Rajat ovat vallan merkkejä


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

Vuonna 1648 solmitun Westfalenin rauhansopimuksen seurauksena maapallon pinta jaettiin kansallisvaltioiden kesken. Koska tämä edellytti selvää rajanvetoa, aikaisemmat epämääräiset rajavyöhykkeet vaihtuivat selkeiksi rajalinjoiksi, joiden valvonta oli helpompaa. Valtioiden vahva asema on saanut niiden rajat näyttämään lähes luonnollisilta muodostelmilta. Sitä ne eivät kuitenkaan ole. Valtioiden rajat ovat aina ihmisten aikaansaamia ja ylläpitämiä. Kansainvälisen oikeuden mukaan valtiot ovat täysivaltaisia, eli muut valtiot eivät saa koskea niiden alueisiin tai loukata niiden rajoja. Rajat ovatkin valtioiden vallan merkkejä.

SISÄLTÖ

  1. Mitä ovat valtioiden rajat?
  2. Selkeät rajalinjat syntyivät Westfalenin rauhassa
  3. Valtiot ovat täysivaltaisia rajojensa sisällä
  4. Valtioiden tunnustaminen
  5. Valtioiden rooli on vankka
  6. Lue lisää

1. Mitä ovat valtioiden rajat?

Kansainvälisen oikeuden mukaan itsenäisellä valtiolla on maantieteellinen alue ja hallitus, jolla on alueen hallitsemiseen täydellinen, ehdoton ja riippumaton valta. Hallituksella on vapaus päättää itsenäisesti suhteistaan toisiin valtioihin ja kansainvälisiin toimijoihin. Valtioiden suvereniteetin tunnusmerkkinä ovat rajat, joiden sisällä valtiot voivat päättää asioistaan itsenäisesti.

Kuva 1. Valtiot ja kansat käyttävät symboleinaan lippuja. Mitä lippuja tunnistat kuvasta? Löydätkö kuvasta lippuja, jotka eivät kuulu itsenäisille valtioille? (Kuva: Wikicommons / Mason Vank's Maps)

Kuva 1. Valtiot ja kansat käyttävät symboleinaan lippuja. Mitä lippuja tunnistat kuvasta? Löydätkö kuvasta lippuja, jotka eivät kuulu itsenäisille valtioille? (Kuva: Wikicommons / Mason Vank’s Maps)

Sivun alkuun ⇑


2. Selkeät rajalinjat syntyivät Westfalenin rauhassa

Vuonna 1648 solmittu Westfalenin rauhansopimus sitoi rajan ja valtion käsitteet tiukasti toisiinsa. Rauhansopimusta pidetäänkin nykyaikaisen valtiojärjestelmän peruskirjana.[1] Sopimus perustui maailmankatsomukseen, jossa maapallon pinta jaettiin itsenäisten, toisiinsa rajautuvien alueiden kesken. Tämä edellytti selvää rajanvetoa valtioiden kesken, ja aikaisemmat epämääräiset rajavyöhykkeet vaihtuivat rajalinjoiksi, joiden valvonta oli helpompaa. Useat rajaan liittyvät käytännöt, kuten passit, viisumit ja rajavalvonta, syntyivät vähitellen 1800-luvulla.[2]

Kuva 2. Eurooppa vuonna 1648 solmitun Westfalenin rauhan jälkeen. Mitä maita löydät kartasta? Miten rajat erovat tämän päivän Euroopan rajoista? (Kuva: Wikicommons / Robert H. Labberton)

Kuva 2. Eurooppa vuonna 1648 solmitun Westfalenin rauhan jälkeen. Mitä maita löydät kartasta? Miten rajat erovat tämän päivän Euroopan rajoista? (Kuva: Wikicommons / Robert H. Labberton)

Sivun alkuun ⇑


3. Valtiot ovat täysivaltaisia rajojensa sisällä

Valtioiden täysivaltaisuuteen kuuluvat alueellinen koskemattomuus ja rajojen loukkaamattomuus. Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) peruskirja määrää, että valtioiden välisiä asioita ei saa ratkaista voimankäytöllä, eikä toisten valtioiden alueelliseen koskemattomuuteen, poliittiseen riippumattomuuteen tai sisäisiin asioihin saa puuttua. Valtiolla on oikeus valvoa alueellista koskemattomuuttaan ja turvata se tarvittaessa voimakeinoja käyttäen.

