Rajoja turvaamassa


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE
 
 
 
 
Valtioiden tulee huolehtia omien alueidensa turvallisuudesta. Turvallisuus alkaa valtioiden rajoilta. Rajaturvallisuudesta huolehtiminen pitää sisällään paljon erilaisia tehtäviä, joita ovat esimerkiksi rajavalvonta ja rikostorjunta. Suomessa rajaturvallisuudesta vastaa Rajavartiolaitos, joka tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa poliisin, tullin, Suomen naapurivaltioiden ja Euroopan unionin kanssa. Unionin jäsenvaltiot ovat yhdenmukaistaneet rajavalvontaa koskevan lainsäädäntönsä ja kehittäneet yhteisen mallin ulkorajojensa valvontaan.

SISÄLLYS

  1. Mitä on rajaturvallisuus?
  2. Rajavartiolaitos turvaa Suomen rajoja
  3. Yhteistyö on tärkeää rajavalvonnassa
  4. Euroopan unionissa rajaturvallisuudesta huolehditaan yhteisen mallin mukaan
  5. Lue lisää

1. Mitä on rajaturvallisuus?

Rajaturvallisuudella tarkoitetaan rajoihin liittyvää turvattomuutta ja toimenpiteitä sen hallitsemiseksi [1]. Käytännössä rajaturvallisuus pitää sisällään monta eri asiaa. Viranomaiset huolehtivat rajavalvonnasta ja rajatarkastuksista. He varmistavat, että rajanylityspaikoilla säilyy hyvä järjestys ja että ihmiset voivat ylittää rajan turvallisesti. Heidän tehtävänään on myös säilyttää raja-alueet rauhallisina ja torjua rajat ylittävää rikollisuutta, kuten huumeiden, aseiden ja varastetun tavaran salakuljetusta, ihmiskauppaa ja ihmisten salakuljetusta.

Kuva 1. Rajavartiolaitoksen partio tarkastaa Suomen ja Venäjän välistä rajaa (Kuva: Topi Ylä-Mononen)

Kuva 1. Rajavartiolaitoksen partio tarkastaa Suomen ja Venäjän välistä rajaa. (Kuva: Topi Ylä-Mononen)

Sivun alkuun ⇑ 


 2. Rajavartiolaitos turvaa Suomen rajoja

Jokaisessa maassa rajaturvallisuudesta huolehtivat turvallisuusviranomaiset. Suomessa rajaturvallisuudesta vastaa Rajavartiolaitos. Rajavartiolaitos kuuluu sisäministeriön alaisuuteen. Rajavartiolaitos valvoo Suomen maa- ja merirajoja sekä huolehtii rajatarkastuksista rajanylityspaikoilla, lentoasemilla ja satamissa. Rajat ylittävän rikollisuuden torjunta eli rikostorjunta on keskeinen osa Rajavartiolaitoksen toimintaa.

Kuva 2. Matkustusasiakirjan eli passin leimaus rajatarkastuksessa. (Kuva: Rajavartiolaitos)

Kuva 2. Matkustusasiakirjan eli passin leimaus rajatarkastuksessa. (Kuva: Rajavartiolaitos)

Rajavartiolaitokselle kuuluu myös erilaisia Suomen sisäisen turvallisuuden lainvalvontatehtäviä, kuten maastoliikenteen (esimerkiksi moottorikelkkailun), vesiliikenteen sekä metsästyksen ja kalastuksen valvontaa. Rajavartiolaitos onkin Suomen harvaan asuttujen raja-alueiden yleisviranomainen. Yhteistyössä poliisin kanssa Rajavartiolaitos pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä huolehtii avun tarpeessa olevien henkilöiden auttamisesta niin merellä kuin harvaan asutuilla alueilla.

Rajavartiolaitos johtaa lisäksi Suomen meripelastuspalvelua. Rajavartiolaitoksen laivat, veneet ja ilma-alukset etsivät ja auttavat merihätään joutuneita henkilöitä. Sodan aikana rajavartiolaitos ottaa osaa Suomen sotilaalliseen maanpuolustukseen ja turvaa Suomen rajoja mahdollisen kriisin aikana.

Kuva 3. Rajavartiolaitoksen vartiolaiva Merikarhu Itämerellä. (Kuva: Flickr / smerikal)

Sivun alkuun ⇑ 


 3. Yhteistyö on tärkeää rajavalvonnassa

Rajaturvallisuudesta huolehtiminen on vaativa tehtävä, jota Rajavartiolaitos tekee yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten viranomaisten kanssa. Suomessa poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen välinen PTR-yhteistyö on tärkeää niin rajavalvonnan kuin rikostorjunnan kannalta.

