Valtioiden välistä kaupankäyntiä kutsutaan kansainväliseksi kaupaksi. Valtiot solmivat keskenään sopimuksia, jotta kaupankäynti olisi sujuvaa ja oikeudenmukaista. Valtiot perustavat myös alueellisia liittoutumia, joiden sisällä noudatetaan yhteisiä kaupan sääntöjä. Suomelle kansainvälinen kauppa on pienenä valtiona tärkeää. Venäjä kuuluu Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin, ja kauppaa käydessä ylitetään niin valtioiden kuin kulttuurienkin välisiä rajoja.
SISÄLLYS
- Valtiot käyvät kauppaa keskenään
- Valtiot solmivat sopimuksia ja muodostavat liittoutumia
- Suomen ulkomaankauppa
- Suomen ulkomaankauppaa säätelevät sopimukset
- Venäjä on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita
- Monenlaiset rajat kansainvälisessä kaupassa
- Lue lisää
1. Valtiot käyvät kauppaa keskenään
Valtiot käyvät kauppaa muiden valtioiden kanssa, koska ne eivät pysty tuottamaan kaikkia tarvitsemiaan tavaroita ja palveluita itse. Lisäksi joidenkin tavaroiden ja palvelujen ostaminen ulkomailta on edullisempaa kuin niiden tuottaminen. Kattaakseen tuonnista aiheutuvat menot valtiot tarvitsevat tuloja. Niitä ne saavat tavaroiden ja palveluiden viennistä eli myynnistä ulkomaille. Kansainvälinen kauppa on tärkeää, koska se kasvattaa hyvinvointia kotimaassa.
Kuva 1: Ihmiset ovat käyneet kauppaa keskenään koko historiansa ajan. Kaupankäynnin on arveltu alkaneen jopa 150 000 vuotta sitten. Historian kuuluisin kauppareitti on Kiinasta Lähi-Itään ja Eurooppaan kulkenut Silkkitie, joka oli maailman tärkein kauppareitti 1500 vuoden ajan (n. 200 eaa – 1300). Kuvan maalaus vuodelta 1380 esittää Marco Polon karavaania Silkkitiellä. Mutta kävikö Marco Polo Kiinassa? Tutki ja selvitä! (Kuva: Wikicommons / Atlas catalan, Cresques Abraham)
2. Valtiot solmivat sopimuksia ja muodostavat liittoutumia
Valtiot asettavat maksuja ja rajoituksia maahan tuotaville tavaroille. Näin ne suojelevat omaa tuotantoaan ulkomaiselta kilpailulta. Kauppaa rajoittavia tekijöitä ovat esimerkiksi tullit, joita tavaroista pitää maksaa maahan tuotaessa. Erilaiset maksut ovat tehokas tapa kerätä tuloja valtiolle. Rajoituksilla voidaan myös varmistaa, että maahan tuotavat tavarat ovat turvallisia käyttää.
Valtiot voivat pyrkiä eroon kauppaa rajoittavista tekijöistä lisätäkseen ja helpottaakseen kauppaa. Ne tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia tai muodostavat usean maan välisiä alueellisia liittoutumia. Maat sopivat esimerkiksi, että tuotavista tavaroista ei tarvitse maksaa tulleja. Tavaroiden tuominen rajojen ylitse helpottuu ja maiden välinen kauppa lisääntyy.
