Pakkomuuttajien suojelu


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE


Pakkomuuttajiksi luetaan kaikki ihmiset, jotka joutuvat jättämään kotinsa pakon edessä. He muuttavat toiseen valtioon tai toiselle paikkakunnalle oman kotimaansa sisällä. Muuttaessaan pakkomuuttajat ylittävät fyysisiä ja hallinnollisia kuten valtioiden, kaupunkien ja osavaltojen rajoja. Pakkomuuttoa voidaan tarkastella myös käsitteellisten rajojen näkökulmasta. Tällöin puhutaan rajoista, joita viranomaiset tekevät jakaessaan pakkomuuttajia erilaisiin ryhmiin. Ryhmittely vaikuttaa siihen, millaista suojelua pakkomuuttajat saavat.

SISÄLLYS

  1. Pakolaiset ovat yksi ryhmä pakkomuuttajien joukossa
  2. Kansainväliset pakkomuuttajat lähtevät rajojen ulkopuolelle
  3. Maan sisäiset pakkomuuttajat hakevat suojaa kotimaasta
  4. Pakkomuuttajien ryhmittely vaikuttaa heidän suojeluunsa
  5. Lue lisää

1. Pakolaiset ovat yksi ryhmä pakkomuuttajien joukossa

Yleiskielessä pakolaisilla tarkoitetaan ihmisiä, jotka ovat paenneet vieraaseen maahan kotimaassaan kohtaamaa vainoa. Pakolaistutkimuksessa pakolaiset ovat vain yksi ryhmä pakkomuuttajien joukossa. Pakkomuuttajat ovat ihmisiä, jotka joutuvat jättämään kotinsa pakon edessä ja muuttamaan toiseen valtioon tai toiselle paikkakunnalle oman kotimaansa sisällä. Pakkomuutto jaetaan kansainväliseen ja maan sisäiseen pakkomuuttoon.

Taulukko 1. Pakkomuuttajien ryhmittely.[1]

Pääryhmät

Alaryhmät

Kansainväliset pakkomuuttajat

Pakolaiset

Turvapaikanhakijat

Salakuljetetut

Pakotetusti palautetut muuttajat

Maan sisäiset pakkomuuttajat

”Maan sisäiset pakolaiset”

Katastrofien takia pakkomuuttavat

Kehityksen takia pakkomuuttavat ja -siirretyt

Sivun alkuun ⇑ 

 2. Kansainväliset pakkomuuttajat lähtevät rajojen ulkopuolelle

Kansainvälinen pakkomuutto tarkoittaa sitä, että ihmiset muuttavat oman koti- tai asuinmaansa ulkopuolelle. Kansainväliset pakkomuuttajat voidaan jakaa turvapaikanhakijoihin, pakolaisiin, ihmissalakuljetettuihin ja pakotetusti palautettuihin muuttajiin. Turvapaikanhakijat ovat pakkomuuttajia, jotka ilmoittautuvat turvapaikanhakijoiksi saavuttuaan uuteen valtioon. Vain osalle heistä myönnetään pakolaisasema. Ihmissalakuljetetut ovat pakkomuuttajia, jotka saapuvat uuteen valtioon laittomasti ihmissalakuljettajien avustamina.

Pakosti palautetut muuttajat ovat pakolaisia, jotka palautetaan takaisin kotimaahansa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR alkoi 1980-luvulla edistää pakolaisten paluumuuttoa yhtenä pakolaisuuden pysyvänä ratkaisumallina. Vaikka paluumuuton tulisi perustua täydelliseen vapaaehtoisuuteen, siihen liittyy hyvin usein pakkoluontoisuutta.[2]

Kuva 1: UNHCR tukee pakkomuuttajien vapaaehtoista paluumuuttoa. Ota selvää millä tavoin UNHCR:n sivuilta. Kuvassa sudanilaiset

Kuva 1: UNHCR tukee pakkomuuttajien vapaaehtoista paluumuuttoa. Ota selvää millä tavoin UNHCR:n sivuilta. Kuvassa sudanilaiset ”maan sisäiset pakolaiset” palaavat kotikyläänsä Sehjannaan seitsemän vuoden pakolaisuuden jälkeen vuonna 2011. (Kuva: Flickr / UNAMID)

