Kansallinen historiankirjoitus rajoja luomassa


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 

 

Yhteinen menneisyys vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ihmisten keskuudessa. Maiden ja niiden asukkaiden yhteistä menneisyyttä kuvaa kansallinen historiankirjoitus. Se sai alkunsa 1800-luvulla. Kansat etsivät omia erityispiirteitään, jotka erottivat niitä muista kansoista. Tällaisia olivat esimerkiksi kieli ja kulttuuri. Historiankirjoituksella vahvistettiin kuvaa omasta kansasta, ja tehtiin rajoja oman kansan ja muiden kansojen välille. Viime vuosikymmeninä kansallisen historiankirjoituksen rinnalle on noussut muitakin tapoja tarkastella historiaa. Ne luovat monipuolisempaa kuvaa menneisyydestä ja häivyttävät rajoja kansojen välillä.

SISÄLLYS

  1. Kuka kirjoittaa historiaa?
  2. Mikä on kansakunta?
  3. Kieli, taide ja kirjallisuus ovat kansallisen identiteetin rakennuspalikoita
  4. Kansallinen historiankirjoitus luo rajoja ”meidän” ja ”muiden” kansojen välille
  5. Uusi historiankirjoitus häivyttää rajoja kansojen väliltä
  6. Lisää tietoa

1. Kuka kirjoittaa historiaa?

Historia tarkoittaa ihmisten menneisyyttä, menneiden tapahtumien kuvailemista ja tutkimista. Historiaa kirjoitetaan ja tutkitaan käyttämällä lähteitä. Lähteet ovat erilaisia ”jätteitä” menneisyydestä. Ne voivat olla vaikkapa asiakirjoja, kirjeitä, päiväkirjoja, valokuvia, sanomalehtiä ja kokonaisia kirjoja.

Kuva 1. Historiantutkija käyttää työssään lähteitä. Mitä erilaisia lähteitä näet kuvissa? Miten digitalisoituminen vaikuttaa historiantutkijan työhön?

Kuva 1. Historiantutkija käyttää työssään lähteitä. Mitä erilaisia lähteitä näet kuvissa? (Kuvat: Flickr / Jonas Forth, Flickr / Archivo-FSP, Wikicommons / Heather Cowper, Pixabay)

On tärkeää ymmärtää, että kirjoitettu historia ei ilmesty tyhjästä. Historialla on aina kirjoittajansa. Suurin osa menneisyyteen liittyvistä tiedoista tulee ihmisiltä, jotka ovat tutkineet ja kirjoittaneet historiaa.

Kirjoittaja toimii eräänlaisena suodattimena menneisyyden ja siitä lukevien välissä. Historiasta on valtavasti tietoa. Suuri osa siitä on kuitenkin sirpaleista ja tietoa pitää poimia eri lähteistä. Tiedot voivat olla myös ristiriitaisia: yksi lähde kertoo yhtä ja toinen toista, vaikka molemmat käsittelevät samaa tapahtumaa. Kirjoittaja päättää, mitä hän kertoo ja mitä jättää kertomatta. Kirjoittajan valinnat vaikuttavat siihen, mitä tietoa lukijat saavat menneisyydestä, ja miten he ymmärtävät menneisyyden tapahtumat.[1]

Sivun alkuun ⇑ 


 2. Mikä on kansakunta?

Ennen 1800-lukua ihmisillä ei ollut selkeää kuvaa valtioista tai kansakunnista, esimerkiksi Suomesta tai Venäjästä. Tavalliset ihmiset kokivat kuuluvansa pieniin yhteisöihin: perheeseen, kylään, heimoon tai seurakuntaan. Valtakunnat olivat suuria. Esimerkiksi ajatus kuninkaasta tai keisarista oli tavallisille ihmisille etäinen. Ihmiset maksoivat veroja, mutta eivät kokeneet hallitsijan tai hallinnon liittyvän jokapäiväiseen elämäänsä.