Kuva 2: Kauppaliittoja solmittiin jo ennen nykyisten valtioiden syntyä. Hansaliitto oli Itämeren alueen kaupunkien välinen kauppa- ja puolustusliitto, joka sai alkunsa 1200-luvulla. Liiton jäsenkaupungit kävivät keskenään tullivapaata kauppaa. Mitä hansakaupunkeja tiedät? (Kuvat: Wikicommons / Professor G. Droysens Allgemeiner Historischer Handatlas, published by R. Andrée, 1886; Wikicommons; Wikicommons / Medvedev)
Suomi on pienenä valtiona erittäin riippuvainen ulkomaankaupasta. Sillä ei ole tarpeeksi raaka-aineita energian tuottamiseen ja tavaroiden valmistamiseen, joten se joutuu tuomaan niitä ulkomailta.[1]
Vuonna 2013 Suomi toi eniten tuotteita Venäjältä. Venäjän tuonti oli suurta siksi, että Suomi ostaa sieltä energiatuotteita. Kaikki Suomeen tuotava maakaasu, ja 90 prosenttia öljystä ja kivihiilestä oli peräisin Venäjältä. Samana vuonna Suomi vei tuotteita eniten EU-maihin. EU-maat muodostivat Suomen kokonaisviennistä noin 55 prosenttia. Suurimmat vientimaat olivat Ruotsi ja Saksa. Ruotsiin Suomi vei eniten öljytuotteita sekä kemiallisia aineita ja tuotteita.[2] Saksaan Suomi vei paperia ja pahvia sekä koneita ja laitteita.[3]
Kuva 3: Suomen ulkomaankauppa alueittain 2013. Pohdi, miksi Suomi tuo toisista maista enemmän kuin toisista? Miksi se vie toisiin maihin enemmän kuin toisiin? (Kuva: Elinkeinoelämän keskusliitto)
4. Suomen ulkomaankauppaa säätelevät sopimukset
Suurin Suomen ulkomaankauppaan vaikuttava tekijä on sen jäsenyys Euroopan Unionissa. EU:n alueella tavarat, palvelut, pääomat ja ihmiset saavat liikkua vapaasti. EU:n jäsenmaat ovat solmineet tulliliiton, jonka sisällä erilaiset vienti- ja tuontitullit ja muut maksut ovat kiellettyjä. EU:n ulkopuolisia maita, kuten Venäjää kohtaan, EU soveltaa yhteisiä tullimaksuja. Suomen on siis periaatteessa helpompi käydä kauppaa EU-maiden kuin muiden maiden kanssa.
Toinen merkittävä Suomen ulkomaankauppaa säätelevä tekijä on jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa (The World Trade Organization). WTO:n perussopimuksen tarkoituksena on luoda kaikille jäsenmaille samanlaiset mahdollisuudet käydä kauppaa ja poistaa kaupanesteitä maiden väliltä. WTO:n jäsenvaltiot eivät esimerkiksi saa asettaa ulkomaisille tuotteille korkeampia veroja tai vaatimuksia (muun muassa laadun suhteen) kuin kotimaisille tuotteille.[4]
Kuva 4: Maailman kauppajärjestö WTO:hon kuuluu jo 159 jäsenvaltiota, joiden hallussa on noin 95 % koko maailman kaupasta. WTO on herättänyt myös vastustusta jäsenmaissaan. Kuva on WTO:n vastaisesta mielenosoituksesta Hong Kongista vuodelta 2005. Viljelijät osoittavat mieltään globalisaatiota ja rikkaiden maiden maanviljelijöilleen maksamia maataloustukia vastaan. (Kuva: Wikicommons / fuzheado)
5. Venäjä on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita
Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa alkoi vuonna 1950 toisen maailmansodan jälkeen. Neuvostoliitto sai suomalaisia tuotteita Suomen maksamien sotakorvausten myötä ja se jatkoi tuotteiden ostamista bilateraalisen kaupan muodossa. Suomi vei Neuvostoliittoon pääosin jalostettuja tuotteita kuten vaatteita ja toi sieltä raaka-aineita kuten öljyä.[1] Kauppa Neuvostoliiton kanssa oli Suomelle erittäin merkittävää. Parhaimmillaan 1980-luvulla idänkauppa kattoi yli 25 prosenttia Suomen tuonnista ja viennistä. Kauppa romahti hetkellisesti Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991, mutta elpyi kuitenkin 1990- ja 2000-luvulla Venäjän markkinoiden avautuessa ulkomaille.[5]
![Kuva 5. Suomen Venäjän kauppa on ollut alijäämäistä koko 2000-luvun ajan. Alijäämä tarkoittaa sitä, että Suomi tuo Venäjältä enemmän tuotteita kuin vie sinne. Suomi tuo Venäjältä lähinnä energiateollisuuden tuotteita ja vie sinne teollisuustuotteita (koneita, laitteita ja kemiallisia tuotteita kuten lääkevalmisteita), metsäteollisuuden tuotteita (paperia ja pahvia) sekä elintarvikkeita.[3]](https://rajatontatiedekasvatusta.files.wordpress.com/2015/06/suomi_venaja_kauppa_1991_2014.jpg)