Alueellisen koskemattomuuden valvonnalla tarkoitetaan ensisijaisesti rajavalvontaa. Valtiolliset rajat voidaan ylittää laillisesti ainoastaan virallisissa rajanylityspaikoissa. Sovituissa erityistilanteissa (esimerkiksi Schengenin sopimuksen allekirjoittaneiden maiden välillä) kanssakäyminen on avoimempaa ja vartiointi kevyempää, tai se on jopa kokonaan poistettu. Rajojen luvaton ylittäminen vieraan valtion edustajien toimesta on rajojen loukkaamista.

Kuva 3. Periaate vallitsevien alueellisesta koskemattomuudesta ja rajojen loukkaamattomuudesta vahvistettiin Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetussa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi päätösasiakirjassa. Sen mukaan rajoja voidaan muuttaa vain kansainvälisen oikeuden mukaisesti rauhanomaisin keinoin sopimusteitse. Selvitä linkinavulla miten kuva liittyy sopimukseen ja ketä kuvassa on. (Kuva: Wikicommons / Deutsches Bundesarchiv)

Kuva 3. Periaate alueellisesta koskemattomuudesta ja rajojen loukkaamattomuudesta vahvistettiin Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetussa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi päätösasiakirjassa. Sen mukaan rajoja voidaan muuttaa vain kansainvälisen oikeuden mukaisesti rauhanomaisin keinoin sopimusteitse. Selvitä linkin avulla miten kuva liittyy sopimukseen ja ketä kuvassa on. (Kuva: Wikicommons / Deutsches Bundesarchiv)

Sivun alkuun ⇑ 


4. Valtioiden tunnustaminen

Kansainvälisen oikeuden mukaan uuden valtion syntymisen edellytyksenä on, että tietyt tunnusmerkit, kuten oma alue sekä kansa ja hallinto toteutuvat. Käytännössä on tapana, että jo vakiintuneet valtiot vahvistavat, että uusi valtio on syntynyt. Ne solmivat diplomaattisuhteet tai allekirjoittavat valtiosopimuksen uuden valtion kanssa, tai antavat virallisen tiedonannon valtioyhteisölle. Vasta, kun merkittävä määrä vanhempia valtioita on tunnustanut uuden valtion, se saa täyden kansainvälisen toimikelpoisuuden.

Kuva 4. On olemassa alueita, jotka ovat julistautuneet itsenäiseksi valtioksi. Niitä ei kuitenkaan pidetä itsenäisinä valtioina, sillä vain muutamat YK:n jäsenvaltiot ovat tunnustaneet ne virallisesti. Pisimmällä itsenäisyyspyrkimyksissään on Palestiina, jonka on tunnustanut virallisesti 134 YK:n jäsenvaltiota, ja vuodesta 2012 myös YK. Lue lisää Palestiinasta aiheesta Kansat ilman valtiota.. (Kuva: Deviant art / The-Lonely-Wolf)

Kuva 4. On olemassa alueita, jotka ovat julistautuneet itsenäiseksi valtioksi. Niitä ei kuitenkaan pidetä itsenäisinä valtioina, sillä vain muutamat YK:n jäsenvaltiot ovat tunnustaneet ne virallisesti. Pisimmällä itsenäisyyspyrkimyksissään on Palestiina, jonka on tunnustanut virallisesti 134 YK:n jäsenvaltiota, ja vuodesta 2012 myös YK. Lue lisää Palestiinasta aiheesta Kansat ilman valtiota. (Kuva: Deviant art / The-Lonely-Wolf)

Sivun alkuun ⇑


5. Valtioiden rooli on vankka

Valtiokeskeinen maailmanjärjestys on osoittautunut varsin kestäväksi järjestelmäksi. Valtiot ovat säilyttäneet asemansa maailmajärjestyksen keskeisimpinä toimijoina integraatiopyrkimyksistä (esimerkiksi Euroopan Unioni) huolimatta. Muun muassa verottajat ja maahanmuuttajat pysähtyvät valtioiden rajoille, ja itsenäiset valtiot voivat halutessaan katkaista rajat ylittävät ja monikansalliset yhteydet muihin valtioihin.[3] Valtioiden vahva asema on saanut valtiolliset rajat näyttämään lähes luonnollisilta muodostelmilta. Sitä ne eivät kuitenkaan ole, vaan valtioiden rajat ovat aina ihmisten aikaansaamia ja ylläpitämiä.