1700-luvun lopulla Euroopassa alkoi nousta uusi aate, jota kutsutaan kansallisuusaatteeksi. Sen mukaan ihmiset, jotka eivät tunne toisiaan, mutta asuvat samalla rajatulla alueella, voivat tuntea kuuluvansa samaan yhteisöön. Tämä yhteisö eroaa muista yhteisöistä ja sitä kutsutaan kansakunnaksi.[2]

Kuva 2. Kansallisuusaatteen taustalla vaikutti liberalismi, jonka ideologiassa kansan etu nostettiin kuninkaan edun edelle. Kuvassa on  Eugène Delacroix’n maalaus "Vapaus johtaa kansaa". Miten maalaus liittyy liberalismiin ja kansallisuusaatteseen? (Kuva: Flickr / Dennis Jarvis)

Kuva 2. Kansallisuusaatteen taustalla vaikutti liberalismi, jonka ideologiassa kansan etu nostettiin kuninkaan edun edelle. Kuvassa on Eugène Delacroix’n maalaus ”Vapaus johtaa kansaa”. Miten maalaus liittyy liberalismiin ja kansallisuusaatteseen? (Kuva: Flickr / Dennis Jarvis)

1800-luvulla myös Suomessa poliitikot ja tutkijat alkoivat puhua suomalaisuudesta ja suomalaisesta kansakunnasta. Suomen alue kuului tuolloin Venäjän keisarikuntaan, eikä sitä vielä ollut olemassa omana valtionaan. Kansallisuusaatteen innoittamana alettiin tutkia, mitä suomalaisuus on ja mitä se merkitsee ihmisille. Suomalaisuuden puolestapuhujat halusivat selvittää, miten ihmiset saataisiin tuntemaan itsensä osaksi Suomen kansakuntaa.[3]

Sivun alkuun ⇑ 


 3. Kieli, taide ja kirjallisuus ovat kansallisen identiteetin rakennuspalikoita

Kansakunnille on tärkeää, että ihmisillä on niin kutsuttu kansallinen identiteetti eli kansallinen omakuva. Se tarkoittaa, että ihmiset kokevat olevansa yhtä ja eroavansa yhteisönä muista yhteisöistä. Suomalaisten keskuudessa tuota erilaisuutta tehtiin etenkin suhteessa venäläisiin ja ruotsalaisiin. Kansallisuusaatteen levittämisessä ihmisten keskuuteen käytettiin 1800-luvulla erilaisia keinoja. Niitä olivat muun muassa kieli, taide, kirjallisuus ja historia.

Kieltä pidettiin kansallisen identiteetin perustana. Samaa kieltä puhuvien ihmisten katsottiin kuuluvan samaan yhteisöön, samaan kansakuntaan. Suomessa ruotsi oli virallinen kieli, mutta useat kansallisuusaatteen edustajat ajoivat suomen kieltä viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle.[4]

Kuvataiteessa ikuistettiin kansallismaisemia ja kansakunnan “tyypillisiä” edustajia, kansanihmisiä. Taideteokset esittivät kansan ja sen asuinmaan kansallisromanttisessa valossa, ihannoiden ja hyviä piirteitä korostaen.[5]

Kuva 3. Suomalaista kansallisromanttista taidetta. Vasemmalla ylhäällä Werner Holmbergin "Maantie Hämeessä" (1860), oikealla ylhäällä eero Järnefeltin "Pyykkiranta" (1889), vasemalla alhaalla Pekka Halosen "Ateria" (1899) ja oikealla alhaalla Albert Edelfeltin "Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä" (1887). Millä tavalla maalaukset kuvaavat mielestäsi Suomea ja suomalaisia? (Kuvat: Wikicommons)

Kuva 3. Suomalaista kansallisromanttista taidetta. Vasemmalla ylhäällä Werner Holmbergin ”Maantie Hämeessä” (1860), oikealla ylhäällä Eero Järnefeltin ”Pyykkiranta” (1889), vasemmalla alhaalla Pekka Halosen ”Ateria” (1899) ja oikealla alhaalla Albert Edelfeltin ”Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä” (1887). Millä tavalla maalaukset kuvaavat mielestäsi Suomea ja suomalaisia? (Kuvat: Wikicommons)

Kuva 4. Kuvissa on vasemmalla ylhäällä Kalevipoeg-kirjan kansi (ensimmäinen versio 1853), oikealla ylhäällä Carl Larssonin maalaus "Äidin ja pikkutyttöjen huone" (1897), vasemmalla alhaalla Theodor Kittelsenin maalaus "Peer Gynt vuorenkuninkaan luolassa" (1913) ja oikealla alhaalla Mihail Nesterovin maalaus "Nuoren Varfolomein näky" (1889-90). Minkä maan taidetta nämä maalaukset edustavat? Miten ne liittyvät kansallisaatteeseen? (Kuvat: Wikicommons)

