Raja-alueet ovat valtioiden rajojen lähellä sijaitsevia alueita. Euroopan unionin sisä- ja ulkorajojen raja-alueet eroavat merkittävästi toisistaan. Sisärajoilla rajan ylittäminen on vapaata, mutta ulkorajoilla rajan ylitse pääsee vain erityisistä rajanylityspaikoista. Raja-alueita on totuttu pitämään syrjäisinä, kehityksestä jälkeen jääneinä alueina. Nykyään nähdään kuitenkin, että raja-alueet toimivat myös valtioita ja ihmisiä yhdistäviä siltoina. Raja-alueiden kehitys on hyvin erilaista eri puolilla Eurooppaa, mikä tekee raja-alueiden tutkimisesta haastavaa.
SISÄLLYS
- Mikä on raja-alue?
- Euroopan unionissa on sisä- ja ulkorajoja
- Elämää raja-alueilla
- Raja-alueet nähdään yhä useammin siltoina
- Raja-alueiden kehitys ei ole yhtenäistä
- Rajan vaikutusten tilastollinen tutkiminen on haastavaa
- Lue lisää
Valtiollisten rajojen läheisyydessä sijaitsevia alueita kutsutaan raja-alueiksi. Ei ole olemassa tarkkaa määritelmää siitä, miten kauas rajasta raja-alueet ulottuvat. Yleensä raja-alueina pidetään muutaman kymmenen kilometrin etäisyydelle valtion rajasta ulottuvia alueita. Arkielämässä rajan läheisyyden voi havaita esimerkiksi vieraskielisistä kylteistä, erimaalaisten autojen rekisterinumeroista, naapurivaltion kieltä puhuvista ihmisistä tai rajanylityspaikoista. Raja-alueet ympäri maailmaa ovat hyvin erilaisia. Jokaisella raja-alueella oma historiansa ja niillä kohtaavat erilaiset yhteiskunnat, kulttuurit ja kielet.
Kuva 1: Raja-alueilla toisen valtion läheisyyden tunnistaa usein vieraskielisistä teksteistä tai ulkomaalaisista rekisterinumeroista. (Kuvat: Wikicommons / Bair175, Lucia Satinská, Wikicommons / Dima1, Virpi Kaisto)
2. Euroopan unionissa on sisä- ja ulkorajoja
Raja vaikuttaa siihen, millainen sitä ympäröivä raja-alue on. Rajat voivat olla suljettuja linjoja, jotka jakavat valtioiden alueet jyrkästi toisistaan tai avoimempia rajoja, joilla valtiot ikään kuin sekoittuvat toisiinsa asteittain.[1] Euroopan unionissa on suuri merkitys sillä, sijaitseeko raja-alue unionin sisä- vai ulkorajalla. Sisärajoilla raja-aidat on poistettu ja rajan ylitse liikkuminen on vapaata; rajan saattaa ylittää jopa huomaamattaan. Ulkorajoilla rajan ylittäminen onnistuu vain virallisten rajanylityspaikkojen kautta, ja muualta rajat ovat suljettuja ja tarkoin vartioituja.
