Kaksoiskaupungit


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 

Kaupunkeja, jotka sijaitsevat vastakkain rajan tuntumassa eri valtioissa sanotaan kaksoiskaupungeiksi. Kaksoiskaupunkeja on erityisen paljon Euroopassa, jossa rajat ovat vaihtaneet paikkaa maailmansotien seurauksena ja monet kaupungit ovat jääneet uusien rajalinjojen jakamiksi. Pisimmälle kaksoiskaupunkiyhteistyössä ovat edenneet Euroopan unionin avoimilla sisärajoilla sijaitsevat kaupungit. Asukkaiden näkökulmasta kaksoiskaupungit ovat usein vain käsitteitä, vaikka ihmiset hyödyntäisivätkin molempia kaupunkeja omassa arjessaan.

SISÄLLYS

  1. Mikä on kaksoiskaupunki?
  2. Suomessakin on kaksoiskaupunkeja
  3. Monet Euroopan kaksoiskaupungit ovat ”jaettuja kaupunkeja”
  4. Kaksoiskaupungit tekevät yhteistyötä keskenään
  5. Kaksoiskaupungit ihmisten näkökulmasta
  6. Onko kaksoiskaupunkeja oikeastaan olemassa?
  7. Lue lisää

1. Mikä on kaksoiskaupunki?

Kaupunkeja, jotka sijaitsevat vastakkain rajan tuntumassa eri valtioissa sanotaan kaksoiskaupungeiksi. Maantieteilijä Jan Buursink on jaotellut kaksoiskaupungit[1] kolmeen ryhmään niiden syntyhistorian perusteella. ”Jaetut kaupungit” ovat kaupunkeja, jotka on rajan vedon seurauksena jaettu kahden valtion kesken. Ne ovat tyypillisiä Euroopassa. ”Tuplaantuneet kaupungit” ovat syntyneet, kun rajakaupungin tuntumaan toiselle puolelle rajaa on noussut uusi kaupunki. Tällaisia kaupunkeja on paljon Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla. Uusimpia kaksoiskaupunkeja ovat ”yhteen liitetyt kaupungit”, joiden väliin on rakennettu silta tai tunneli. Esimerkiksi Ranskan Calais ja Iso-Britannian Dover ovat yhteen liitettyjä kaupunkeja, koska vuonna 1994 niiden välille avattiin Englannin kanaalin alitse kulkeva tunneli.[2]

Taulukko 1. Jan Buursinkin kaksoiskaupunkiluokittelu vuodelta 2001.[2]

1) Jaetut kaupungit (Partitioned cities)

Yhdestä kaupungista on tullut kaksi kaupunkia, kun kaupunki on jaettu kahden valtion kesken.

2) Tuplaantuneet kaupungit (Duplicated cities)

Rajalla sijaitsevan kaupungin tuntumaan valtiollisen rajan toiselle puolelle on syntynyt uusi kaupunki.

3) Yhteen liitetyt kaupungit (Connected cities)

Kaupungit, jotka on liitetty yhteen sillan tai tunnelin avulla.

Sivun alkuun ⇑


2. Suomessakin on kaksoiskaupunkeja

Suomessa kaksoiskaupunkeja ovat Tornio ja Haaparanta Suomen ja Ruotsin rajalla sekä Imatra ja Svetogorsk Suomen ja Venäjän rajalla. Myös Helsinki ja Tallinna ovat nimittäneet itseään kaksoiskaupungiksi, ja kaupunkien välille suunnitellaan parhaillaan rautatietunnelia.[3]

Tornion ja Haaparannan syntyhistoria juontaa juurensa vuoteen 1809, jolloin Suomen alueet siirtyivät Ruotsin kuningaskunnalta Venäjän keisarikunnalle. Tornion kaupunki jäi Venäjän puolelle ja pieni Haaparannan kylä Ruotsin puolelle. Haaparannan kylästä kehittyi vähitellen kaupunki rajan ja Tornion läheisyyden ansiosta.[4] Tänä päivänä Tornio ja Haaparanta ovat yksi pisimmälle edenneistä kaksoiskaupungeista, sillä ne ovat rakentaneet rajalleen yhteisen ydinkeskustan, jossa toimivat muun muassa ostoskeskus ja matkakeskus.[5]