Kuva 4. Kuvissa on vasemmalla ylhäällä Kalevipoeg-kirjan kansi (ensimmäinen versio 1853), oikealla ylhäällä Carl Larssonin maalaus ”Äidin ja pikkutyttöjen huone” (1897), vasemmalla alhaalla Theodor Kittelsenin maalaus ”Peer Gynt vuorenkuninkaan luolassa” (1913) ja oikealla alhaalla Mihail Nesterovin maalaus ”Nuoren Varfolomein näky” (1889-90). Minkä maan taidetta nämä maalaukset edustavat? Miten ne liittyvät kansallisaatteeseen? (Kuvat: Wikicommons)

Kirjallisuudessa etsittiin kansakunnasta kertovia sankaritarinoita ja kerättiin “kansanrunoja”, jotka olivat siirtyneet suullisesti sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi Suomessa kansalliseepos Kalevala syntyi kansallisuusaatteen innoittamana, kun Elias Lönnrot keräsi talteen suomalais-karjalaisten runonlaulajien tarinoita. Kirjallisuus ja kuvataide kietoutuivat usein yhteen: kansallismieliset taiteilijat kuvittivat mielellään kirjallisuuden sankaritarinoita.[4]

Kuva 5. Akseli Gallen-Kallela maalasi useita Kalevala-aiheisia maalauksia. Yksi kuuluisimmista on "Sammon puolustus" (1896). Mitä muita Kalevala-aiheisia teoksia Gallen-Kallela maalasi? Mikä oli Gallen-Kallelan töiden merkitys suomalaisuuden kehittymiselle?

Kuva 5. Akseli Gallen-Kallela maalasi useita Kalevala-aiheisia maalauksia. Yksi kuuluisimmista teoksista on ”Sammon puolustus” (1896). Mitä muita Kalevala-aiheisia teoksia Gallen-Kallela maalasi? Mikä on ollut Gallen-Kallelan töiden merkitys suomalaisuudelle? (Kuva: Wikicommons)

Sivun alkuun ⇑ 


4. Kansallinen historiankirjoitus luo rajoja ”meidän” ja ”muiden” kansojen välille

Kuva 6. Johan Fredrik Cajanin Suomen historia (1839–1840) oli ensimmäinen Suomen historian yleisesitys. Tutustu teokseen Kotimaisten kielten keskuksen Varhaisnykysuomen korpuksessa http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/cajan/suomenhistoria1839_rdf.xml

Kuva 6. Johan Fredrik Cajanin ”Suomen historia” (1839–1840) oli ensimmäinen Suomen historian yleisesitys. Tutustu teokseen Kotimaisten kielten keskuksen Varhaisnykysuomen korpuksessa.

Kielen, taiteen ja kirjallisuuden ohella kansallista omakuvaa muokkasivat yhteiset käsitykset menneisyydestä. Niitä loivat ja muokkasivat historiankirjoittajat. Historia tieteenalana syntyi oikeastaan vasta kansallisuusaatteen myötä. Kansallisen historiankirjoituksen tärkeimpänä tehtävänä oli hahmotella kansakunnalle kunniakas menneisyys.

Esimerkiksi 1800-luvun Suomessa kansallisella historiankirjoituksella pyrittiin vahvistamaan ajatusta, että Suomi on oma kansakuntansa, vaikka sillä olikin yhteinen historia niin Ruotsin kuin Venäjän kanssa. Venäjällä historiankirjoittajat taas korostivat Venäjän keisarikunnan mahtavuutta.

Historiankirjoituksessa korostettiin oman kansan erilaisuutta ja erinomaisuutta, koska kansallisuusaate pohjautui ajatukseen, että kukin kansakunta on erilainen. Jako omaan kansaan eli “meihin” ja “muihin” kansoihin onkin kansallisen historiankirjoituksen peruspiirre. Osaltaan tämän jaon vuoksi sodat ovat saaneet kansallisissa historioissa niin paljon huomiota. Sodissa kansakunta on taistellut ”muita” eli ”meistä” poikkeavia kansoja vastaan.[6]

Sivun alkuun ⇑ 


5. Uusi historiankirjoitus häivyttää rajoja kansojen väliltä

Koska kansallisilla historioilla on vahvistettu ja ylläpidetty käsitystä eroista kansojen välillä, samasta historian tapahtumasta on voitu kertoa eri maissa hyvin eri tavoin.

