Tiede ja tutkimus tutuksi


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 

Tieteen perimmäinen tehtävä on luoda uutta tietoa ympäröivästä maailmasta ja sen ilmiöistä. Tiede sai alkunsa jo muinaisissa kulttuureissa, josta se on kehittynyt meidän päiviimme. Tieteellä on merkittävä rooli yhteiskunnassa, etenkin kun tiede ja tekniikka ovat kietoutuneet tiukasti toisiinsa viimeisen vuosisadan kuluessa. Uutta tieteellistä tietoa saadaan tutkimalla. Kaikki tutkimus ei kuitenkaan ole tieteellistä.

SISÄLLYS

  1. Mitä tiede on?
  2. Länsimainen tiede sai alkunsa antiikin Kreikassa
  3. Tiede löi itsensä läpi renessanssiajalla
  4. Tiede kehittyy koko ajan
  5. Tieteellistä tietoa saadaan tutkimalla
  6. Mikä tekee tutkimuksesta tieteellistä?
  7. Lue lisää

1. Mitä tiede on?

Tiede pyrkii tuottamaan uutta tietoa ympäröivästä maailmasta ja sen ilmiöistä. Tieteellä voidaan tarkoittaa sekä tieteellisen tutkimuksen tekemistä että tieteellisen tutkimuksen tuloksia.[1] Tiede on jatkuvasti uudistuvaa, koska se kehittää menetelmiään ja asettaa tulokset aina uuteen testiin.

Sivun alkuun ⇑ 


 2. Länsimainen tiede sai alkunsa antiikin Kreikassa

Tiedettä on tehty jo muinaisissa kulttuureissa, muun muassa Egyptissä, Babyloniassa, Kiinassa ja Intiassa. Ensimmäisiin tieteenaloihin kuuluivat tähtitiede, geometria, aritmetiikka ja lääketiede. Tiede oli keino ymmärtää maailmaa ja sen ilmiöitä järjellä myyttisten kertomusten ja uskontojen sijaan.

Länsimaisen tieteen katsotaan saaneen alkunsa antiikin Kreikasta. Antiikin luonnonfilosofit olivat kiinnostuneita luonnosta ja luonnonilmiöistä ja halusivat löytää selityksiä muun muassa maailman synnylle ja rakennusaineille. Tunnetuimpia antiikin filosofeja ovat Sokrates, Platon ja Aristoteles, jotka vaikuttivat noin vuosina 430–320 eKr. Aristoteles oli ensimmäinen, joka luokitteli tietämisen aloja omiksi oppialoikseen ja häntä pidetäänkin länsimaisen tieteen isänä.[2]

Kuva 1. Kuvassa on renessanssimaalari Rafaelin (1483–1520) teos

Kuva 1. Kuvassa on renessanssimaalari Rafaelin (1483–1520) teos ”Ateenan koulu” vuodelta 1509. Maalauksen keskellä on Platon punaisessa ja Aristoteles sinisessä vaatteessa. Lue lisää Platonista ja Aristotelesta linkkien avulla! (Kuva: Wikicommons / Rafael)

Sivun alkuun ⇑


3. Tiede löi itsensä läpi renessanssiajalla

Renessanssiajalla 1300–1600-luvuilla tiede kehittyi tähtitieteilijöiden, matemaatikkojen, filosofien ja humanistien ansiosta. Puhutaan tieteen läpimurrosta, koska tiede alkoi kiinnostaa myös sivistyneistöä yliopistojen ulkopuolella.[1] Ajan suurimpiin tiedemiehiin kuuluivat aurinkokeskisen maailmankuvan esitellyt Nikolaus Kopernikus, painovoima- ja liikelain luonut Isaac Newton ja monien keksintöjen isä Galileo Galilei. Kirjapainotaito mahdollisti tiedon levittämisen aikaisempaa tehokkaammin.

Kuva 2. Tieteen läpimurto tapahtui renessanssiajalla 1300–1600-luvuilla. Selvitä linkkien avulla, mistä tieteen edistysaskelista kuvissa on kyse. (Kuvat: Flickr / Duncan Hull, Wikicommons / Andreas Cellarius, Wikicommons / Jost Amman, Wikicommons / H. J. Detouche)

Kuva 2. Tieteen läpimurto tapahtui renessanssiajalla 1300–1600-luvuilla. Selvitä linkkien avulla, mistä tieteen edistysaskelista kuvissa on kyse! (Kuvat: Flickr / Duncan Hull, Wikicommons / Andreas Cellarius, Wikicommons / Jost Amman, Wikicommons / H. J. Detouche)

Sivun alkuun ⇑ 


 4. Tiede kehittyy koko ajan

Valistuksen aika 1700-luvulla oli suotuisaa tieteen kehitykselle. Uskottiin, että järjen ja tieteen avulla voidaan ratkaista ihmisen ja yhteiskunnan ongelmat.[3] Uusia tieteenaloja vakiintui 1700–1800 luvuilla, ja niiden joukossa olivat muun muassa kemia, biologia, kriittinen historiantutkimus, vertaileva kielitiede, kansatiede ja arkeologia.