Kuva 2. Kuvat ovat Alankomaiden ja Belgian, Unkarin ja Serbian sekä Suomen ja Venäjän välisiltä rajoilta. Mitkä rajoista ovat EU:n sisä- ja mitkä ulkorajoja? (Kuvat: Dreamstime.com / Rmorijn, Wikicommons / Délmagyarország/Schmidt Andrea, Wikicommons / Jérôme, Wikicommons / Fanny Schertzer)
Ihmiset elävät jatkuvasti arkeaan raja-alueilla. Toisten arkeen raja vaikuttaa merkittävästi. Heillä saattaa olla tuttavia rajan toisella puolella, he käyvät siellä ostoksilla, töissä tai viettävät siellä vapaa-aikaansa. Rajatutkijat ovat kuitenkin havainneet, että ihmisten arkielämä keskittyy hyvin usein omalle puolelle rajaa, vaikka raja olisi vapaasti ylitettävissä. Tämä johtuu siitä, että me kasvamme omalla puolellamme rajaa ja sosiaalistumme omaan yhteiskuntaamme ja sen tapoihin toimia.[2]
4. Raja-alueet nähdään yhä useammin siltoina
Kuva 3: Ruotsalainen Ikea sijoitti yhden tavarataloistaan pieneen Haaparannan rajakaupunkiin Suomesta, Norjasta ja Venäjältä avautuvien suurempien asiakasmäärien varaan laskien. Mitä lippuja tunnistat kuvasta? (Kuva: Wikicommons / Matthew Ross)
Raja-alueet on ollut tapana nähdä syrjäisinä, kehitykseltään jälkeen jääneinä alueina. Valtiot keskittävät usein valtaa ja rahaa keskeisille alueille ja pääkaupunkeihin, ja raja-alueiden tehtäväksi on jäänyt rajojen turvaaminen. On ajateltu, että raja estää ihmisten liikkuvuutta ja markkinoiden kehittymistä, ja näin ollen raja-alueilla ei ole samanlaisia kehitysedellytyksiä kuin muilla alueilla.[1]
Euroopan yhdentymisen ja rajojen avautumisen myötä rajat on alettu nähdä myös yhdistävinä siltoina ja hyötyä tuovina resursseina. Raja-alueet voivat olla kiinnostavia valtioiden ja kulttuurien kohtaamispaikkoja sekä vahvoja talousalueita. Rajojen yli tehtävä ostosmatkailu on suosittua kaikilla rajoilla, kun ihmiset hyödyntävät hintaeroja ja palveluja rajan toisella puolella. Yritykset sijoittuvat raja-alueille, koska ne voivat hyötyä esimerkiksi halvemmasta työvoimasta tai rajan toisella puolella olevista laajemmista markkinoista.[3]
5. Raja-alueiden kehitys ei ole yhtenäistä
Siitä huolimatta, että raja-alueilla on yhteisiä piirteitä ja haasteita, poikkeaa niiden kehitys eri puolilla Eurooppaa toisistaan. Raja-alueiden kehitys riippuu ennen kaikkea siitä, missä päin Eurooppaa ne sijaitsevat. Keski-Euroopan raja-alueet ovat sijainniltaan keskeisempiä ja niiden väestöllinen kehitys ja talouskasvu ovat olleet suotuisampia kuin Euroopan reuna-alueilla sijaitsevien raja-alueiden.[4] Rajat jakavat usein raja-alueet kahteen kehitykseltään hyvin erilaiseen alueeseen. Tämä on tyypillistä erityisesti Euroopan unionin ulkorajoilla, joilla elintasoerot maiden välillä ovat korkeat. Esimerkiksi Espanjan ja Marokon, Romanian ja Moldovan, Puolan ja Ukrainan sekä Suomen ja Venäjän välinen elintasoero on niin suuri, että puhutaan elintasokuilusta.
Kuva 4. Elintasoa kuvataan yleisimmin bruttokansantuotteella (BKT), joka tarkoittaa valtiossa vuoden aikana tuotettujen tuotteiden ja palvelujen kokonaisarvoa. Kartta esittää valtioiden bruttokansantuotetta asukasta kohden vuonna 2009. Mistä löydät suurimpia elintasoeroja valtioiden välillä? (Kuva: Wikicommons / Khalidshou)