Keskeiset käsitteet: Kansainvälinen oikeus, suvereniteetti, täysivaltaisuus, alueellinen koskemattomuus, rajojen loukkaamattomuus, poliittinen riippumattomuus, diplomaattisuhteet, valtiosopimus, kansainvälinen toimikelpoisuus, valtiokeskeinen maailmanjärjestys, integraatiopyrkimys. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.

Sivun alkuun ⇑


6. Lue lisää

Verkkolinkit

Tutkimuskirjallisuus

  • Assmuth, Laura. Rajat, raja-alueet ja rajanylitykset. Tutkimuskohde ja tutkimuksellinen näkökulma. Janus Vol. 20, Nro 3 (2012). <http://ojs.tsv.fi/index.php/janus/article/view/50668/15380>
  • Häkli, Jouni (2015). Alueiden hallinta ja politisoituminen. Teoksessa Karppi, Ilari  (toim.) Governance – hallinnan uusia ulottuvuuksia. Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu.
  • Paasi, Anssi (2002). Rajat ja identiteetti globalisoituvassa maailmassa. Teoksessa Syrjämaa, Taina & Tunturi, Janne (toim.) Eletty ja muistettu tila. SKS.
  • Holsti, Kalevi. Territoriaalisuus. Politiikka 42 (1) 2000.
  • Lehtonen, Mikko & Olli Löytty (toim.) (2003). Erilaisuus. Vastapaino.

Tekstissä käytetyt lähteet:

[1] Bäckström, Olli (2013). Polttolunnaat. Eurooppa sodassa 1618–1630. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
[2] Moisio, Sami (2002). Rajat, identiteetti ja valta: Laajentumisen poliittinen maantiede. Teoksessa Raunio, T. & Tiilikainen, T. (toim.) Euroopan rajat. Laajentuva Euroopan unioni. Helsinki: Gaudeamus.
[3] Anderson, James (1995). The Exaggerated Death of the Nation-State. Teoksessa Anderson, James et al. (toim.) A Global World. London: Oxford University Press.


Tekijä: Jussi Laine (2015)

Sivun alkuun ⇑


Tehtävät

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

TIEDÄ

  1. TIEDÄPAINIKEMitkä ovat itsenäisen valtion tunnusmerkit?
  2. Miten Westfalian rauha muutti rajan käsitystä?
  3. Mitä valtioiden täysivaltaisuus tarkoittaa?
  4. Miten valtiot voidaan tunnustaa?
  5. Mitä tarkoittaa se, että valtioilla on vahva asema?

Sivun alkuun ⇑


SOVELLASOVELLAPAINIKE

1. Tietovisa: Faktoja valtioista

Testaa tietosi maailman valtioista tietovisalla!

2. Erinäköisiä valtioiden rajoja

Tutki Euroopan ja Afrikan rajoja kartalla. Miltä rajat näyttävät? Lue sitten seuraava teksti ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.

”Rajojen vetäminen on monimutkainen prosessi ja siinä on suuria eroja mantereiden välillä. Esimerkiksi Euroopan rajat on kehittyneet sellaisiksi kuin ne ovat vuosisatojen saatossa. Westfalenin rauhan jälkeen monet rajat vedettiin maantieteellisen tekijöiden, kuten jokien tai vuoristojen mukaan. Siksi ne näyttävätkin usein mutkaisilta. Eurooppalaisten kansallisvaltioiden pääperiaate oli, että ne rajoittuisivat luonnollisiin rajoihin ja että rajojen tulisi sulkea sisäänsä tietty etninen ryhmä. Rajojen vetoon ja niiden sijaintiin liittyvät erimielisyydet ovat aiheuttaneet useita konflikteja Euroopassa. Rajakiistat näyttelivät keskeistä osaa myös ensimmäisen ja toisen maailmansodan synnyssä.

