The Nature of Frontiers and Boundaries. Ann.Assoc.Am.Geogr 49:3, 269-282.
[6] Zetterberg, S. (toim., 1993) Euroopan historia. Porvoo, 533-615, 617-757.
[7] Zetterberg, S. (toim., 2003). Suomen historian pikkujättiläinen. Uud. painos. WSOY, Helsinki.
Tekijät: Virpi Kaisto ja Krista Koskelo (2014)
Tehtävät
TIEDÄ
1. Mihin tarkoitukseen ensimmäiset rajamuurit rakennettiin?
2. Miten keskiaikaiset rajat erosivat nykypäivän rajoista?
3. Miksi rajat muuttuvat?
- Miksi Suomen rajat ovat muuttuneet eri aikoina?
- Millaisia tapahtumia rajamuutoksiin on liittynyt
SOVELLA
1. Rajat vanhoilla kartoilla
Tutustu Pohjoismaita kuvaaviin historiallisiin karttoihin ja etsi niistä valtioiden välisiä rajoja.
Historiallisia Pohjoismaiden karttoja löydät täältä:
Pohjolan varhaisen kartografian historia, Margareta Lindgren 2003. Carta Marinaa tutkimassa.
”Suomen outo matka maailmankartalle”, Arja Kivipelto. Helsingin sanomat 29.3.2014.
2. Suomen rajamuutokset kartalle
Valitse yksi Suomen historiallisista rajoista. Piirrä raja kartalle ja etsi tietoa rajan historiasta. Ohjeet löydät täältä.
3. Tarkastele ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisiä Euroopan karttoja.
- Miten sodat ovat muuttaneet Euroopan maiden välisiä rajoja?
- Mitä maita on syntynyt ja mitä hävinnyt?
Euroopan karttoja löydät täältä:
Wordology, Euroopan historian interaktiivinen kartta
BBC, Euroopan muuttuvat rajat
TUTKI
1. Tutki Euroopassa vaikuttaneita suurvaltoja ja niiden rajoja.
Tutustu internetissä esimerkiksi Rooman, Bysantin, Puola-Liettuan tai Ruotsin valtakuntaan. Tutustu ensin suurvallan käsitteeseen käsitepankissa.
- Milloin nämä suurvallat ovat olleet olemassa?
- Missä niiden rajat ovat laajimmillaan kulkeneet?
- Mitä näistä rajoista on jäänyt jäljelle meidän päiviimme saakka?
2. Tutki Neuvostoliiton hajoamista 1990-luvulla.
Tutustu Helsingin Sanomissa 21.9.2014 julkaistuun artikkeliin: ”Tämä oli Neuvostoliitto”.
Etsi lisää tietoa internetistä.
- Mikä johti Neuvostoliiton hajoamiseen?
- Mitä uusia valtioita syntyi sen tilalle?
- Miten Neuvostoliiton hajoaminen vaikutti Suomeen?
- Haastattele vanhempia, huoltajia, isovanhempia tai muita tuttavia onko heillä muistoja Neuvostoliiton hajoamisesta. Mitä he muistavat tuosta ajasta ja vaikuttiko maan hajoaminen jollakin tavalla heidän elämäänsä?
Tekijät: Virpi Kaisto & Krista Koskelo (2014)
« Siirry Oppimateriaalit-sivulle | Sivun alkuun ⇑ |