Kuva 5. Suomen Venäjän kauppa on ollut alijäämäistä koko 2000-luvun ajan. Alijäämä tarkoittaa sitä, että Suomi tuo Venäjältä enemmän tuotteita kuin vie sinne. Suomi tuo Venäjältä lähinnä energiateollisuuden tuotteita ja vie sinne teollisuustuotteita (koneita, laitteita ja kemiallisia tuotteita kuten lääkevalmisteita), metsäteollisuuden tuotteita (paperia ja pahvia) sekä elintarvikkeita.[3]
Kaupankäynnin pitkistä perinteistä ja suurista määristä huolimatta suomalaiset yritykset kokevat, että Venäjä on yksi haastavimmista markkina-alueista. Tämä koskee lähes kaikkia ulkomaankauppaa rajoittavia tekijöitä, kuten tullausta, erilaisia määräyksiä ja standardeja.[7]
Kuva 6: Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan ovat viime aikoina vaikuttaneet EU:n ja Venäjän väliset pakotteet. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten kansainvälinen kauppa ja politiikka ovat kietoutuneita toisiinsa. Kuvassa myydään Venäjän markkinoille tarkoitettua juustoa polkuhintaan Suomessa, kun pakotteet estivät juuston viennin EU:sta Venäjälle. (Kuva: Flickr / hugovk)
Kaupanesteiden lisäksi Venäjän ja Suomen välisessä kaupassa kohtaavat kaksi erilaista liiketoimintakulttuuria. Tutkimuksissa on todettu, että suomalainen ja venäläinen liiketoimintakulttuuri eroavat toisistaan esimerkiksi niin, että suomalaiset ovat päätöksenteossa rationaalisia ja venäläiset impulsiivisia. Suomalaiset harkitsevat pitkään ja punnitsevat asioita monelta kantilta ennen kuin tekevät päätöksiä. Venäläiset taas tekevät päätöksiä vaiston varassa ja usein viime tingassa. Emotionaalisuuden lisäksi venäläisten aikakäsitys on huomattavasti joustavampi kuin suomalaisten.[8] Kauppaa käydessä molemmilta osapuolilta vaaditaankin kärsivällisyyttä ja erilaisen kulttuurin ymmärtämistä.
6. Monenlaiset rajat kansainvälisessä kaupassa
Kansainvälistä kauppaa voidaan tarkastella erilaisten rajojen näkökulmasta. Kauppaa käydessä tavarat ylittävät fyysisiä valtioiden rajoja. Nykypäivänä tavaraa liikkuu valtioiden rajojen ylitse valtavia määriä kehittyneen tekniikan (muun muassa kulkuvälineiden) ja parantuneiden liikenneyhteyksien ansiosta. Informaatio liikkuu nopeasti maapallon eri puolille ja nopeat kommunikaatioyhteydet (esimerkiksi internet) edistävät tavaran liikkumista. Puhutaankin, että elämme globaalissa maailmassa, jossa valtioiden rajat ovat ”madaltuneet” eivätkä ole niin merkittäviä kuin aikaisemmin.
Toinen tapa tarkastella rajoja ulkomaankaupassa ovat valtioiden väliset kauppaliittoumat. Valtiot muodostavat tulli- ja vapaakauppa-alueita helpottaakseen tavaran liikkumista rajojen ylitse. Liittoutumista seuraa, että rajat tiettyjen maiden välillä ”madaltuvat”. Samalla liittoumien ulkorajat voivat kuitenkin ”vahvistua” ja kaupankäynti hankaloitua liittouman ulkopuolisten maiden kanssa.
Ulkomaankauppaa tehdessä törmätään usein myös kulttuurisiin ja mentaalisiin rajoihin. Muun muassa kieli, lainsäädäntö ja liiketoimintakulttuuri ovat erilaisia kuin kotimaassa. Kansainvälisessä kaupassa täytyy ottaa huomioon, että kauppakumppani tulee eri kulttuurista, jonka arvot, tavat ja uskonto poikkeavat omistamme.[1]
- Internetixin kartta Euroopan tärkeimmistä kauppareiteistä 1200-1300-luvuilla.
- Yleisradion esittämä ja Japanin television tuottama dokumenttisarja Silkkitie.
- Silkkitie 30 päivässä -sarja, jossa Ville Haapasalo matkustaa Keski-Aasiassa entisissä neuvostomaissa pitkin muinaista Silkkitietä.
- Hansaliitosta Wikipediassa ja Internetixissä.
- Suomen ulkomaankaupasta Elinkeinoelämän keskusliiton sivuilla.
- Tullin ulkomaankaupantilastot
- Findikaattori: Ulkomaankauppa kansantaloudessa
- Tilastokeskuksen kauppatilastoja
- Tutustu Kauppalehden sivuilla Suomen viime vuosien menestyneimpiin vientiyrityksiin.
- Euroopan unionin kauppapolitiikasta EU:n sivuilla.