Kuva 1. Tornio ja Haaparanta sijaitsevat vieri vieressä Torniojoen varrella. Raja on EU:n sisäraja ja sen voi ylittää ilman rajatarkastuksia. Kaupunkien asukkaat voivat tavata toisiaan muun muassa rajalle rakennetussa ostoskeskuksessa. (Kuvat: Wikicommons, Google, Wikicommons / Matthew Ross, Wikicommons / Str4nd)

Kuva 1. Tornio ja Haaparanta sijaitsevat vieri vieressä Torniojoen varrella. Raja on EU:n sisäraja ja sen voi ylittää ilman rajatarkastuksia. Kaupunkien asukkaat voivat tavata toisiaan muun muassa rajalle rakennetussa ostoskeskuksessa. (Kuvat: Wikicommons, Google, Wikicommons / Matthew Ross, Wikicommons / Str4nd)

Imatran ja Svetogorskin synty liittyy toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin. Suomi menetti talvi- ja jatkosodan seurauksena alueita Neuvostoliitolle. Rajaa siirrettiin länteen päin ja teollisuustaajama Enso jäi Neuvostoliiton puolelle. Sotien jälkeen taajama asutettiin eri puolilta Neuvostoliittoa saapuneilla siirtolaisilla ja nimettiin Svetogorskin kaupungiksi. Suomen puolella Imatran kosken ympärille muodostettiin Imatran kauppala. Raja on jakanut elämää kaksoiskaupungissa, sillä vasta vuonna 2002 kaupunkien välille avattiin virallinen kansainvälinen rajanylityspaikka.[6] Imatra ja Svetogorsk ovat käyttäneet kaksoiskaupunki-nimikettä erilaisiin yhteistyöprojekteihin ja markkinointitarkoituksiin.[7]

Kuva 2. Imatran ja Svetogorskin keskustat sijaitsevat 7 kilometrin päässä toisistaan. Rajan ylittäminen kestää kuitenkin aikansa, koska rajalla tarkistetaan matkustajien passit ja viisumit sekä ajoneuvot. Svetogorskin kaupunkipäivä on yksi tapahtumista, joihin myös monet imatralaiset osallistuvat. (Kuvat: Google, Virpi Kaisto, Flickr/ Alexey Ivanov)

Kuva 2. Imatran ja Svetogorskin keskustat sijaitsevat seitsemän kilometrin päässä toisistaan. Rajan ylittäminen kestää kuitenkin aikansa, koska rajalla tarkistetaan matkustajien passit ja viisumit sekä ajoneuvot. Svetogorskin kaupunkipäivä on yksi tapahtumista, joihin myös monet imatralaiset osallistuvat. (Kuvat: Google, Virpi Kaisto, Flickr/ Alexey Ivanov)

Sivun alkuun ⇑


3. Monet Euroopan kaksoiskaupungit ovat ”jaettuja kaupunkeja”

Kaksoiskaupunkeja on erityisen paljon Euroopassa, jossa rajat ovat muuttuneet tiheään maailmansotien seurauksena. Kaupunkeja on jäänyt rajalinjojen varteen ja niitä on jaettu valtioiden kesken. Jaettuja kaupunkeja on lähes kolmekymmentä ja niistä suurin osa sijaitsee Keski-Euroopassa.[8]

Kuva 3. Saksan ja Puolan välisellä rajalla on kolme kaksoiskaupunkia, jotka ovat syntyneet, kun Saksan ja Puolan välinen raja siirrettiin toisen maailmansodan jälkeen länteen Oder- ja Neisse-jokien kohdalle. Rajan siirron seurauksena Frankfurt an der Oderin yksi kaupunginosa jäi joen toiselle puolelle Puolaan, ja siitä muodostettiin Słubicen kaupunki. (Kuva: Wikicommons / Willi Wallroth)