Valtaosa Afrikan mantereen valtioiden rajoista on taas geometrisen suoria, kuin viivoittimella vedettyjä. Näin pitkälti tapahtuikin, kun Euroopan siirtomaavallat aloittivat Afrikan jaon sen luonnonvarojen tähden Berliinin konferenssissa vuonna 1885. Konferenssi päättyi sopimukseen, jossa eurooppalaiset valtionjohtajat määrittelivät Afrikan valtioiden rajat matemaattisesti ja esimerkiksi pituusasteiden perusteella. Sopimus tehtiin ilman afrikkalaisten panosta, eikä siinä otettu huomioon, missä kansat tai etniset ryhmät asuivat. Hätäisesti vedettyjen rajojen täytäntöönpano onnistui kuitenkin ilman suurempia ongelmia, sillä paikalliselle väestölle luvattiin oikeus kulkea rajojen yli täysin vapaasti. Ongelmallisemmaksi tilanne muuttui Afrikan maiden itsenäistyessä 1960-luvulla, jolloin suorat rajat jäivät voimaan, mutta niiden ylittäminen virallistui ja monimutkaistui. Useiden etnisten ryhmien perinteiset asuinalueet Afrikassa onkin jaettu kahtia valtionrajalla, mikä vaikuttaa konfliktien syntyyn.” (Teksti: Jussi Laine)

  • Miten Euroopan valtioiden rajat ovat syntyneet?
  • Miten Afrikan valtioiden rajat ovat syntyneet?
  • Miksi Euroopan ja Afrikan valtioiden väliset rajat näyttävät erilaisilta?
  • Mitä ongelmia rajojen vetämiset ovat aiheuttaneet Euroopassa ja Afrikassa?
  • Lue luonnollisten rajojen määritelmä ja pohdi, ovatko Euroopan rajat luonnollisia?

3. Rajojen loukkauksia

Mitä tarkoittikaan rajojen loukkaaminen? Anna mielikuvituksesi lentää ja laadi aiheesta sarjakuva! Keskustelkaa lopuksi, miksi rajojen loukkaamattomuus on tärkeää valtioille.

4. Ovatko valtiot sama asia kuin kansat?

Vertaile karttoja Euroopan valtioista, kansoista ja kielistä. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja löydät?

Haasta itsesi! Pohdi myös, mitä ovat kansallisvaltiot. Mitkä ovat niiden heikkoudet ja vahvuudet?

5. Suomen tunnustaminen

Suomikin tarvitsi aikoinaan muiden valtioiden tunnustusta itsenäisyydelleen. Tutki, miten Suomen tunnustaminen sujui Yle Oppimisen sivulta ”Suomi itsenäistyy” ja Jyrki Paloposken artikkelista ”Euroopan maat tunnustavat Suomen itsenäisyyden – vivat, floreat, crescat” (Ulkoasiainministeriö 11.1.2008). Kirjoita tunnustamisesta lyhyt kuvaus ja esittele muille.

6. Westfalenin rauha

Tekstissä sanotaan, että nykyinen itsenäisiin valtioihin perustuva maailmankatsomus syntyi Westfalenin rauhassa. Tutustu tarkemmin Westfalenin rauhaan Mika Oskari Mickelsonin artikkelissa ”Westfalenin rauha muutti Eurooppaa” (Ennen ja nyt -lehti 10.5.2010). Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin:

  • Mikä sota päättyi Westfalenin rauhansopimukseen?
  • Ketkä sopivat rauhasta?
  • Miten Westfalenin neuvottelut sujuivat?
  • Mitä Westfalenin rauhassa sovittiin?
  • Miten Westfalenin rauha vaikutti valtiokäsitykseen ja rajoihin?

7. Pohdiskeleva kirjoitus valtioista

Valitse yksi seuraavista aiheista ja kirjoita vapaamuotoinen pohdiskeleva kirjoitus. Etsi tarvittaessa tietoa kirjoista ja verkosta. Muista merkitä käyttämäsi lähteet tekstiin!

  • a) Vaihtoehto valtioille
    Pohdi kirjoituksessa, mikä voisi olla vaihtoehtoinen malli maailman alueiden hallitsemiseen.
  • b) Mikä on maa?
    Lue Globaliksen teksti ”Mikä on maa?” ja pohdi miten maailman maiden lukumäärää on määritelty.
  • c) EU uhka valtioiden suvereniteetille?
    Pohdi kirjoituksessa, miten EU on vaikuttanut jäsenvaltioidensa suvereniteettiin. Miten paljon valtiot voivat luopua päätösvallastaan?
  • d) Hyvästit rajoille?
    Nykyinen valtiokäsitys perustuu tarkasti vedettyihin valtioiden välisiin rajoihin. Pohdi, ovatko rajat tarpeellisia ja voisiko niille heittää hyvästit.