Kuva 3. Kansatiede oli 1800-luvulla sidoksissa kansallisen identiteetin rakentamiseen. Suomessakin tutkittiin oman kansan historiaa ja erityispiirteitä. Elias Lönnrot (1802–1884) oli koulutukseltaan kielentutkija ja lääkäri, mutta hän teki merkittävää kansatieteellistä tutkimusta runonkeruumatkoillaan. (Kuva: Wikicommons / A. W. Linsen)

Kuva 3. Kansatiede oli 1800-luvulla sidoksissa kansallisen identiteetin rakentamiseen. Suomessakin tutkittiin oman kansan historiaa ja erityispiirteitä. Elias Lönnrot (1802–1884) oli koulutukseltaan kielentutkija ja lääkäri, mutta hän teki merkittävää kansatieteellistä tutkimusta runonkeruumatkoillaan. (Kuva: Wikicommons / A. W. Linsen)

1900-luvulle tultaessa tiedettä pidettiin jo erityisenä todellisuutta koskevan tiedon tarjoajana, jota harjoittivat tieteellisen koulutuksen saaneet tutkijat. Vuosisadan kuluessa kasvoivat tieteen ja tekniikan väliset yhteydet, ja syntyi uusi merkittävä tieteenala tietojenkäsittelytiede.[4]

Kuva 4: Tietojenkäsittelytieteen näkyvin osa-alue tietotekniikka on kehittynyt valtavasti 1880-luvun reikäkorteista tämän päivän kämmentietokoneisiin ja älypuhelimiin. Nykyään tietotekniikka on paitsi tutkimuksen kohde myös tärkeä apuväline tutkijoille tieteenalasta riippumatta. Katsokaa Ylen Elävästä arkistosta tietotekniikan historiaan liittyviä videoita! (Kuvat: (Wikicommons / George H. Williams, Wikicommons / U.S. Army Photo, Wikicommons / Bill Bertram, Jeshoots.com / Jan Vašek)

Kuva 4: Tietojenkäsittelytieteen näkyvin osa-alue tietotekniikka on kehittynyt valtavasti 1880-luvun reikäkorteista tämän päivän kämmentietokoneisiin ja älypuhelimiin. Nykyään tietotekniikka on paitsi tutkimuksen kohde myös tärkeä apuväline tutkijoille tieteenalasta riippumatta. Katsokaa Ylen Elävästä arkistosta tietotekniikan historiaan liittyviä videoita! (Kuvat: (Wikicommons / George H. Williams, Wikicommons / U.S. Army Photo, Wikicommons / Bill Bertram, Jeshoots.com / Jan Vašek)

Sivun alkuun ⇑ 


5. Tieteellistä tietoa saadaan tutkimalla

Uutta tieteellistä tietoa saadaan tutkimalla. Tutkijat käyttävät tieteellisesti hyväksyttyjä menetelmiä (metodeja) tiedon keräämiseen ja analysoimiseen. Tutkimus on tapana jakaa määrälliseen (kvantitatiivinen) ja laadulliseen (kvalitatiivinen) tutkimukseen. Määrällisessä tutkimuksessa tutkimusaineistot ovat usein laajoja ja perustuvat numeroihin (esimerkiksi tilastot), kun taas laadullisessa tutkimuksessa aineistot ovat pienempiä (esimerkiksi haastattelut) ja aineiston laatu korostuu. Tutkiessa on myös mahdollista yhdistää määrällisiä ja laadullisia menetelmiä, jos tutkimuskysymys sitä edellyttää.[5]

Kuva 5: Tutkimusaineiston keräämiseen käytetään paljon erilaisia menetelmiä tieteenalasta ja tutkimuksen tavoitteista riippuen. Millaisia menetelmiä näet kuvissa? Millaisia aiheita näillä tutkimusmenetelmillä voisi tutkia? (Kuvat: Virpi Kaisto, Flickr / Ikhlasul Amal, Flickr / Argonne National Laboratory, Flickr / Çatalhöyük)

Kuva 5: Tutkimusaineiston keräämiseen käytetään paljon erilaisia menetelmiä tieteenalasta ja tutkimuksen tavoitteista riippuen. Millaisia menetelmiä näet kuvissa? Millaisia aiheita näillä tutkimusmenetelmillä voisi tutkia? (Kuvat: Virpi Kaisto, Flickr / Ikhlasul Amal, Flickr / Argonne National Laboratory, Flickr / Çatalhöyük)