Sivun alkuun ⇑

3. Maan sisäiset pakkomuuttajat hakevat suojaa kotimaasta

Maan sisäiset pakkomuuttajat muuttavat toiselle paikkakunnalle omassa kotimaassaan. Heidät voidaan jakaa ”maan sisäisiin pakolaisiin”, katastrofien takia pakkomuuttaviin ja kehityksen takia pakkomuuttaviin. ”Maan sisäiset pakolaiset” pakenevat kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa sisällä samoista syistä kuin kansainväliset pakolaiset eli pääosin konfliktien, väkivallan tai vainon takia. Heidät on sijoitettu lainausmerkkeihin siksi, että kansainvälisen oikeuden edessä nämä ihmiset eivät ole pakolaisia.[1] Pakolaisen käsitteeseen liittyy aina kansainvälisen rajan ylittäminen.

Kuva 2: Kuvissa on

Kuva 2: Kuvissa on ”maan sisäisiä pakolaisia” Yhdysvalloissa, Kolumbiassa, Suomessa ja Syyriassa. Tutki linkkien avulla, mitä syitä on heidän pakkomuuttonsa takana. (Kuvat: Wikicommons / Andrea Booher/FEMA, Flickr / United Nations Photo, Wikicommons ja Flickr/ IHH Humanitarian Relief Foundation)

Sivun alkuun ⇑ 

 4. Pakkomuuttajien ryhmittely vaikuttaa heidän suojeluunsa

Pakkomuuttajien ryhmittelyyn liittyy ongelmia, joita ei aina oteta huomioon ryhmittelyjä käytettäessä. Ryhmittelyt luovat käsitteellisiä rajoja ihmisjoukkojen välille: tietyt ihmiset sisällytetään ryhmiin ja tietyt jätetään niiden ulkopuolelle. Se, mihin pakkomuuttajaryhmään henkilö määritellään kuuluvaksi vaikuttaa siihen, millaista suojelua hän saa ja mitkä hänen oikeutensa ja velvollisuutensa ovat.

Selkeimmin ryhmittelyjen vaikutukset näkyvät ”maan sisäisten pakolaisten” ja kansainvälisten pakolaisten suojelussa. Eräät tutkijat ja organisaatiot ovat sitä mieltä, että ”maan sisäisiä pakolaisia” pitäisi suojella samalla tavalla kuin kansainvälisiä pakolaisia. Heidän mielestään ”maan sisäiset pakolaiset” voivat tarvita sijaissuojelua erityisesti tilanteissa, joissa valtio aiheuttaa heidän pakkomuuttonsa. Valtio voi esimerkiksi pakkosiirtää ihmisiä pois suurten rakennushankkeiden, kuten siltojen tai moottoriteiden alta. Hallituksen joukot voivat myös syyllistyä väkivaltaisuuksiin ja tappamiseen.

Kuva 3: Kiinaan Jangtsejokeen maailman suurinta vesivoimalaa varten vuonna 2008 valmistunut Kolmen rotkon pato on aiheuttanut ainakin 1,4 miljoonan ihmisen pakkosiirron. Lue lisää padosta Globaliksesta ja Lapin yliopiston sivuilta. (Kuva: Flickr / allen watkin)

Kuva 3: Kiinaan Jangtsejokeen maailman suurinta vesivoimalaa varten vuonna 2008 valmistunut Kolmen rotkon pato on aiheuttanut ainakin 1,4 miljoonan ihmisen pakkosiirron. Lue lisää padosta Globaliksesta ja Lapin yliopiston sivuilta. (Kuva: Flickr / allen watkin)

Toiset tutkijat ja organisaatiot ovat sitä mieltä, että ”maan sisäisille pakolaisille” ei voi antaa lisäoikeuksia tai -suojelua. Kansallinen laki suojelee heitä riittävässä määrin ja heillä on kaikki kansalaisille kuuluvat oikeudet. Todellisuudessa maan sisäiset pakkomuuttajat jäävät usein kotimaansa avustusten ja suojelun ulkopuolelle. He voivat pyrkiä pakenemaan ulkomaille, mutta varsinkin konfliktitilanteissa valtiot rajoittavat monesti kansalaistensa pääsyä pois maasta. Lisäksi naapurimaat saattavat sulkea rajansa, mikä estää turvapaikan hakemisen niistä. Tämä on vastoin kansainvälisen oikeuden periaatteita, sillä jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus hakea turvapaikkaa toisesta valtiosta.