- Maailman Kauppajärjestö WTO:n (World Trade Organization) sivut.
- WTO-kriittisyydestä tietoa saa esimerkiksi Maan ystävien WTO-oppaasta.
- Otavan opiston Internetix-oppimateriaalin luku ”Kansainvälinen kauppa: sääntelyä, vapauttamista ja globalisaatiota”
- Kauppakamarien kansainvälisten asioiden sivut auttavat suomalaisia yrityksiä kansainvälistymisessä.
- Tatjana Androsovan artikkelit Suomen ja Neuvostoliiton kauppasuhteista ja politiikasta 1920-40 ja 1944-62 Ennen ja nyt -lehdessä.
- Suomen kuvalehden juttu ”1990-luvun laman pääsyy: erikoinen idänkauppa” (Kustaa Hulkko 1.11.2010)
- Suomen Pankin idänkaupan aineistot
- Suomalais-venäläisen kauppakamarin sivut
Tekstissä käytetyt lähteet:
[1] Seristö, H. (2002). Johdanto. Teoksessa Seristö, H. (toim.) Kansainvälinen liiketoiminta. Helsinki: WSOY.
[2] Suomen ja Ruotsin välinen kauppa (2014). Suomen tulli. <http://www.tulli.fi/fi/tiedotteet/ulkomaankauppatilastot/katsaukset/maat/ruotsi14/liitteet/2014_M15.pdf>(Luettu 26.3.2015)
[3] Suomen tulli. Ulkomaankauppatilastot. <http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/tilastoja/maatilastoja/index.jsp> (Luettu 26.3.2015)
[4] Björklund, M. (2006). Monenkeskisen järjestelmän taustat. Teoksessa Björklund, M. & Puustinen, S. (toim.) Maailman kauppajärjestö WTO: Sopimuskäytäntöä ja taustoja. Helsinki: Taloustieto Oy.
[5] Suomen tulli. Ulkomaankauppatilastot. <http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/ulkomaankauppatilastot/tilastoja/aikasarja/index.jsp> (Luettu 26.3.2015)
[6] Nykänen, P. (2001). Vienti- ja tuontitoiminta Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja.
[7] Vuola, A., Kangas, S., Sormunen, A. & Vilhunen, L. (toim.) (2010). Suomalaisyritysten kohtaamat kaupanesteet 2009 ja keinot niiden poistamiseksi. Helsinki: Ulkoasiainministeriö. <http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=44835&GUID={7CB9D974-BB33-42A4-9840-99265E6FC616}> (Luettu 26.3.2015)
[8] Vot Tak!: Tapakulttuuria Venäjällä (2013). Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys SVKK ry.
Tekijä: Katja Lahikainen (2015)
Tehtävät
TIEDÄ
- Miksi valtiot käyvät kansainvälistä kauppaa? Mainitse kolme syytä.
- Miksi valtiot asettavat maksuja ja rajoituksia maahan tuotaville tavaroille?
- Miten valtiot voivat edistää kansainvälistä kauppaa?
- Mitkä maat olivat vuonna 2013 Suomen tärkeimmät kauppakumppanit?
- Mitä EU:n ja WTO:n jäsenyydet merkitsevät Suomen ulkomaankaupalle?
- Kuvaile lyhyesti Suomen ja Neuvostoliiton / Venäjän välisen kaupan historiaa.
- Miten valtioiden rajat voivat ”madaltua” ja ”vahvistua” kansainvälisessä kaupassa?
SOVELLA
1. Suomalaisyritykset maailmalla
Mitä suomalaisia ulkomailla toimivia yrityksiä sinä tunnet? Listatkaa luokassa ja keskustelkaa seuraavien kysymysten avulla:
- Millä alalla yritykset toimivat?
- Mihin niiden menestys maailmalla perustuu?
- Millaisia tuotteita tai yrityksiä haluaisitte itse viedä maailmalle? Ideoikaa ryhmissä!
2. Made in China?
Valitse kolme itseltäsi löytyvää tavaraa tai vaatetta. Selvitä ja kirjaa ylös:
- Missä maassa tavarat on valmistettu?
- Mitä luulet, miksi tavarat on valmistettu juuri niissä maissa?
- Miten tavarat ovat päätyneet Suomeen?
- Minkä maalainen yritys on valmistuttanut tavarat?
- Mistä tavaran raaka-aineet ovat peräisin?