EU:ssa raja-alueiden kehitystä on pyritty tukemaan rajat ylittävillä yhteistyöohjelmilla. Tällaisia ohjelmia ovat olleet muun muassa INTERREG, TACIS ja ENPI, ja niiden tavoitteena on ollut raja-alueiden kilpailukyvyn, infrastruktuurien (teiden, rakennusten, rajanylityspaikkojen jne.) sekä eri alojen rajat ylittävän yhteistyön kehittäminen.[5] Raja-alueen toimijat voivat hakea ohjelmista rahaa omien yhteistyöhankkeidensa toteuttamiseen. Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi INTERREG-hankkeiden vaikutukset ovat jääneet vaatimattomaksi raja-alueiden talouskasvua ja työllisyyttä ajatellen, mutta niillä on ollut positiivinen vaikutus elämänlaatuun, ympäristön tilaan ja palveluiden saatavuuteen.[6]
6. Rajan vaikutusten tilastollinen tutkiminen on haastavaa
Rajojen vaikutusten tilastolliseen tutkimiseen ei ole kehitetty erityisiä mittareita. Tilastoja kerätään esimerkiksi henkilöiden, autojen ja tavaran rajanylitysmääristä, matkailijoiden yöpymisistä ja ulkomaalaisten tekemistä tax-free tai invoice-ostoksista. Nämä tiedot kertovat siitä, miten paljon rajan ylitse matkustetaan ja miten paljon matkailijat yöpyvät tai käyttävät rahaa. Paljon jää kuitenkin tilastojen ulkopuolelle, ja tutkijat ovatkin pyrkineet kehittämään menetelmiä, joilla rajan vaikutuksia voisi tutkia kattavammin.[7]
Raja-alueiden tilastollista tutkimista hankaloittaa se, että raja-alueita on vaikea määrittää tarkasti. Tilastot kerätään aina alueittain ja esimerkiksi Euroopan unionissa tilastojen keräämiseen käytetään niin kutsuttua NUTS-aluejakoa. Suomessa raja-alueiden tutkimus olisi mielekkäintä kuntatasolla (NUTS 5), mutta monet tilastot kerätään vain maakuntatasolla (NUTS 3). Suomen maakunnista Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa yltävät koko maan halki Ruotsin rajalta Venäjän rajalle. NUTS 3 -tason tilastot eivät näin ollen kerro mitään esimerkiksi Ruotsin vastaisen raja-alueen kehityksestä. Uusia tilastotietoja ja menetelmiä rajojen vaikutusten tutkimiseen tarvitaan siis yhä.
Kuva 5: Vasemmanpuoleinen kartta esittää Suomen NUTS 3 -alueita eli maakuntia ja oikeanpuoleinen kartta Suomen NUTS 5 -alueita eli kuntia (2011). Suomen raja-alueiden tilastollinen tutkiminen NUTS 3 -tasolla ole mielekästä, koska alueet ovat liian laajoja. (Kuvat: Wikicommons / Apalsola, Wikicommons / BishkekRocks)
- CNN-uutiskanavan listaus Euroopan kiehtovimmista rajakaupungeista
- Valokuvaajien Valerio Vincezon ja Ignacio Evangelistan kuvat Euroopan unionin sisärajoilta
- Yle Elävän arkiston juttuja raja-alueista
- Euroopan raja-alueiden liitto
- Työ- ja elinkeinoministeriön sivut EU:n alue- ja rakennepolitiikasta
- Ulkoasianministeriön sivu Suomen ja Venäjän rajat ylittävästä yhteistyöstä
- Valtiosopimus Suomen ja Venäjän välisen rajat ylittävän yhteistyön edistämisestä (15.07.2012)
Suomenkielisiä tutkimuksia Suomen raja-alueista:
- Pirjo Jukarainen (2001). Rauhan ja raudan rajoilla. Nuorten tilallis- ja identiteettipoliittisia maailmanjäsennyksiä Suomen ja Venäjän sekä Ruotsin ja Suomen rajojen tuntumassa. Tampere: Like.
- Minna Rainio (2005). Se oli niin pyhä se. Suomen ja Venäjän välinen raja kuviteltuna ja tuotettuna rajaseudun asukkaiden kertomuksissa. Teoksessa Päivi Rantala ja Marja Tuominen (toim.), Rajoilla. Puheenvuoroja tutkimuksen rajoista ja rajojen tutkimisesta. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
- Maria Lähteenmäki (2004). Kalotin kansaa: rajankäynnit ja vuorovaikutus Pohjoiskalotilla 1808-1889. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Eeva-Kaisa Prokkola (2010). Rajayhteistyö identiteettityönä. Suomen ja Ruotsin rajan ylittävät yhteistyöprojektit paikallisten asukkaiden kokemana ja kertomana. Alue ja ympäristö 39:1, ss. 15–26.
Tekstissä käytetyt lähteet:
[1] Popescu, Gabriel (2012). Bordering and Ordering the Twenty-first Century. Lanham, Md.: Rowman & Littlefield.