8. Syvälle juurtuneet valtioiden rajat

Huom! Tämä on haasteellisempi tehtävä, jossa tutustutaan tieteelliseen artikkeliin ja etsitään siitä tietoa. Tehtävään kannattaa varata kunnolla aikaa, ja opettajan on hyvä tukea oppilaita artikkelin lukemisessa ja tehtävän kannalta oleellisen tiedon löytämisessä.

Lue Helena Ruotsalan Sananjalka-lehdessä ilmestynyt tutkimusartikkeli ”Kaksi kukkaroa ja kaksi kelloa. Ylirajaisuutta ja monipaikkaisuutta Tornion–Haaparannan kaksoiskaupungissa” (Sanajalka 53 / 2011).

Kirjoita lyhyt kuvaus Ruotsalan tutkimuksesta ja tutkimustuloksista: Minkälaisia tutkimustuloksia Ruotsala oli saanut koskien rajojen ja valtioiden merkitystä ihmisille?  Kirjoita myös omaa pohdintaa siitä, miten valtioiden rajat ovat juurtuneet syvälle ihmisiin.

Sivun alkuun ⇑


TUTKI

1. Kaksitoista unohdettua valtiota

TUTKIPAINIKE

Tutkimuksessa tutustutaan unohdettuihin valtioihin, joita ei ole enää olemassa. Mitä nämä valtiot ovat ja miksi ne ovat lakanneet olemasta? Tutkimustuloksista laaditaan PowerPoint- tai Prezi-esitelmä.

Tutkimuskysymykset: Mitä unohdettuja valtioita on olemassa? Miksi ne ovat lakanneet olemasta?

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineistona on Historia-lehden juttu ”Kaksitoista unohdettua valtiota” (3.8.2008). Lisäksi oppilaat voivat kerätä täydentävää aineistoa verkosta.

Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Valitse tutkittavaksesi yksi Historia-lehden jutun valtioista. Selvitä valtiosta seuraavat asiat:

  • Mikä valtion nimi oli?
  • Milloin se oli olemassa?
  • Missä valtio sijaitsi?
  • Miten valtio syntyi?
  • Miksi se lakkasi olemasta?

2. vaihe: Tee valtiosta pieni esitelmä luokallesi. Vastaa esitelmässä edellisen vaiheen kysymyksiin ja liitä esitykseen kuvia.

3. vaihe: Pidä esitelmä luokassa.

Tutkimustulosten pohdinta: Keskustelkaa luokassa seuraavien kysymysten avulla:

  • Miksi valtioita syntyy ja katoaa?
  • Miksi uusia valtioita halutaan perustaa?
  • Voiko kuka tahansa perustaa uuden valtion mihin tahansa?
  • Millainen olisi teidän unelmavaltionne?

2. Näkökulmia Krimin kriisiin

Tutkimuksessa analysoidaan Krimin kriisiä käsittelevää uutisaineistoa ja etsitään sieltä eri toimijoiden näkemyksiä kriisistä. Tutkimustuloksista laaditaan halutun muotoinen raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.).

Tutkimuskysymykset: Mikä on Krimin kriisi? Miten eri valtiot ja muut toimijat (kuten YK ja EU) ovat suhtautuneet kriisiin? Mitä valtioiden suverenitettiin liittyviä käsitteitä uutisaineistosta löytyy? Miten eri toimijat ovat käyttäneet käsitteitä perustellessaan omaa kantaansa kriisiin?

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineiston muodostavat valmiiksi valitut Ylen uutisjutut. Oppilaat voivat myös kerätä lisää aineistoa tiedotusvälineistä. Tehtävänä voi olla Krimin kriisiin liittyvien artikkelien kerääminen tietystä sanomalehdestä helmi-maaliskuun 2014 ajalta, tai artikkelien kerääminen sähköisistä sanomalehtiarkistoista hakusanalla ”Krimin kriisi”.

Tutkimusmenetelmät: Sisällönanalyysi ja diskurssianalyysi

Tutkimuksen kulku:
1. vaihe:
Etsi tietoa Krimin kriisistä verkosta ja selvitä ainakin seuraavat asiat:

  • Mistä kriisissä on kyse?
  • Milloin kriisi sai alkunsa?
  • Mitä osapuolia (valtioita) kriisissä on mukana?
  • Mikä on kriisin nykytilanne?