Kansallinen näkökulma on ollut pitkään vallitseva tapa tarkastella menneisyyttä historiankirjoituksessa. Vasta viime vuosikymmeninä historiaa on alettu toden teolla tutkia ja kirjoittaa muista näkökulmista, esimerkiksi tutkimalla tavallisten ihmisten arkihistoriaa. On ymmärretty, että kansallinen näkökulma jättää usein varjoonsa lasten, naisten, vähemmistöjen tai alkuperäiskansojen näkökulmat. On alettu tutkia, miten eri maiden kansalliset historiat esittävät samat asiat ja tapahtumat, ja mistä erot johtuvat. Tällainen tutkimus häivyttää rajoja kansojen väliltä, ja auttaa eri maissa ja kulttuureissa eläviä ihmisiä ymmärtämään toisiaan paremmin.

Kuva 7. Viime vuosikymmeninä historiantutkijat ovat alkaneet kiinnittää huomiota historiankirjoituksen tuottamiin rajoihin sekä rajaseutuihin paikkoina, joissa erilaiset kansalliset historiankirjoitukset kohtaavat.

Kuva 7. Viime vuosikymmeninä historiantutkijat ovat alkaneet kiinnittää huomiota historiankirjoituksen tuottamiin rajoihin sekä rajaseutuihin paikkoina, joissa erilaiset kansalliset historiankirjoitukset kohtaavat.

 

Käsitteet:  kansakunta, valtakunta, kansallinen historiankirjoitus, kansallinen identiteetti, kansallisromantiikka, kansallisuusaate, nationalismi, lähde, yhteisö, vähemmistö, kansalliseepos. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.


6. Lisää tietoa


Tekstissä käytetyt lähteet:

[1] Kalela, J. (2002). Historiantutkimus ja historia. Gaudeamus, Helsinki.
[2] Salmi, H. (2002) Vuosisadan lapset: 1800-luvun kulttuurihistoria. Turun yliopiston historian laitos. Painosalama Oy, Turku, 64-68.
[3] Klinge, M. (2010). Suomalainen ja eurooppalainen menneisyys: Historiankirjoitus ja historiakulttuuri keisariaikana. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
[4] Peltonen, M. (1999). ”Suomalaisuus kansallisena omakuvana”. Teoksessa Tiainen, J. & I. Nummela (toim.): Historiaa tutkimaan. Gummerus Kirjapaino, Jyväskylä, 124-128.
[5] Ilvas, J. (2008). Meidän kuvamme – maa ja kansa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 22-27.
[6] Frank, T. & H. Frank (2011) ”Nations, Borders and the Historical Profession: On the Complexity of Historiographical Overlaps in Europe”. Teoksessa Frank, T. & F. Hadler (toim.): Disputed Territories and Shared Pasts. Overlapping National Histories in Modern Europe. Writing the Nation Series. Palgrave Macmillan, Chippenham, 3-5.


Tekijä: Kati Parppei (2015)

Sivun alkuun ⇑


Tehtävät

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 

 

 

TIEDÄ

TIEDÄPAINIKE

1. Millaisista lähteistä saadaan tietoa historiasta?
2. Selitä omin sanoin, mitä tarkoittavat kansallisuusaate ja kansakunta?
3. Millä tavoin kansallista identiteettiä eli kansallista omakuvaa pyrittiin rakentamaan 1800-luvulla?
4. Mitä kansallisella historiankirjoituksella haluttiin nostaa esiin?

Sivun alkuun ⇑


SOVELLA

SOVELLAPAINIKE

1. Selvitä, miten historian oppikirjasi on tehty. Ketkä sen ovat kirjoittaneet? Miten kirjoittajat ovat mahtaneet saada tietonsa menneisyydestä?

2. Listaa yhteisöjä, joihin tunnet kuuluvasi. Keskustelkaa seuraavista kysymyksistä:

  • Mitä eroa on esimerkiksi sukuun ja kansakuntaan kuulumisella? Mitä yhteistä?
  • Millainen merkitys yhteisellä menneisyydellä tai tarinoilla menneistä ajoista on yhteisöön kuulumisen tunteelle?