[2] Paasi, Anssi & Prokkola, Eeva-Kaisa (2008). Territorial Dynamics, Cross-Border Work and Everyday Life in the Finnish – Swedish Border Area. Space and Polity, Vol. 12, No. 1, ss. 13–29.
[3] Eskelinen, Heikki (2012). Moniaineksinen rajatutkimus. Teoksessa Maria Lähteenmäki & Jani Karhu (toim.) Moniääninen Imatra. Imatran kaupunki: Imatra.
[4] Feliu, Efren, Tapia, Carlos, Viloria, Itziar, Zaldua, Mirari, Jung, Wolfgang, Engelke, Dirk, Putlitz, Andreas, Brester, Benedikt, Sylaios, Georgios, Gaidajis, Georgios, Kokkos, Nikolaos, Castro, Eduardo, Wolf, Jan, Kaisto, Virpi, Chilla, Tobias & Jaeger, Sofie (2013). ULYSSES – Using applied research results from ESPON as a yardstick for cross-border spatial development planning. Final Report-Executive Summary and Main Report.
<http://www.espon.eu/main/Menu_Projects/Menu_TargetedAnalyses/ulysses.html> (Luettu 10.8.2015)
[5] Euroopan unioni. Tietoa rakennerahastoista. Rakennerahastot Suomessa. <https://www.rakennerahastot.fi/tietoa-rakennerahastoista#.> (Luettu 12.8.2015); EAY/ENPI 2007–2013. Yhteistyö yli rajojen. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Ulkoasiainministeriö. <http://www.rakennerahastot.fi/vanhat_sivut/rakennerahastot/tiedostot/euroopan_alueellinen_yhteistyo/TEM_esite_EAY_ENPI_yhteistyo_yli_rajojen_lores.pdf> (Luettu 10.8.2015)
[6] TERCO. European Territorial Co-operation as a Factor of Growth, Jobs and
Quality of Life. Applied Research 2013/1/9. Final Report – Executive Summary | Version 31/12/2012. <http://www.espon.eu/export/sites/default/Documents/Projects/AppliedResearch/TERCO/Final_Report/TERCO_FR_ExecutiveSummary_Dec2012.pdf> (Luettu 10.8.2015)
[7] Kaisto, Virpi (2013). ULYSSES – Using applied research results from ESPON as a yardstick for cross-border spatial development planning. Final Report – Case study Eastern and Northern Finland – Russia Cross-Border Area (Euregio Karelia).
<http://www.espon.eu/main/Menu_Projects/Menu_TargetedAnalyses/ulysses.html> (Luettu 10.8.2015); Feliu, Efren, Tapia, Carlos, Viloria, Itziar, Zaldua, Mirari, Jung, Wolfgang, Engelke, Dirk, Putlitz, Andreas, Brester, Benedikt, Sylaios, Georgios, Gaidajis, Georgios, Kokkos, Nikolaos, Castro, Eduardo, Wolf, Jan, Kaisto, Virpi, Chilla, Tobias & Jaeger, Sofie (2013). ULYSSES – Using applied research results from ESPON as a yardstick for cross-border spatial development planning. Final Report-Executive Summary and Main Report.
<http://www.espon.eu/main/Menu_Projects/Menu_TargetedAnalyses/ulysses.html> (Luettu 10.8.2015)
Tekijä: RajatOn (2015)
Tehtävät
TIEDÄ
- Miten määrittelisit raja-alueen?
- Miksi raja-alueet eri puolilla maailmaa eroavat toisistaan?
- Miten EU:n sisä- ja ulkorajat eroavat toisistaan?
- Miten sosiaalistuminen vaikuttaa ihmisten tapaan elää raja-alueilla?
- Mitä tarkoittaa, että raja-alueet ovat resursseja? Anna kaksi esimerkkiä.
- Mainitse kaksi raja-alueiden kehitykselle tyypillistä piirrettä.
- Miksi EU:lla on rajat ylittäviä yhteistyöohjelmia?
- Miksi raja-alueiden tilastollinen tutkiminen on haastavaa? Mainitse kaksi asiaa.
| « Siirry Oppimateriaalit-sivulle |
© RajatOn 2015
RajatOn-oppimateriaali 