Keskustelkaa luokassa, missä maassa valmistettuja tavaroita oli eniten. Tarkastelkaa myös International Trade Centerin karttoja ja selvittäkää, mitkä ovat maailman suurimpia tuonti- ja vientimaita. Oliko tavaranne valmistettu noissa maissa?
3. Kansainvälinen bisnes pienoiskoossa
Jakakaa luokka ryhmiin. Antakaa jokaiselle ryhmälle alla olevasta kartasta oma alue (yksi ryhmä saa vuoriston, yksi metsän, yksi järven rantoineen jne.). Piirtäkää rajat alueiden väliin. Ryhmien tehtävänä on perustaa omalle alueelleen ”valtio” ja ryhtyä käymään kauppaa muiden valtioiden kanssa.
- Nimetkää valtionne
- Mitä luonnonvaroja valtiollanne on omasta takaa?
- Mitä se ryhtyy tuottamaan omalla alueellaan?
- Mitä se voi myydä muihin valtioihin?
- Mitä sen pitää ostaa muista valtioista?
- Keneltä se ostaa tarvitsemiaan tuotteita? Miksi juuri tältä valtiolta?
- Millaiset ovat valtion rajat? Saako maahan tuoda vapaasti tavaraa vai pitääkö niistä maksaa tullia?
Toteuttakaa tehtävä roolileikkinä niin, että oppilaat saavat käytännössä käydä kauppaa keskenään. Pohtikaa lopuksi, mikä merkitys maantieteellä (sijainnilla, ilmastolla ja alueella olevilla luonnonvaroilla) on valtioille.
4. Kurkistus kauppatilastoihin
Suomen tulli pitää tilastoa Suomen ulkomaankaupasta. Tutustu Tullin tilastoihin. Avaa aikasarjataulukko ”Tuonti ja vienti vuosina 1881–2014 maittain” (tai viimeisin mahdollinen aikasarjataulukko). Valitse maa, jota haluat tutkia. Tarkastele, miten Suomen ja valitsemasi maan välinen kauppa on kehittynyt vuosien 2000–2014 välisenä aikana (voit valita halutessasi myös pidemmän ajanjakson).
Piirrä Excel- (tai muun vastaavan) taulukko-ohjelman avulla kaavio tuonnin ja viennin kehittymisestä. Jos tarvitset apua kaavion luomiseen, lataa ohje (Huom! Ohje on tehty Excel 2013 -ohjelmalle).
- Miten tuonti ja vienti ovat kehittyneet?
- Onko kehitys ollut tasaista?
- Onko kehityksessä ollut nousuja ja laskuja?
- Mille vuosille nousut ja laskut ovat sijoittuneet?
- Osaatko kertoa, mistä nousut ja laskut ovat johtuneet? Etsi tarvittaessa lisää tietoa!
Kirjoita vastaukset ylös. Vertailkaa tuloksia luokassa ja keskustelkaa tehtävästä yhdessä.
Vinkki! Voitte tehdä tehtävän myös pienissä ryhmissä tai koko luokan kanssa yhdessä.
5. Onko reiluu vai ei?
Kansainväliseen kauppaan liittyy niin kutsuttuja eettisiä kysymyksiä. Lue Elintarvikealan tiede- ja ammattilehdestä Eettisyydestä kansainvälisessä elintarvikekaupassa.
Katso sitten YouTube:sta Reilun kaupan esittelyvideo ja lue Ylen juttu ”Mervi Leppäkorpi kritisoi Reilua kauppaa” (30.8.2012).
Kirjoita pohdiskeleva essee tai keskustelkaa yhdessä luokassa seuraavien kysymysten pohjalta:
- Mitä eettinen tuotanto tarkoittaa?
- Mikä on Reilun kaupan toimintaperiaate?
- Miksi Mervi Leppäkorpi kritisoi Reilua kauppaa?
- Miten voidaan taata, että tavaroita tuotetaan eettisesti?
- Pohditko itse tuotteita ostaessasi, ovatko ne eettisesti tuotettuja?
- Ideoi, miten eettisyyttä voitaisiin edistää kansainvälisessä kaupassa!
6. Vaateteollisuuden kääntöpuoli
Huom! Tehtävä vaatii hyvää englannin kielen taitoa. Voitte tehdä yhteistyötä englannin opettajan kanssa.