3. Keskustelkaa, mitä tarkoitetaan sanonnalla “Kansakunnat ovat historiankirjoittajiensa luomuksia”.

4. Lue uutinen Neuvostoajan oppikirjoissa talvisota oli vain rajakahakka (Marjut Mäntymaa, YLE-uutiset 2.12.2014). Pohtikaa yhdessä seuraavia kysymyksiä:

  • Miksi eri maiden kouluissa opetetaan erilaisia versioita samoista historian tapahtumista?
  • Mitä seurauksia sillä on?
  • Pitäisikö mielestänne asialle tehdä jotakin? Jos pitäisi, mitä?

5. Ongelmia kansallisessa historianäkemyksessä.

  • Millaisia ongelmia kansalliseen historiankirjoitukseen liittyy?
  • Onko kansallinen historiankirjoitus mielestäsi riittävä määrittelemään esimerkiksi suomalaisuutta ja suomalaisten menneisyyttä? Perustele.
  • Onko joitakin ihmisryhmiä, jotka se saattaa jättää syrjään?

6. Suunnittele Suomelle uusi kansallisidentiteetti. Kansallisidentiteettiä alettin luoda Suomessa 1800-luvulla. Nyt voit luoda Suomelle uuden kansallisidentiteetin!
Millaisen identiteetin rakentaisit? Mihin se pohjautuisi? Tutustu aluksi Luovan toimiston Bob the Robotin Finland Redesign -hankkeeseen, jossa luotiin Suomelle uudenlainen kansallisidentiteetti. Esitelkää ajatuksenne muille. Voitte myös tehdä markkinointimateriaalia (esite, mainosvideo jne.) ja esitellä ideanne sen avulla.

7. Maamme-kirja suomalaisuutta opettamassa. Alla oleva teksti on Zacharias Topeliuksen kirjoittamasta Maamme kirjasta vuodelta 1876. Kirja oli käytössä oppikirjana kouluissa vuosikymmenten ajan.

  1. Selvitä, kuka Topelius oli. Käytä apuna esim. mobiililaitteita.
  2. Mieti, mitä alla oleva teksti kertoo Topeliuksen käsityksestä kansasta ja sen historiasta. (Voit myös lainata koko Maamme-kirjan)
  3. Pohdi, mikä merkitys on ollut sillä, että kyseessä oli koulujen oppikirja.

“Tämä maa on minun isänmaani. Joko minä suomen kielellä kutsun sen Suomenmaaksi, tahi ruotsiksi nimitän sen Finland, on se kuitenkin aina sama maa. Kaikki sen pojat ja tyttäret ovat samaa kansaa, puhukoot mitä kieltä tahansa. Jumala on monena satana vuotena yhdistänyt heidät samaan kotomaahan, samain lakien ja hallituksen alle. Mitä hyvää tahi pahaa on tapahtunut toiselle, se on tapahtunut toisellekin. He ovat kasvaneet, eläneet ja kuolleet toistensa vieressä samassa ylhäisessä pohjoisessa, saman taivaan alla, tehden samaa kovaa työtä henkensä elatukseksi. Heillä on sama kristin-usko, sama opetus, samat oikeudet, samat velvollisuudet, sama etu, sama vahinko, sama vapaus, sama rakkaus ja sama toivo. Niin ovat he maanmiehiä, veljiä ja sisaria kaikkina aikoina. Heillä on, ei kaksi, vaan yksi isänmaa. Eivätkä he ole kaksi kansaa, vaan yksi kansa.”

Sivun alkuun ⇑


TUTKI

1. Kenen historiaa opimme?
Suositus: 5–9 lk.

Tutkimuskuvaus: Tutkitaan, mistä näkökulmista historiaa esitetään omassa historian oppikirjassa. Valitaan tarkasteluun yksi tai useampi oppikirjan kappale. Selvitetään, mitä tapahtumia niissä kuvataan ja kenen näkökulmasta.

Vinkki! Oppilaat voivat ottaa eri kappaleita tutkittavaksi, jolloin aineistosta tulee laajempi.

Tutkimusongelma: Tutkimukset ovat osoittaneet, että oppikirjoissa naiset, lapset ja vähemmistöt jäävät usein vähälle huomiolle. Miten on oman historian oppikirjasi laita? Kenen näkökulmasta siinä esitetään historian tapahtumia?