Vinkki! Globaliksen sivuilla on tiivis kuvaus Krimin kriisistä artikkelissa ”Konfliktit / Ukraina”. Lue ainakin kappaleet ”Venäjä lähettää joukkojaan Krimille” ja ”Kansanäänestys Krimin kohtalosta”. Yle Uutisten sivuilta löytyy kuvitettu kuvaus Krimin kriisin vaiheista. Selaa läpi ”121 päivää, jotka mullistivat Ukrainan.”

2. vaihe: Tutustu tutkimusaineistoon seuraavista linkeistä.

  1. Yle Uutisten juttu ”USA: Venäjä vakuuttaa kunnioittavansa Ukrainan suvereenisuutta” (28.2.2014)
  2. Yle Uutisten juttu ”EU-ulkoministerien kokouksen sopimusluonnos: Venäjä rikkoo selvästi useita sopimuksia” (3.3.2014)
  3. Yle Uutisten juttu ”Professori: Krimin kansanäänestys ei ole kansainvälisen oikeuden vastainen” (13.3.2014)
  4. Yle Uutisten juttu ”YK:n turvallisuusneuvosto pui Ukrainaa – Yhdysvallat ajaa päätöslauselmaa” (14.3.2014)
  5. Yle Uutisten juttu ”Krimin kiistelty äänestys käynnissä – video” (16.3.2014)
  6. Yle Uutisten juttu ”Putin sivalsi länttä: Krim erottamaton osa Venäjää” (18.3.2014)
  7. Yle Uutisten juttu ”Ukraina ja länsimaat eivät hyväksy Putinin linjaa – ”Lisää pakotteita tulossa” (18.3.2014)
  8. Yle Uutisten juttu ”Mikä tekee Krimin kriisistä vakavan? Kysymyksiä ja vastauksia” (20.3.2014)

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
3. vaihe:
Analysoi tutkimusaineistoa seuraavien ohjeiden mukaan.

  • Poimi uutisjutuista kaikki valtiot ja muut toimijat (esim. EU ja YK), jotka ovat ottaneet kantaa Krimin kriisiin. Yksittäisiä henkilöitä ei tarvitse ottaa mukaan. Tee toimijoista lista.
  • Kirjoita jokaisen toimijan viereen, mitä he ovat sanoneet kriisistä. Esimerkiksi, että ovat Krimin valtausta vastaan tai tukevat sitä. Kirjoita myös, millä he perustelevat omaa kantaansa (mielipiteensä).
  • Etsi perusteluista valtioiden suvereniteettiin liittyviä käsitteitä (suvereniteetti, täysivaltaisuus, alueellinen koskemattomuus, rajojen loukkaamattomuus). Pohdi, miten toimijat ovat käyttäneet käsitteitä ja perustelleet niillä omaa kantaansa Krimin kriisiin.

4. vaihe: Valmistele valitsemasi muotoinen tutkimusraportti. Kerro mitä tutkit ja miten, ja mitä tutkimustuloksia sait. Muista vastata tutkimuskysymyksiin.

5. vaihe: Esitä tutkimustuloksesi luokalle.

Tutkimustulosten pohdinta:

Keskustelkaa tutkimustuloksistanne seuraavien kysymysten avulla:

  • Millainen kuva Krimin kriisistä muodostuu uutisjuttujen perusteella?
  • Miten Krimin kriisi liittyi valtioiden suverenitettiin ja täysivaltaisuuteen sekä alueelliseen koskemattomuuteen ja rajojen loukkaamattomuuteen?
  • Mikä on oma kantanne Krimin kriisiin?

Keskustelkaa myös tutkimuksen tekemisestä:

  • Mitä uutta opitte tutkimuksistanne?
  • Millaista tutkimuksen tekeminen oli?
  • Miten voisitte jakaa saamaanne tutkimustietoa muille?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä, ovatko saadut tutkimustulokset luotettavia ja voiko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?

Tekijä: Jussi Laine ja RajatOn (2015)

« Siirry Oppimateriaalit-sivulle

Sivun alkuun ⇑

© RajatOn 2015Creative Commons -lisenssi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s