Kaupan globalisoitumisella on myös kääntöpuolensa. Katso ensin yksi tai kaikki seuraavista dokumenteista:
- Aeon-verkkolehden juttu “Unravel ‘Maybe the water is too expensive to wash them’: how Indian women recast and recycle the clothes the West throws away”
- Premières lignes télévisionin juttu “The World According to H and M”
- BBC Panorama ”Dying for a bargain”
Kirjoita sitten pohdiskeleva essee (tai keskustelkaa yhdessä luokassa). Käytä apunasi seuraavia käsitteitä: globalisaatio, kuluttaminen, eriarvoistuminen, kulttuuri, muoti, kilpailukyky, kestävä kehitys. Kerro, mitä ajatuksia dokumentit herättivät sinussa ja liittyvätkö ne jollakin tavalla omaan elämääsi.
7. Kansainvälinen jätekauppa
Tiesitkö, että myös jätteillä käydään kauppaa? Yksi jätekaupan kohteista elektroniikkajäte. Tutustu ensin alla oleviin materiaaleihin:
- Kepan juttu ”Suomi vie elektroniikkajätettä kehitysmaihin” (31.3.2013)
- Greenpeace:n juttu “Where does e-waste end up?” (24.9.2009) Kartan kautta pääsee katsomaan myös diaesityksiä ja videoita!
- Basel Action Networkin kotisivut ja kuvapankki
Pohdi sitten seuraavia kysymyksiä:
- Mitä yllä olevissa materiaaleissa kerrottiin kansainvälisestä elektroniikkajätekaupasta?
- Tiedätkö millä muilla jätteillä käydään kauppaa?
- Miksi jätteillä ylipäätään käydään kauppaa?
- Miksi jätekauppa on kansainvälistä?
- Pitäisikö valtioiden huolehtia itse omista jätteistään?
8. Euraasian liitto
Tutustu Euraasian talousliittoon seuraavien materiaalien avulla:
- Ulkoasiainministeriön julkaisu ”Maailman markkinat 2014” (sivu 15)
- Wikipedian artikkeli Euraasian unioni
- Risto Makkosen kolumni ”Euraasian unioni” (Ylen ykkösaamun kolumni 16.1.2015)
Pohdi mitä vaikutuksia Euraasian talousliitolla voi olla Euroopan unionin ja Venäjän välisen kaupan kehitykseen. Voit myös pohtia kysymystä erityisesti Suomen näkökulmasta.
TUTKI
1. Rajat ylittävä vastuu
Tutkimuksessa tutustutaan ”yritysvastuun” käsitteeseen ja pohditaan, mitä yritysvastuu tarkoittaa kansainvälisessä, rajat ylittävässä kaupassa. Mitä asioita yritykset joutuvat ottamaan huomioon toimiessaan ulkomailla ja valtioiden rajoilla? Näitä kysymyksiä lähestytään paperiteollisuuden näkökulmasta. Tutkimuksesta laaditaan halutun muotoinen raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.).
Tutkimuskysymykset: Mitä tarkoittaa ”yritysvastuu”? Mitä asioita yritykset joutuvat ottamaan huomioon toimiessaan ulkomailla ja valtioiden rajoilla?
Tutkimusaineisto: Tutkimusaineistona toimivat Ylen Elävän Arkiston aineistot sekä yritysten yritysvastuu-materiaalit.
Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Etsi tietoa ”yritysvastuun” käsitteestä. Mitä se tarkoittaa? Mihin kolmeen osa-alueeseen Metsä Botnia (Metsä Fibre) ja UMP Kymmene jakavat yritysvastuun? Mitä nämä osa-alueet pitävät sisällään?
2. vaihe:
Katso YLE Ulkolinjan ohjelma ”Sellupelkoa rajajoella” (14.12.2005)
Lue myös Ylen Elävän Arkiston juttu ”Paperitehdas vei Suomen, Argentiinan ja Uruguayn diplomaattiseen kiistaan” (29.7.2014).
Poimi dokumentista ja artikkelista seuraavat asiat:
- Mistä ohjelmassa ja artikkelissa kerrotaan?
- Mikä yritys perusti sellutehtaan ja mikä yritys omistaa sen nyt?
- Miksi tehdas perustettiin Uruguayhin?
- Miksi argentiinalaiset eivät halunneet, että tehdas rakennettaisiin?
Kiinnitä lisäksi erityistä huomiota yritysvastuuasioihin:
- Miten tehtaan perustajat ovat ottaneet huomioon tehtaan vaikutukset ympäristöön ja ympäröivään yhteisöön?
- Mitä tehtaan vastustajat ovat mieltä tehtaan vaikutuksista?