Käsitteet: Pakolainen, pakkomuuttaja, kansainvälinen pakkomuutto, maan sisäinen pakkomuutto,  turvapaikanhakija, ihmissalakuljetettu, pakotetusti palautettu muuttaja, ”maan sisäinen pakolainen”, katastrofien takia pakkomuuttava, kehityksen takia pakkomuuttava, sijaissuojelu. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.

Sivun alkuun ⇑

5. Lue lisää

Linkkivinkkejä:

Tutkimuskirjallisuutta:

  • Gordenker, L. (2004). Basic International Rules and Issues in the Treatment of Refugees. Teoksessa: Nachmias, N. & R. Goldstein (toim.). The Politics of Forced Migration. A Conceptual, Operational and Legal Analysis, 63–87. Publish America, Baltimore.
  • Hathaway, J.C. (1991). The Law of Refugee Status. Butterworths, Toronto
  • Betts, A. (2009). Forced Migration and Global Politics. Wiley-Blackwell, Oxford.
  • Global IDP Project (2005). Module One: A Definition of Internally Displaced Persons. Norwegian Refugee Council.
  • BenEzer, G. and Zetter, Z. (2014) Searching for Directions: Conceptual and Methodological Challenges in Researching Refugee Journeys. Journal of Refugee Studies, 1: 1–22.
  • Hyndman, J. (1997) Border crossings. Antipode, 29(2): 149–176.
  • Hyndman, J. (2012) The geopolitics of migration and mobility. Geopolitics, 17(2): 243–255.
  • Mountz, A. (2003) Human smuggling, the transnational imaginary, and everyday geographies of the nation-state. Antipode, 622–644.

Tekstissä käytetyt lähteet:

[1] Lyytinen, Eveliina (2007). Pakkomuutto globaaliongelmana. Pakkomuuton käsitteellistäminen ja pakkomuuttajaryhmien maantieteelliset diskurssit. Julkaisematon maantieteen pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. <http://www.migrationinstitute.fi/fi/webreport-22/pakkomuutto-globaaliongelmana>
[2] Harrell-Bond, B. (1996). Refugees and the International System. Siirtolaisuus-Migration 4: 1–2.

Tekijä: Eveliina Lyytinen (2015)

Sivun alkuun ⇑

Tehtävät

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

TIEDÄ

  1. TIEDÄPAINIKEMikä on pakkomuuttajan ja pakolaisen käsitteiden välinen ero pakolaistutkimuksessa?
  2. Mitä tarkoittaa pakolaisten paluumuutto?
  3. Miksi ”maan sisäisistä pakolaisista” puhuttaessa käytetään lainausmerkkejä?
  4. Miten pakkomuuttajien ryhmittely vaikuttaa heidän suojeluunsa? Anna esimerkkejä.
  5. Mitä tarkoittaa sijaissuojelu?

Sivun alkuun ⇑

SOVELLASOVELLAPAINIKE

1. YK:n pakolaiskäsite

YK:n pakolaismääritelmän mukaan pakolainen on henkilö,

”…jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja on kykenemätön tai sellaisen pelon johdosta haluton turvautumaan sanotun maan suojaan; tai joka olematta minkään maan kansalainen oleskelee entisen pysyvän asuinmaansa ulkopuolella ja edellä mainittujen seikkojen tähden on kykenemätön tai sanotun pelon vuoksi haluton palaamaan sinne.”

Määritelmään sisältyy neljä tärkeää kohtaa, joiden tulee täyttyä, että henkilö voi saada YK:n turvaaman pakolaisaseman. Mitä nämä kohdat ovat? Hae tarvittaessa apua Eveliina Lyytisen tutkimuksesta Pakkomuutto globaaliongelmana.

2. Pakkomuuttajaryhmien määrittely

Jakakaa luokka ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee yhden seuraavista käsitteistä ja antaa sille määritelmän (mitä käsite tarkoittaa): 1) ihmissalakuljetettu, 2) ihmiskaupattu, 3) pakotetusti palautettu muuttaja, 4) ”maan sisäinen pakolainen”, 5) kehityksen takia pakkomuuttava, 6) katastrofien takia pakkomuuttava, 7) paperiton ja 8) kiintiöpakolainen.