Kuva 4. Suomessa poliisi, tulli ja rajavartiolaitos tekevät niin kutsuttua PTR-yhteistyötä. (Kuva: Wikicommons / Lehtikuva)

Tietoja vaihdetaan ja yhteistyötä tehdään myös naapurimaiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksella on kiinteät suhteet EU:n eri jäsenmaihin, naapurimaihin (erityisesti Venäjään) sekä moniin kolmansiin maihin (esimerkiksi Kiinaan). Rajavartiolaitos on sijoittanut maihin yhdyshenkilöitä, jotka avustavat rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa.

Sivun alkuun ⇑ 


4. Euroopan unionissa rajaturvallisuudesta huolehditaan yhteisen mallin mukaan

EU:n alueella ihmiset voivat liikkua vapaasti maasta toiseen ilman rajatarkastuksia. Tämän vapaan liikkuvuuden vastapainoksi EU valvoo ulkorajojaan tehokkaasti. EU:n jäsenmaat huolehtivat niille kuuluvien ulkorajojen valvonnasta. Esimerkiksi Suomi valvoo Suomen ja Venäjän välistä rajaa.

Kuva 4. EU:ssa on 28 maata, jotka näkyvät kartassa sinisellä. EU:n sisärajat ovat rajoja EU-maiden välillä. EU:n ulkorajat ovat EU-maiden ja niin kutsuttujen kolmansien maiden välisiä rajoja (sinisten ja harmaiden alueiden väliset rajat). (Kuva: Wikicommons / Kolja21)

Kuva 5. EU:ssa on 28 maata, jotka näkyvät kartassa sinisellä. EU:n sisärajat ovat rajoja EU-maiden välillä. EU:n ulkorajat ovat rajoja EU-maiden ja EU:hun kuulumattomien maiden (kolmansien maiden) välillä. (Kuva: Wikicommons / Kolja21)

Rajavalvontaa koskeva lainsäädäntö on yhdenmukaistettu EU:ssa. EU:lle on perustettu yhteinen rajavalvontavirasto Frontex. Se vastaa jäsenmaiden rajavalvonnan yhteensovittamisesta, kuten yhteisten rajavalvontaoperaatioiden järjestämisestä.

EU:n ulkorajojen valvota perustuu rajaturvallisuusmalliin [2], jonka mukaan rajoihin liittyviä uhkia torjutaan neljällä eri ”turvallisuuskehällä”. Rajaturvallisuudesta huolehtiminen alkaa kolmansista maista, joista ihmiset aloittavat matkansa EU:n alueelle (ensimmäinen turvallisuuskehä). Matkustaakseen EU:n alueelle henkilöt tarvitsevat passin lisäksi viisumin eli maahantuloluvan. Viisuminhakuprosessin aikana viranomaiset EU-maiden konsulaateissa tutkivat henkilön maahantuloedellytykset. Saadakseen viisumin henkilöllä tulee olla hyväksyttävä syy matkaan. Henkilö ei saa myöskään vaarantaa EU:n sisäistä turvallisuutta, yleistä järjestystä, kansanterveyttä tai kansainvälisiä suhteita. Näitä seikkoja arvioidaan niiden tietojen perustella, joita henkilöstä on turvallisuusviranomaisten rekistereissä.

Rajaturvallisuusmallin toinen turvallisuuskehä tarkoittaa yhteistyötä rajaturvallisuutta ylläpitävien viranomaisten kesken. Esimerkkinä voidaan mainita Frontexin koordinoimat laajat rajavalvontaoperaatiot laittoman maahanmuuton hillitsemiseksi maa- ja merirajoilla. Operaatioihin on osallistunut kymmeniä eri viranomaisia lukuisista EU:n jäsenmaista. Myös Suomi on lähettänyt henkilöstöä, koiria, rajavalvontavälineistöä sekä ilma-aluksia näihin operaatioihin. Yhteistyötä tehdään lisäksi kolmansien maiden viranomaisten kanssa.