Kuva 3. Saksan ja Puolan välisellä rajalla on kolme kaksoiskaupunkia, jotka ovat syntyneet, kun Saksan ja Puolan välinen raja siirrettiin toisen maailmansodan jälkeen länteen Oder- ja Neisse-jokien kohdalle. Rajan siirron seurauksena Frankfurt an der Oderin yksi kaupunginosa jäi joen toiselle puolelle Puolaan, ja siitä muodostettiin Słubicen kaupunki. (Kuva: Wikicommons / Willi Wallroth)

Suomea lähinnä olevat eurooppalaiset kaksoiskaupungit ovat Narva ja Ivangorod Viron ja Venäjän rajalla sekä Valga ja Valka Viron ja Latvian rajalla. Narvasta ja Ivangorodista tuli kaksoiskaupunki, kun Viro itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna 1991. Neuvostoaikana kaupungit kuuluivat eri neuvostotasavaltoihin, mutta niiden välinen raja oli avoin ja kaupungit muodostivat yhtenäisen tilan, jossa ihmiset elivät arkeaan.[9] Valga ja Valka syntyivät, kun Viro ja Latvia jakoivat Valkan kaupungin itsenäistyttyään vuonna 1920. Neuvostoaikana kaupungit muodostivat yhtenäisen kaupungin, mutta raja palautettiin Viron ja Latvian itsenäistyttyä uudelleen vuonna 1991. Viron ja Latvian liityttyä Euroopan unioniin vuonna 2004 rajasta muistuttavat enää keskellä kaupunkia kulkevat rajapyykit.[10]

Kuva 4. Narva ja Ivangorod sekä Valka ja Valga ovat Viron rajoilla sijaitsevia kaksoiskaupunkeja. Narvan ja Ivangorodin linnoitusten välistä kulkeva raja on EU:n ulkoraja ja sen ylittämiseen tarvitaan passi ja viisumi. Valkan ja Valgan välinen raja on EU:n sisäraja, josta muistuttavat vain keskellä kaupunkia kulkevat rajapyykit. (Kuvat: Wikicommons / Tony Bowden, Google, Virpi Kaisto)

Kuva 4. Narva ja Ivangorod sekä Valka ja Valga ovat Viron rajoilla sijaitsevia kaksoiskaupunkeja. Narvan ja Ivangorodin linnoitusten välistä kulkeva raja on EU:n ulkoraja ja sen ylittämiseen tarvitaan passi ja viisumi. Valkan ja Valgan välinen raja on EU:n sisäraja, josta muistuttavat vain keskellä kaupunkia kulkevat rajapyykit. (Kuvat: Wikicommons / Tony Bowden, Google, Virpi Kaisto)

Sivun alkuun ⇑


4. Kaksoiskaupungit tekevät yhteistyötä keskenään

Kaksoiskaupunkien osapuolet solmivat tyypillisesti yhteistyösopimuksia keskenään. Käytännössä toiset kaksoiskaupungit eivät juuri ole tekemisissä toistensa kanssa, kun taas toisissa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tarve yhteistyöhön lähtee siitä, että useat kaupungeissa tehtävät päätökset koskettavat läheisyyden takia molempia kaupunkeja. Tornion ja Haaparannan ohella pisimmälle yhteistyössään ovat edenneet Saksan ja Hollannin rajalla sijaitsevat Herzogenrath ja Kerkrade, jotka käyttävät itsestään nimitystä Eurode. Eurodella on yhteinen valtuusto, jossa istuu edustajia molempien kaupunkien valtuustoista. Euroopan unionin lainsäädännön takia Euroden valtuustossa tehtävät päätökset eivät ole sitovia, ja kaupungit odottavatkin muutosta lainsäädäntöön, että hallinnollinen yhteistyö kaupunkien välillä voisi edetä.[11]

Kuva 5. Herzogenrath ja Kerkrade ovat rakentaneet kaupunkien väliselle rajalle Euroden nimeä kantavan toimistorakennuksen, jossa kokoontuu monia rajat ylittävää yhteistyötä tekeviä toimijoita. Rakennuksessa toimii myös kaupunkien yhteinen poliisilaitos. (Kuvat: Wikicommons / Kero de, Google, Rolduc.com)