- Mitä erikoispiirteitä raja aiheuttaa yritysvastuun kannalta? (Verrattuna siihen, että tehdas sijaitsisi sisämaassa, ei rajajoen varrella.)
Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
3. vaihe: Laadi haluamasi muotoinen tutkimusraportti. Vastaa raportissa sekä edellisessä vaiheessa esitettyihin kysymyksiin että tutkimuskysymyksiin.
4. vaihe: Esitä tulokset luokalle.
Tutkimustulosten pohdinta: Keskustelkaa yhdessä, millaisia asioita kansainväliset yrityksen joutuvat huomiomaan toimiessaan ulkomailla. Ovatko kaikki kansainväliset yritykset vastuullisia? Noudattavatko kansainväliset yritykset samoja vastuullisuuden periaatteita kaikissa maissa, joissa ne toimivat? Millaista vastuullisuutta toivoisitte yrityksiltä, jotka toimivat teidän kotikaupungissanne / lähiseudullanne?
2. Tilastojen tulkintaa: EU:n ja Suomen Venäjän kauppa
Venäjä on yksi EU:n ja Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista. Tutkimuksessa tarkastellaan EU:n ja Suomen Venäjän kauppaa tilastojen ja laadullisen aineiston avulla. Tehtävänä on tutkia, miten EU:n ja Suomen Venäjän kauppa on kehittynyt 2000-luvulla ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kaupan kehitykseen. Tutkimustuloksista laaditaan halutun muotoinen raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.).
Tutkimuskysymys: Miten EU:n ja Suomen Venäjän kauppa on kehittynyt 2000-luvulla ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kaupan kehitykseen?
Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto koostuu Eurostatin ja Suomen Tullin kauppatilastoista sekä EU:n ja Suomen Venäjän kauppaa käsittelevistä artikkeleista.
Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Hae Eurostatin tilastotietokannasta tilasto siitä, miten EU:n ja Venäjän välinen tuonti ja vienti ovat kehittyneet vuosien 2000–2014 (tai vuoden 2000 ja viimeisen tilastoidun vuoden) välillä. Seuraa näitä ohjeita.
2. vaihe: Hae Tullin tilastoista Suomen ja Venäjän välisen kaupan tilasto vuosien 2000–2014 ajalta. Tallenna koneellesi tiedosto ”Tuonti ja vienti vuosina 1881–2014 maittain” ja avaa se Excelillä tai muulla vastaavalla taulukkolaskentaohjelmalla.
3. vaihe: Piirrä viivakaaviot sekä EU:n ja Venäjän että Suomen ja Venäjän välisen kaupan (tuonnin ja viennin) kehityksestä vuosina 2000–2014. (Tarvittaessa katso ohje Sovella-tehtävästä ”4. Kurkistus kauppatilastoihin”.) Liitä kaaviot Word-tiedostoon. Kirjoita kaavioiden alle kuvaus siitä, miten vienti ja tuonti ovat kehittyneet.
4. vaihe: Etsi alla olevista materiaaleista tietoa EU:n ja Suomen Venäjän kaupan kehityksestä:
- Suomen Moskovan suurlähetystön raportti ”Maailman markkinat: Venäjä” (10.8.2009)
- Valtiovarainministeriön julkaisu ”Venäjän talouden näkymät ja vaikutukset Suomeen” (2015) (Voit käyttää pelkkää tiivistelmää.)
- Elinkeinoelämän keskusliiton artikkeli ”Ukrainan tilanteeseen liittyvät pakotteet”
- Ulkoasiainministeriön julkaisu ”Maailman markkinat 2014” (sivut 7-16)
Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
5. vaihe: Vertaa tilastotietoja ja lukemiasi aineistoja. Pohdi, miksi EU:n ja Suomen Venäjän kaupassa on ollut nousuja ja laskuja tutkimallasi aikavälillä.
6. vaihe: Laadi tutkimustuloksista halutun muotoinen raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.).
7. vaihe: Esitä tulokset luokalle.
Tutkimustulosten pohdinta: Keskustelkaa tutkimuksen tekemisestä. Millaista tutkimuksen tekeminen oli? Millaista tietoa saitte määrällisen aineiston avulla (tilastot)? Millaisia tietoa saitte laadullisen aineiston avulla (artikkelit)? Miten määrälliset ja laadulliset aineistot sekä niiden analysointi eroavat toisistaan? Miten niiden luotettavuutta voidaan arvioida?