Kuva 4. Kuvia EU:n rajavalvontavirasto Frontex järjestämästä Poseidon land 2012 -operaatiosta, johon Suomikin otti osaa. EU-maiden partiot tekivät yhteistyötä Kreikan poliisin erikoisyksikön kanssa päämääränään laittoman maahantulon järjestäjien kiinniotto Kreikan ja Turkin välisen Evros-rajajoen alueella. (Kuvat: Frontex)

Kuva 6. Kuvia EU:n rajavalvontavirasto Frontexin järjestämästä Poseidon land 2012 -operaatiosta, johon Suomikin otti osaa. EU-maiden partiot tekivät yhteistyötä Kreikan poliisin erikoisyksikön kanssa päämääränään laittoman maahantulon järjestäjien kiinniotto Kreikan ja Turkin välisen Evros-rajajoen alueella. (Kuvat: Frontex)

Rajatarkastukset EU:n ulkorajoilla (maarajoilla, lentoasemilla ja satamissa) sekä rajojen valvonta rajanylityspaikkojen välisellä alueella muodostavat rajaturvallisuusmallin kolmannen kehän. Kaikki rajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota matkustusasiakirjan aitouteen ja mahdollisiin viitteisiin asiakirjaväärennöksistä. Maahantulotarkastuksessa selvitetään myös matkan tarkoitus sekä henkilön varallisuus. Henkilöllä tulee olla riittävät rahavarat maassa oleskeluun sekä paluumatkaan. Kolmansien maiden henkilöille tehdään perusteellinen maahantulotarkastus ja EU-kansalaisille vähimmäistarkastus.

EU:n rajaturvallisuusmallin mukainen toiminta ei pääty EU:n ulkorajoille. Kun rajatarkastukset EU:n sisärajoilta poistettiin, luotiin mekanismi korvaavista toimista, joilla sisäistä turvallisuutta pidetään yllä (neljäs turvallisuuskehä). Yksi tällainen toimi on rajatarkastusten tilapäinen palauttaminen kansallisen turvallisuuden nimissä. EU-maat ovat palauttaneet sisärajatarkastuksia esimerkiksi merkittävien kansainvälisten tapahtumien, kuten urheilukilpailujen ja kansainvälisten kokousten yhteydessä. Suomi otti käyttöön sisärajatarkastukset, kun Helsingissä pidettiin yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2005. Viro palautti sisärajatarkastukset syksyllä 2014 neljän päivän ajaksi, kun Yhdysvaltain presidentti Barack Obama teki valtiovierailun Viroon.

Keskeiset käsitteet: rajaturvallisuus, rajavalvonta, rajatarkastus, rajanylityspaikka, raja-alue, ihmiskauppa, ihmisten salakuljetus, turvallisuusviranomainen, rikostorjunta, sisäinen turvallisuus, lainvalvontatehtävä, PTR-yhteistyö, vapaa liikkuvuus, ulkoraja, viisumi, maahantuloedellytykset, maahantulotarkastus, sisäraja. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.

Sivun alkuun ⇑


5. Lue lisää


Tekstissä käytetyt lähteet:

[1] Heiskanen, Markus (2013). Rajakeisarin uudet (v)aatteet. Käsiteanalyysi rajaturvallisuudesta. Lapin yliopisto, Rovaniemi. <http://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/61779/Heiskanen_actaE_124pdfA.pdf?sequence=6>
[2] Niemenkari, Arto (2003): Rajaturvallisuus Euroopan Unionissa. Raja- ja merivartiokoulu, Espoo.


Tekijä: Markus Heiskanen (2015)

Sivun alkuun ⇑


Tehtävät

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

TIEDÄ

TIEDÄPAINIKE

  1. Mitä asioita rajaturvallisuus pitää sisällään? Mainitse ainakin kolme.
  2. Mitä tehtäviä Rajavartiolaitoksella on? Listaa ranskalaisilla viivoilla.
  3. Minkä eri viranomaisten kanssa Rajavartiolaitos tekee yhteistyötä?
  4. Mikä on Frontex ja mitä se tekee?
  5. Mitkä ovat EU:n rajaturvallisuumallin neljä kehää? Kuvaa jokaista 1–2 lauseella.

Sivun alkuun ⇑


SOVELLASOVELLAPAINIKE

1. Kuukauden koira

Tutustu Rajavartiolaitoksen sivuilla koiratoimintaan ja Kuukauden koira -blogiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miksi Rajavartiolaitoksella on koiria?
  • Mitä tehtäviä rajakoirilla on?
  • Mikä oli Rajavartiolaitoksen ensimmäinen rajakoira?
  • Millainen on hyvä rajakoira?

Kirjoita sitten oma kuvitteellinen Kuukauden koira -blogi. Piirrä keksimäsi rajakoiran kuva. Kirjoita, millainen koira on ja mitä tehtäviä sillä on Rajavartiolaitoksessa. Mikä on ollut koiran merkittävin työsaavutus?