Tutkimusongelman pohjustamiseksi voitte lukea seuraavat jutut:
Suomalaisissa historian oppikirjoissa naiset jäävät yhä miesten varjoon Helsingin sanomat 9.2.2015
Ihmisoikeusliiton raportti Vähemmistöt oppikirjoissa – erilaisuutta etäältä tarkasteltuna? (Kohta 4.6. Vähemmistöjen esiintyminen oppikirjoissa ja eroavaisuudet oppikirjasarjojen välillä)

Tutkimusaineisto: Valitkaa tutkimusaineistoksi yksi tai useampi kappale omasta historian oppikirjastanne.

Tutkimusmenetelmät:
1. vaihe: Silmäile läpi valitsemasi kappale / kappaleet.
2. vaihe: Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Kirjoita vastaukset ylös.

  • Mistä kappaleessa / kappaleissa kerrotaan?
  • Ketä ihmisiä kappaleessa / kappaleissa esiintyy?
  • Mitä näistä ihmisistä kerrotaan?

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
4. vaihe: Esitelkää vastaukset toisillenne ja kootkaa ne yhteen.
5. vaihe: Pohtikaa yhdessä seuraavia kysymyksiä:

  • Kenen kautta historian tapahtumia oli kuvattu valitsemissanne kappaleissa?
  • Mitä arvelette, miksi juuri nämä ihmiset oli valittu tekstiin?
  • Esiintyikö kappaleissa lapsia, naisia ja vähemmistöjen edustajia?
  • Millaisina heidät oli kuvattu?

Tutkimustulosten pohdinta:
Keskustelkaa siitä, miten ja kenen näkökulmista historian tapahtumista yleensä kerrotaan oppikirjoissa. Kenen näkökulmasta teistä olisi kiinnostavaa kuulla historian tapahtumista? Miten erilaiset näkökulmat vaikuttavat historian oppimiseen?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä, ovatko saadut tutkimustulokset luotettavia ja voiko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?

2. Hetki historiankirjoituksen tutkijana
Suositus 9 lk. – lukio

TUTKIPAINIKE

Tutkimuskuvaus: Tarkoituksena on tehdä historiankirjoituksen tutkimusta ja vertailla kahta erilaista tapaa esittää historiaa. Pohditaan, mitä eroa näillä tavoilla on ja millaista tietoa niiden avulla saadaan historiasta.

Tutkimusongelma: Historian tapahtumista voidaan kertoa monilla eri tavoilla. Mitä eroa näillä tavoilla on ja minkälaista tietoa ne tuottavat historiasta?

Tutkimusaineisto: Aineisto sisältää kaksi jatkosodan kuvausta, joita vertaillaan keskenään.
(1) http://www.edu.vantaa.fi -sivuston kuvaus jatkosodasta
(2) Yle Elävä Arkiston dokumentti Historian erottamat sisarukset löysivät toisensa (4.9.2014)

Tutkimusmenetelmät:
Vaihe 1: Tutustukaa halutessanne historiankirjoituksen tutkimukseen seuraavasta linkistä: What is Historiography?

Vaihe 2: Lue teksti ja katso dokumentti.

Vaihe 3: Tutki tekstiä ja dokumenttiä seuraavien kysymysten avulla:
Mitä tapahtumia niissä kuvataan? Ketä henkilöitä niissä esiintyy? Kenen kautta tarinaa kerrotaan? Miksi tällainen näkökulma on valittu? Tee tiivistelmä tai lista ranskalaisilla viivoilla.

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
Vaihe 3: Vertaa tekstiä ja dokumenttia toisiinsa. Miten ne eroavat toisistaan? Minkälaista tietoa saat niistä? Erovatko tiedot toisistaan? Kirjaa tulokset ylös ja esitä luokalle.

Tutkimustulosten pohdinta:
Pohtikaa yhdessä, mitä tutkimustulokset merkitsevät oman elämänne kannalta. Mitä tietoa erilaiset tavat esittää historiaa välittävät meille? Millä tavalla historiaa opiskellaan koulussa? Kenen näkökulmasta teistä olisi kiinnostavaa kuulla historian tapahtumista? Miten erilaiset näkökulmat vaikuttavat historian oppimiseen?

Vinkki! Jos teillä on ystäväkoulu toisesta maasta, voitte valita saman historian tapahtuman tutkimuksen kohteeksi ja tarkastella, miten siitä on kerrottu omassa ja ystäväkoulunne maassa.