Käyttäkää apuna tekstiä ja käsitepankkia sekä Pakkomuuttajat turvaa hakemassa -tekstiä. Lisää tietoa saatte Eveliina Lyytisen tutkimuksesta Pakkomuutto globaaliongelmana sekä Pakolaisneuvonnan, Muuttoliikkeen ja Pakolaisavun verkkosivuilta.

Jokainen ryhmä esittää määritelmänsä muille. Keskustelkaa lopuksi pakkomuuttajaryhmien välisistä eroista; mitkä ovat muuton syyt ja ylittävätkö pakkomuuttajat kansainvälistä rajaa vai eivät.

3. Pakolaisuuden ratkaisumallit

Pakolaisuus ei ole kenellekkään lopullinen olotila. Perinteiset pakolaisuuden ratkaisumallit ovat kotiinpaluu, paikallinen kotouttaminen turvapaikkamaan yhteiskuntaan ja uudelleensijoittaminen kiintiöpakolaisena niin sanottuun kolmanteen maahan, joka on usein teollisuusmaa. Turvapaikanhakija voi joutua myös karkotetuksi ja pakotetusti palautetuksi. Tutki tarkemmin seuraavien materiaalien avulla, mitä nämä pakolaisuuden ratkaisumallit tarkoittavat. Voit myös etsiä esimerkkejä verkosta!

4. Turvapaikanhakijoiden rajanylityksiä Suomessa

Lue Pakolaisneuvonnon tekstit Turvapaikkamenettely Suomessa ja Turvapaikanhakijan asema Suomessa. Pohdi sitten, millaisia fyysisiä, sosiaalisia ja mentaalisia rajoja turvapaikanhakijat joutuvat ylittämään saavuttuaan Suomeen.

5. Sijaissuojelu

Huom! Tehtävä vaatii hyvää englanninkielen taitoa. Voitte myös tehdä yhteistyötä englanninopettajan kanssa!

Tutki tarkemmin mitä sijaissuojelu tarkoittaa, ja miten YK tekee sijaissuojelua. Tietoa löydät YK:n verkkosivulta Resources for Speakers on Global Issues: Refugees.

Sivun alkuun ⇑

TUTKI

1. Pakkomuuttajaryhmät Pakolainen-lehdessä

TUTKIPAINIKE

Tutkimuksessa tarkastellaan, mistä pakkomuuttajaryhmistä Pakolainen -lehdessä kirjoitettiin vuonna 2014 (tai myöhemmin) ja millä tavalla pakkomuuttajista ja heidän rajan ylityksistään kirjoitettiin. Tutkimustuloksista laaditaan posteri (juliste), joka esitellään oppitunnilla järjestetyssä ”konferenssissa”.

Tutkimuksen tavoitteet:

  1. Selvittää, miten pakkomuuttajia on ryhmitelty Pakolainen-lahden teksteissä.
  2. Tarkastella, mistä pakkomuuttajaryhmistä Suomessa on kirjoitusten määrän perusteella kiinnostuttu.
  3. Tutkia sitä, mistä syistä pakkomuuttajat pakenevat ja millaisia matkareittejä he kulkevat löytääkseen turvaa (mukaan lukien millaisia fyysisiä, poliittisia, hallinnollisia, sosiaalisia ja mentaalisia rajoja he ylittävät pakomatkallaan).

Tutkimuksen kautta opitaan tekstiaineiston analysoinnin laadullisia ja määrällisiä perustaitoja. Lisäksi opitaan lukemaan tekstejä kriittisesti ja ottamaan itsenäistä vastuuta tutkimuksen edistymisestä. Tutkimus edistää ryhmätyöskentelytaitoja, ja koska tutkimustulosten esittäminen tapahtuu konferenssia muistuttavassa tilanteessa, oppilaiden suullinen ja kirjallinen ulosanti kehittyy.

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineiston muodostavat Pakolainen-lehden tekstit. Pakolainen-lehti on Pakolaisavun julkaisema Suomessa ilmestyvä pakolaisasioita käsittelevä julkaisu. Julkaisu ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja löytyy verkosta.