2. Kurkistus rajavartioinnin historiaan

Katso Yle Elävän arkiston lyhytelokuvia, joissa kerrotaan Suomen rajojen vartioinnista 1960-luvulla. Voit valita elokuvista yhden tai kaksi, tai katsoa kaikki kolme. Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin:

  • Mistä lyhytfilmissä / -filmeissä kerrottiin?
  • Millaisia tehtäviä Rajavartiostolla oli?
  • Miten luulet Rajavartiolaitoksen tehtävien hoitamisen muuttuneen ajan kuluessa?
  • Millainen olisi lyhytelokuva, joka kertoisi tämän päivän rajojen vartioinnista? Tehkää käsikirjoitus ja kuvatkaa!

3. Työvuoro itärajalla

Suomen pisin raja on Venäjän vastainen itäraja. Tutustu Yle uutisten juttuun ”He valvovat rajojamme” (6.5.2015).

  • Millaisia tehtäviä rajavartijoilla on jutussa?
  • Mitä jutussa kerrotaan rajamiesten osaamisesta? Millaisia taitoja rajamiehellä on?
  • Miten itärajan liikenne on kehittynyt vuodesta 2001 lähtien?
  • Pohdi myös, miten Suomen itäraja eroaa Suomen muista rajoista.

4. Erilaiset EU-rajat

Tutustu valokuvaajien Valerio Vincezon ja Ignacio Evangelistan kuviin Euroopan unionin sisärajoista. Käy lisäksi katsomassa Google maps -kartassa kuvia EU:n ulkorajoilta.

Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miltä EU:n sisärajat näyttivät?
  • Miltä EU:n ulkorajat näyttivät?
  • Olivatko kaikki sisärajat samanlaisia?
  • Olivatko kaikki ulkorajat samanlaisia?
  • Miltä sisä- ja ulkorajat näyttivät toisiinsa verrattuna?

Pohdi, millaista rajojen vartiointi on erilaisilla rajoilla.

5. Tekniikkaa rajoille

Tee ensin tehtävä 4. Tutustu sitten Euroopan unionin uusiin rajanvalvontajärjestelmiin Eurosuriin ja Älykkäisiin rajoihin seuraavien materiaalien avulla:
Euroopan parlamentin lehdistötiedote ”EU:n rajavalvonta: Parlamentti hyväksyi uuden Eurosur-järjestelmän” (10.10.2013)
EU-Lexin artikkeli ”Euroopan rajavalvontajärjestelmä (Eurosur)” (14.3.2008)
Euroopan neuvoston artikkeli ”Modernimpaa valvontaa EU:n ulkorajoille” (22.9.2014)
Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimiston juttu ”Toimivatko älykkäät rajat?” (26.6.2015)

Lue seuraavaksi sanomalehti Ilkan juttu ”Näin EU alkaa valvoa ”älykkäästi” rajanylittäjiä – katso kuvat” (26.6.2015)  ja europarlamentaarikko (2011–2014) Tarja Cronbergin blogikirjoitus ”Maailman suurin tietopankki EU:n rajoja valvomaan” (10.11.2013). Vastaa seuraaviin kysymyksiin:

  • Minkälaisia teknisiä järjestelmiä EU:n rajoille on tulossa?
  • Miksi uusia järjestelmiä tuodaan rajoille?
  • Mitä hyviä puolia uusissa rajavalvontajärjestelmissä on?
  • Mitä kritiikkiä järjestelmät ovat saaneet?
  • Voidaanko kaikille rajoille soveltaa samoja rajavalvontajärjestelmiä? Perustele vastauksesi.

6. Kiistelty Frontex

Rajavalvontavirasto Frontex on herättänyt kriittistä keskustelua, mutta miksi ja minkälaista? Tarkastelkaa alla olevia kuvia ja keskustelkaa kysymysten pohjalta.

Kuvat: Flickr / Noborder Network, Flickr / Henning Mühlinghaus, Flickr / Uwe Hiksch

Kuvat: Flickr / Noborder Network, Flickr / Henning Mühlinghaus, Flickr / Uwe Hiksch

  • Mitä kuvissa tapahtuu?
  • Miten kuvissa suhtaudutaan Frontexiin?
  • Mitä Frontexin sanotaan tekevän?
  • Miksi Frontex on herättänyt tällaisia tunteita ihmisissä?
  • Mitä tiedätte tapahtumista, joita kuvissa kritisoidaan?

Lukekaa lisää:

Sivun alkuun ⇑


TUTKI

1. Rikkomuksia rajoilla

TUTKIPAINIKE

Tutkimuksessa selvitetään, millaisia rajarikkomuksia Suomen rajoilla tehdään. Tutkimusaineisto koostuu raja- ja merivartiostojen tiedotteista. Tutkimustuloksista laaditaan halutun muotoinen raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.).