Kuva 5. Herzogenrath ja Kerkrade ovat rakentaneet kaupunkien väliselle rajalle Euroden nimeä kantavan toimistorakennuksen, jossa kokoontuu monia rajat ylittävää yhteistyötä tekeviä toimijoita. Rakennuksessa toimii myös kaupunkien yhteinen poliisilaitos. (Kuvat: Wikicommons / Kero de, Google, Rolduc.com)

Kaksoiskaupungit ovat pyrkineet tekemään yhteistyötä myös keskenään. Vuonna 2006 viisi eurooppalaista kaksoiskaupunkia perusti City Twins Association -yhdistyksen, jonka tavoitteena on muun muassa edistää tiedonvaihtoa kaupunkien välillä ja tuoda kaksoiskaupunkeja esille Euroopan unionin päätöksenteossa.[12]

Sivun alkuun ⇑


5. Kaksoiskaupungit ihmisten näkökulmasta

Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset eivät identifioidu helposti kaksoiskaupunkien asukkaaksi. Suurin osa kaksoiskaupungeissa asuvista ihmisistä pitää itseään vain oman kaupunkinsa asukkaana. Vaikka kaupunkien välinen fyysinen raja olisi avoin ja ihmiset viettäisivät aikaa molemmissa kaupungeissa, mentaalinen raja kaupunkien välillä säilyy ihmisten mielissä.[13] Ajatus kaksoiskaupungista voi olla myös pelottava, koska mielikuvien tasolla se hävittää rajan kaupunkien väliltä. Raja voi merkitä ihmisille niin turvaa kuin selkeää jakoa ”meihin” ja ”muihin” (esimerkiksi suomalaisiin ja venäläisiin). Mitä enemmän ihmiset matkustavat rajan ylitse ja ovat kanssakäymisissä toisen valtion asukkaiden kanssa, sitä enemmän he muodostavat rajat ylittäviä identiteettejä ja voivat tuntea itsensä kaksoiskaupunkilaisiksi.[7]

Kuva 6. Svetogorskissa asuva taiteilija Valery Bogdanov on töissään leikitellyt kaksoiskaupunkiajatuksella. Hän on maalannut Imatran ja Svetogorskin maisemia pistemaalauksella, jotta kaupungit ikään kuin sekoittuisivat toisiinsa. Kuvassa on Imatran Valtionhotelli. (Kuva: Valery Bogdanov)

Kuva 6. Svetogorskissa asuva taiteilija Valery Bogdanov on töissään leikitellyt kaksoiskaupunkiajatuksella. Hän on maalannut Imatran ja Svetogorskin maisemia pistemaalauksella, jotta kaupungit ikään kuin sekoittuisivat toisiinsa. Kuvassa on Imatran Valtionhotelli. (Kuva: Valery Bogdanov)

Sivun alkuun ⇑


6. Onko kaksoiskaupunkeja oikeastaan olemassa?

Osa kaksoiskaupunkien tutkijoista on sitä mieltä, että todellisia kaksoiskaupunkeja (twin city, binational city) ei ole olemassa. Ollakseen kaksosia, kaupunkien täytyisi olla samankaltaisia muun muassa kooltaan, iältään ja kulttuuriltaan. Niillä pitäisi myös olla vahva yhteenkuuluvuuden tunne tavallisten kaupunkilaisten keskuudessa.[14] Toiset tutkijat ovat kyseenalaistaneet tällaisen lähestymistavan, koska se jättää varjoonsa monta mielenkiintoista tutkimuskysymystä. Näitä ovat muun muassa seuraavat: Ovatko samankaltaisuus ja yhteenkuuluvuudentunne välttämättömiä kaksoiskaupungeille? Miksi kaupungit haluavat käyttää itsestään nimitystä ”kaksoiskaupunki”? Mikä saa jotkin ihmiset tuntemaan itsensä kaksoiskaupunkilaisiksi?[15] Näihin ja moniin muihin kysymyksiin kaksoiskaupunkien tutkijat etsivät parhaillaan vastauksia.

Käsitteet:  Kaksoiskaupunki, jaettu kaupunki, tuplaantunut kaupunki, yhteen liitetty kaupunki, toinen maailmansota, talvisota, jatkosota, siirtolainen, rajanylityspaikka, Neuvostoliitto, rajapyykki, fyysinen raja, mentaalinen raja, identiteetti, tutkimuskysymys. Lisää käsitteitä löydät Käsitepankista ja Tutkijan ABC -oppaasta.