Lisää historiantutkimuksesta:
Ritva Koskennurmi-Sivonen, Historiantutkimus
Sari Autio-Sarasmo, HISTORIAN TUTKIMUS, tutkimusprosessi
Edu.fi, Historiankirjoitus ja ”menneisyyspolitiikka”

3. Kansallisromanttisen taiteen rajoilla

Tutkimuskuvaus: Tutkitaan eri maiden kansallisromanttista taidetta. Pohditaan, miten taide toimi kansallisuusaatteiden tukena, ja oliko kansallisromanttinen taide puhtaasti kansallista.

Tutkimusongelma: Kansallisromantiikan aikana 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa pyrittiin taiteen avulla tekemään erontekoja muihin kansakuntiin. Eri maiden kansallisromanttista taidetta vertaillessa voidaan kuitenkin havaita jotain mielenkiintoista, mitä?

Tutkimuskysymykset: Millaista oli eri maiden kansallisromanttinen taide? Miten sen avulla tehtiin rajoja kansojen välille? Oliko kansallisromanttinen taide puhtaasti kansallista?

Tutkimusaineisto: Eri maiden 1800-luvun ja 1900-luvun alun kansallisromanttiset maalaukset. Maalauksia löytyy esimerkiksi Wikipediasta:
Kansallisromantiikka
Romantic nationalism
Lisää teoksia löydät taiteilijoiden nimiä klikkaamalla.

Tutkimusmenetelmät: Vertaillaan eri maiden kansallisromanttista taidetta keskenään.
1. vaihe: Silmäile läpi linkeistä löytyvät maalaukset (tai muu valitsemasi aineisto).

2. vaihe: Tarkastele maalauksien aiheita, tekniikkaa ja värimaailmaa.

3. vaihe: Vertaa eri maalaisten taiteilijoiden töitä keskenään. Mitä samanlaista maalauksissa on? Entä mitä erilaista? Kuvaavatko teokset mielestäsi sitä maata, josta ne maalannut taiteilija on kotoisin? Miten? Kirjaa tulokset ylös.

Aiheita tarkastellessasi voit käyttää apuna seuraavaa luokittelua. Maalauksissa kuvataan
– todellista elämää (maisemia, ihmisiä, arkielämää, työtä)
– yliluonnollisia aiheita (unet, fantasiat, sadut, vertauskuvat, henkisyys, uskonnolliset aiheet)
– kansanperinteeseen liittyviä aiheita (esim. Kalevala)
Luokittelujen lähde / lisää tietoa ja tehtäviä Suomen kuvataiteen kultakaudesta

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
4. vaihe: Esitä tutkimustuloksesi luokalle.

5. vaihe: Miettikää yhdessä, miten erilainen tai samankaltainen kuva eri kansakunnista syntyy maalausten kautta.

Tutkimustulosten pohdinta:
6. vaihe: Pohtikaa vielä tutkimustuloksia seuraavan tekstin avulla: ”Kansallisromantiikan aikana pyrittiin muun muassa taiteen avulla tekemään erontekoja muihin kansakuntiin. Kansallisromanttinen taide (kuten taidesuuntaukset yleensäkin) johti kuitenkin paitsi samanlaiseen maalaustekniikkaan myös samankaltaisiin aihealueisiin (luonnon, arkielämän ja työläisten kuvaus jne.). Taiteilijat matkustelivat ympäri Eurooppaa ammentaakseen vaikutteita muilta taiteilijoilta. Esimerkiksi Pariisissa kokoontui taiteilijoita eri puolilta maailmaa. Vaikutteet siirtyivät taiteilijoiden töihin ja siihen, miten he kuvasivat omaa maatansa ja kansaansa. Kansallisromanttista taidetta voi näin ollen pitää joko rajoja korostavana tai rajoja häivyttävänä taidesuuntauksena.”

7. vaihe: Voitte laatia tutkimustuloksista yhdessä koko koululle suunnatun PowerPoint-esitelmän, jonka näytätte esimerkiksi aamunavauksessa.

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä, ovatko saadut tutkimustulokset luotettavia ja voiko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?

Tehtävän laatija: Mikko Kohvakka, LUT / Etelä-Karjala-instituutti

« Siirry Oppimateriaalit-sivulle Sivun alkuun ⇑
Lataa tehtävät (PDF) ⇑

Tekijät:Creative Commons -lisenssi Kati Parppei ja RajatOn
© RajatOn 2015

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s