Tutkimusmenetelmät: Sisällönerittely ja -analyysi

Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Muodostakaa neljän hengen ryhmiä. (Voitte tehdä tehtävän myös pareittain tai itsenäisesti, jolloin voitte valita haluamanne määrän lehtiä tutkittavaksi.) Ladatkaa kaikki Pakolainen-lehdet vuodelta 2014 (tai uudempi vuoden mittainen jakso) koneelle. Jakakaa lehdet niin, että jokainen ryhmän jäsen tutkii yhtä lehteä (vuodessa ilmestyy neljä lehteä).

2. vaihe: Lue jokainen oman lehtesi artikkeli huolellisesti läpi. Kirjoita ylös vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

  • Mistä pakkomuuttajaryhmistä artikkeleissa puhutaan (esim. pakolainen, maan sisäinen pakolainen tai ihmissalakuljetettu)? (laadullinen käsitteiden tutkimus)
  • Laske, kuinka monessa artikkelissa pakkomuuttajaryhmistä kirjoitetaan. Esim. kuinka monessa artikkelissa kirjoitetaan pakolaisista, maan sisäisistä pakolaisista tai ihmissalakuljetetuista? (määrällinen käsitteiden tutkimus)
  • Listaa, mistä syistä pakkomuuttajat ovat joutuneet jättämään kotinsa. (laadullinen muuton syiden tutkimus)
  • Listaa, millaisia matkareittejä he ovat kulkeneet turvaan. Esim. mistä he ovat tyypillisesti lähteneet ja minne päätyneet, kenen kanssa matkustaneet ja millä kulkuneuvoilla?
  • Millaisia fyysisiä ja mentaalisia rajoja heidän on pitänyt ylittää päästäkseen turvaan?

3. vaihe: Palatkaa ryhmiinne ja verratkaa tuloksianne. (Jos teitte tehtävän itsenäisesti, verratkaa tuloksia luokassa.)

4. vaihe: Tehkää ryhmittäin raportti tutkimustuloksista. Välttäkää luettelemasta jokaisen saamia tutkimustuloksia, vaan pohtikaa yhdessä, mitkä ovat teidän yhteiset tutkimustuloksenne. Vastatkaa sen jälkeen yhteisesti 2. vaiheen tutkimuskysymyksiin.

5. vaihe: Lisätkää tutkimustulosten joukkoon taulukkoja ja kuvia (esim. diagrammi). Tehkää tutkimuksestanne A3-kokoinen juliste, jonka tulostatte. Muodostakaa luokkahuoneesta tai koulun käytävästä ns. konferenssitila, jossa jokaisen ryhmän posteri on esillä. Kiertäkää katsomassa julisteita ja kyselkää muiden ryhmien tutkimuksista. Esitelkää omaa julistettanne muille. Julisteita voi esitellä välitunnin aikana myös muille oppilaille.

Tutkimustulosten pohdinta:
Keskustelkaa yhdessä tutkimustuloksistanne. Käyttäkää apunanne seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä saitte selville eri pakkomuuttajaryhmien kokemuksista?
  • Mitä itse ajattelette pakkomuutosta?
  • Vaikuttiko tutkimuksen tekeminen siihen, mitä ajattelette pakkomuutosta?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Keskustelkaa tutkimuksen tekemisestä. Millaista tutkimuksen tekeminen oli? Missä asioissa koitte onnistuneenne? Miten luotettavia saamanne tutkimustulokset ovat ja voiko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?

Ohjeita opettajalle!

  • Tutustu sisällönerittelyn ja -analyysin menetelmiin (vaikka et näitä termejä käyttäisikään oppilaita ohjatessasi).
  • Oppilasryhmille voi jakaa eri vuosien lehdet, jolloin tutkimuksesta tulee laajempi.
  • Ohjeista oppilaita lähdeluettelon tekemisessä ja oikeanlaisessa viittaamisessa.
  • Kierrä kaikkien ryhmien posteriesitykset läpi ja pyydä jokaista ryhmää kertomaan lyhyesti tutkimuksensa tuloksista.

Tekijät: Eveliina Lyytinen ja RajatOn (2015)

« Siirry Oppimateriaalit-sivulle

Sivun alkuun ⇑

© RajatOn 2015Creative Commons -lisenssi