3. Kauppaa yli kulttuurirajojen
Tutkimuksessa tutustutaan hollantilaisen sosiaalipsykologi Geert Hofsteden kehittämään kulttuurivertailuun. Tehtävänä on selvittää, mitä Hofsteden kulttuurivertailun kuusi ulottuvuutta tarkoittavat ja millaisia kulttuurien välisiä eroja niiden avulla voidaan hahmottaa. Lisäksi pohditaan, miten nämä erot vaikuttavat kanssakäymiseen kansainvälisessä kaupassa. Tutkimustuloksista laaditaan halutun muotoinen raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.).
Tutkimuskysymys: Mitä Hofsteden kuusi kulttuurivertailun ulottuvuutta tarkoittavat? Millaisia kulttuurien välisiä eroja niiden avulla voidaan hahmottaa? Miten Hofsteden kulttuurivertailussa havaitut kulttuurien väliset erot vaikuttavat kanssakäymiseen kansainvälisessä kaupassa?
Tutkimusaineisto: Tutkimusaineistona toimivat Hofstede Centren sivuilta löytyvät kulttuurikuvaukset ja kaaviot. Tämä aineisto on englanninkielinen, ja sen tueksi käytetään verkosta löytyvää suomenkielistä aineistoa. Voitte myös käyttää Hofstede Centren sivuilta pelkästään kaavioita, ja lisäksi suomenkielisiä tekstejä.
Vinkki! Tutkimusaineistoa voidaan laajentaa haastattelemalla kansainvälisen kaupan toimijoita. Onko heillä kokemusta kulttuurien välisistä eroista liiketoiminnassa? Ovatko heidän havaintonsa yhteneviä Hofsteden kulttuurikuvausten kanssa?
Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Tutustu Geert Hofsteden kehittämään kulttuurivertailuun ja siinä käytettyihin käsitteisiin seuraavien aineistojen avulla:
- Hofstede Centren sivut, joilta löytyvät maakohtaiset kulttuurikuvaukset ja kaaviot
- John Smithin ”Culture Compass” raportin kohta ”Kansallisen kulttuurin ulottuvuudet” (sivu 5).
- Pekka Ylöstalon Eläketurvakeskukselle laatima raportti ”Keskustelua suomalaisen työelämän luonteesta ja sen muuttumisesta” (2007) (sivut 12–17)
- Tutkimuskammio-blogin kirjoitus ”Hofsteden kulttuurien vertailu”
2. vaihe: Varmista, että ymmärrät kulttuurivertailun käsitteet valtaetäisyys, individualismi, maskuliinisuus, epävarmuuden välttäminen, pragmatismi ja heittäytyväisyys. Kirjoita jokaisesta lyhyt kuvaus omin sanoin.
(3. vaihe: Haastattele kansainvälisessä kaupassa toimivaa / toimivia ihmisiä. Valmistele haastattelu hyvin miettimällä kysymykset etukäteen. Tee muistiinpanoja tai nauhoita haastattelu. Muista pyytää haastateltavalta lupa nauhoitukseen.)
Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
3. vaihe: Vertaile 2-3 maata jaottelun avulla. Valitse Suomi tai muu sinulle tuttu maa yhdeksi maaksi. Kirjoita, millaisia eroja kulttuurien välillä on kulttuurivertailun käsitteiden näkökulmasta.
4. vaihe: Pohdi kriittisesti, miten kulttuurien väliset erot voivat vaikuttaa kanssakäymiseen kansainvälisessä kaupassa. Mieti, onko eroilla merkitystä? Ovatko kaikki yhden kulttuurin edustajat samanlaisia? Mikä merkitys on yksilöiden välisillä eroilla?
5. vaihe: Laadi tutkimustuloksista halutun muotoinen raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.).
6. vaihe: Esitä tulokset luokalle.
Tutkimustulosten pohdinta: Keskustelkaa luokassa, millaisia tutkimustuloksia saitte. Pohtikaa, onko Hofsteden kulttuurivertailun tuottamasta tiedosta apua kansainvälistä liiketoimintaa tehdessä? Miksi on ja miksi ei? Vaikuttavatko digitalisoituminen ja globalisaatio kulttuurien välisiin eroihin?
Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Keskustelkaa tutkimuksen tekemisestä. Millaista tutkimuksen tekeminen oli? Miten luotettavia saamanne tutkimustulokset ovat ja voiko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?
Tekijät: Katja Lahikainen ja RajatOn (2015)
| « Siirry Oppimateriaalit-sivulle |
© RajatOn 2015
RajatOn-oppimateriaali 