Tutkimuskysymys: Millaisia rajarikkomuksia Suomen rajoilla tehdään?

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto koostuu raja- ja merivartiostojen tiedotteista.

Tutkimusmenetelmä: Teemoittelu

Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Tutustu tutkimusaineistoon seuraavien linkkien avulla:

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
2. vaihe: Tee lista kaikista tiedotteista, jotka käsittelivät rajarikkomuksia.

3. vaihe: Tarkastele listaa ja ryhmittele tiedotteet laajempiin teemoihin. Teemoja voivat olla esimerkiksi kielletyt esineet, luvattomat rajanylitykset jne.

4. vaihe: Kirjoita kuvaus jokaisesta teemasta. Kuinka paljon tiedotteita teemassa oli? Mitä rikkomuksista kerrotaan?

5. vaihe: Vertaa teemoja toisiinsa. Missä teemassa on eniten juttuja ja missä vähiten? Millaisia rikkomuksia eri rajoilla tapahtui? Mitkä olivat vakavimpia rajarikkomuksia?

6. vaihe: Laadi tutkimustuloksista halutun muotoinen raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.).

7. vaihe: Esitä tulokset luokalle.

Tutkimustulosten pohdinta:
Keskustelkaa yhdessä millaisia tutkimustuloksia saitte. Millaisia rajarikkomuksia Suomen rajoilla tehdään? Miten eri rajat poikkeavat toisistaan rikkomusten suhteen? Miten rajarikkomuksia voitaisiin estää?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä, ovatko saadut tutkimustulokset luotettavia ja voiko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?

2. Selville Schengenistä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista ajankohtaista keskustelua Schengenin sopimuksesta käydään. Tutkimustuloksista laaditaan halutun muotoinen raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.).

Tutkimuskysymys: Millaista keskustelua Suomessa käydään Schengenin sopimuksesta?

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineiston muodostavat valmiiksi valitut uutisjutut. Oppilaat voivat itse kerätä lisää aineistoa tiedotusvälineistä. Tehtävänä voi olla esimerkiksi sanomalehtien seuraaminen viikon ajan, tai tiedon kerääminen sähköisistä sanomalehtiarkistoista hakusanalla ”Schengen”.

Vinkki! Oppilaat voivat kerätä myös muissa maissa käytävää Schengen-keskustelua oman kielitaitonsa mukaan. Tavoitteena on verrata Suomessa ja valitussa maassa käytävää keskustelua toisiinsa: Erovatko keskustelun painotukset toisistaan? Jos eroavat, mistä luulette sen johtuvan?

Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Ota selvää, mikä Schengenin sopimus on lukemalla Wikipedian artikkeli ”Schengenin sopimus” ja EUR-Lexin artikkeli ”Schengen-alue ja yhteistyö”.

2. vaihe: Käy läpi tutkimusaineisto. Kerää halutessasi lisää aineistoa tiedotusvälineistä.

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
3. vaihe: Analysoi tutkimusaineistoasi seuraavien kysymysten avulla:

  • Mikä on Schengenin sopimus?
  • Miten Schengen säätelee liikkumista rajojen ylitse?
  • Mitä ovat viisumit? Miten ne liittyvät Schengenin sopimukseen?
  • Mitä positiivisia puolia Schengenin sopimuksessa on uutisjuttujen mukaan?
  • Mitä negatiivisia puolia sopimuksessa on uutisjuttujen mukaan?

Kirjoita vastaukset tutkimusraporttiisi. Vastaa myös tutkimuskysymykseesi kirjoittamalla yhteenveto Schengenin sopimuksesta käytävästä keskustelusta.

 4. vaihe: Esitä tulokset luokalle.

Tutkimustulosten pohdinta:
Keskustelkaa luokassa tutkimustuloksistanne. Käyttäkää apunanne seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä saitte selville ajankohtaisesta Schengen-keskustelusta?
  • Mitä mieltä itse olette Schengen-sopimuksesta ja viisumivapaudesta?
  • Miten Schengenin sopimus ja viisumivapaus vaikuttavat teidän liikkumiseenne?
  • Miten ne vaikuttavat teidän arkeenne?
  • Mitä luulette, mikä on Schengenin sopimuksen tulevaisuus?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä, ovatko saadut tutkimustulokset luotettavia ja voiko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?

Tekijä: RajatOn (2015)

« Siirry Oppimateriaalit-sivulle

Sivun alkuun ⇑

© RajatOn 2015Creative Commons -lisenssi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s