Sivun alkuun ⇑


6. Mikä tekee tutkimuksesta tieteellistä?

Maailmassa tehdään koko ajan valtavasti tutkimusta. Kaikki tutkimus ei kuitenkaan ole tieteellistä. Sanotaan, että tieteellisellä tutkimuksella on kuusi perusperiaatetta. Näistä objektiivisuus tarkoittaa sitä, että tutkimus ei saa perustua tutkijan mielipiteisiin tai toiveisiin. Julkisuus tarkoittaa sitä, että tutkimustulokset eivät saa olla salaisia, vaan niiden pitää olla kenen tahansa saatavilla. Autonomisuus on puolestaan sitä, että tutkimuksen pitää olla riippumatonta ulkopuolisista tekijöistä kuten politiikasta tai uskonnosta. Edistyvyydellä tarkoitetaan sitä, että tiede ei ole koskaan lopullisesti valmista, vaan uudet tutkimukset edistävät aina tietoa ja voivat korjata vanhaa tietoa. Kriittisyys on sitä, että tieteen tulokset voidaan aina asettaa kyseenalaiseksi ja laadun varmistus sitä, että tutkimustulokset alistetaan alan asiantuntijoiden arvioitaviksi esimerkiksi tieteellisissä lehdissä.[6]

Keskeiset käsitteet: Tieteellinen tutkimus, tutkimustulos, menetelmä, tieteenala, luonnonfilosofia, filosofia, metodi, määrällinen tutkimus, laadullinen tutkimus, tutkimusaineisto, tutkimuskysymys, tieteellisen tutkimuksen perusperiaatteet. Lisää käsitteitä löydät Käsitepankista ja Tutkijan ABC -oppaasta.

Sivun alkuun ⇑


7. Lue lisää


Tekstissä käytetyt lähteet:

[1] Halonen, Ilpo (2009). Johdatus tieteenfilosofiaan. Helsingin yliopisto, Filosofian laitos. <http://www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/Luento01.htm> (Viitattu 3.8.2015)
[2] Suntola, Tuomo (2014). Tieteen lyhyt historia – vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen. Physics Foundations Society. <http://physicsfoundations.org/data/documents/Tieteen_lyhyt_historia_e-book.pdf> (Viitattu 5.8.2015); FI1 Filosofian perusteet. Antiikin ajattelijoiden oppilaana. Internetix-oppimateriaali.
<http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/1filosofiapsykologia/filosofia/filosofia1/antiikin_ajattelijoita> (Viitattu 5.8.2015)
[3] VALISTUS – Valistus alkoi ja päättyi. Etälukio, Äidinkielen kurssi 4. <http://www02.oph.fi/etalukio/aidinkieli/kurssi4/valistus_johdanto.html> (Viitattu 7.8.2015)
[4] Halonen, Ilpo (2009). Johdatus tieteenfilosofiaan. Helsingin yliopisto, Filosofian laitos. <http://www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/Luento01.htm> (Viitattu 7.8.2015); Pohjanheimo, Outi. Uskontotieteen perusteet. Helsingin yliopisto, Avoimen yliopisto, Yleisen teologian
perusopintokokonaisuus, Uskontotiede (YT105).<http://www.avoin.helsinki.fi/kurssit/teo05usk/YT105%20materiaali_s09_Outi_Pohjanheimo.pdf> (Viitattu 7.8.2015); Nissinen, Martti. Historiallinen raamatuntutkimus ja kriittinen historiantutkimus. Helsingin yliopisto, Eksegetiikan menetelmien oppimisympäristö. <http://www.helsinki.fi/teol/pro/emo/tutkimuksen/miksi3.html> (Viitattu 3.8.2015)
[5] Lähdesmäki, T., Hurme, P., Koskimaa, R., Mikkola, L., Himberg, T., Menetelmäpolkuja humanisteille. Laadullinen tutkimus. Jyväskylän yliopisto, humanistinen tiedekunta. <http://www.jyu.fi/mehu>. (Viitattu 7.8.2015.)
[6] Niiniluoto, Ilkka (2002). Tieteen tunnuspiirteet. Teoksessa Karjalainen et al. Tutkijan eettiset valinnat. Tampere: Gaudeamus.


Tekijä: RajatOn (2015)

Lataa teksti (PDF) ⇑

Tehtävät

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

TIEDÄ

TIEDÄPAINIKE

  1. Mitä kahta asiaa tieteellä voidaan tarkoittaa?
  2. Miten tiede erosi myyttisistä kertomuksista ja uskonnoista?
  3. Mistä asioista antiikin luonnonfilosofit olivat kiinnostuneita?
  4. Mitä tieteen läpimurto tarkoittaa? Milloin se tapahtui?
  5. Mikä merkitys kirjapainotaidolla oli tieteelle?
  6. Miksi valistuksen aika oli suotuisaa tieteen kehitykselle?
  7. Miten määrällinen ja laadullinen tutkimus eroavat toisistaan?
  8. Mikä tekee tutkimuksesta tieteellistä? Valitse kaksi tieteellisen tutkimuksen perusperiaatetta ja selitä ne omin sanoin.
« Siirry Oppimateriaalit-sivulle

Sivun alkuun ⇑

© RajatOn 2015Creative Commons -lisenssi

Mainokset