Sivun alkuun ⇑


7. Lue lisää

Dokumentteja kaksoiskaupungeista:

  • Helsinki ja Tallinna: KulttuuriCocktail. Kaksoiskaupunki Talsinki-Hellinna. Tuotanto Yle. Kesto 14 min.
  • Imatra ja Svetogorsk: Zavtra – huomenna. Ohjaus ja käsikirjoitus: Ari Matikainen & Markku Heikkinen. Tuotanto Kristiina Pervilä, Millennium Film 2004. Kesto 52 min.
  • Tietoa ja videoita Yle oppimisen sivuilla Narvasta ja Valgasta.

Verkkosivuja:

Tieteellisiä artikkeleja kaksoiskaupungeista:

  • Buursink, Jan (2001). The Binational Reality of Border-Crossing Cities. Geojournal, Vol. 54, no. 1, 7–19.
  • Eskelinen, Heikki & Kotilainen, Juha (2004). Imatra–Svetogorsk: Kaupunkiparista kaksoiskaupungiksi. Idäntutkimus, 1, 28–35.
  • Häkli, Jouni (2011). Re-Demarcating Transnational Space: The Case of Haparanda-Tornio. Teoksessa Jaroslaw Janczak (toim.) De-Bordering, Re-Bordering and Symbols on the European Boundaries. Logos Verlag Berlin, 21–35.
  • Heliste, Piia, Kosonen, Riitta & Loikkanen, Karoliina (2004). Kaksoiskaupunkeja vai kaupunkipareja?: Tapaustutkimukset: Helsinki–Tallinna, Tornio–Haaparanta, Imatra–Svetogorsk. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu. <http://cemat.aalto.fi/fi/publications/2004/kaksoiskaupungit.pdf> (Luettu 4.9.2015)
  • Joenniemi, Pertti (2012). Kaksoiskaupungit osana Euroopan alueellistumista. Teoksessa Maria Lähteenmäki & Jani Karhu (toim.) Moniääninen Imatra. Imatra: The City of Imatra, 30–45.
  • Kaisto, Virpi (2012). Kaksoiskaupungin tarina. Teoksessa Maria Lähteenmäki & Jani Karhu (toim.) Moniääninen Imatra. Imatra: The City of Imatra, 145–178.
  • Kaisto, Virpi & Nartova, Nadezhda (2008). Imatra–Svetogorsk-kaksoiskaupunki: Asennebarometri 2007. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto. <http://www.lut.fi/documents/10633/83879/ASENNEBAROMETRI2007.pdf> (Luettu 4.9.2015)
  • Ruotsala, Helena (2011). Kaksi kukkaroa ja kaksi kelloa. Ylirajaisuutta ja monipaikkaisuutta
    Tornion–Haaparannan kaksoiskaupungissa. Sanajalka, 53, 196–217.
  • Schultz, Helga (2002). Twin Towns on the Border as Laboratories of European Integration. Frankfurter Institut für Transformationsstudien. <https://www.europa-uni.de/de/forschung/institut/institut_fit/publikationen/discussion_papers/2002/04-02-Schultz.pdf> (Luettu 7.9.2015)

Alahuomatukset:

[1] Buursink käyttää kaksoiskaupungista nimitystä ”kahden kansan kaupunki” (binational city).

Tekstissä käytetyt lähteet:

[2] Buursink, Jan (2001). The binational reality of border-crossing cities. GeoJournal, Vol. 54, Issue 1, ss. 7–19.
[3] Helsinki-Tallinna – kaksoiskaupunki. Työ- ja elinkeinoministeriö. <http://www.tem.fi/files/40775/Helsinki-Tallinna_kaksoiskaupunki.pdf> (Luettu 1.9.2015); Silta vai tunneli Helsinkiä ja Tallinnaa yhdistämään? Yle Uutiset 2.4.2014. <http://yle.fi/uutiset/silta_vai_tunneli_helsinkia_ja_tallinnaa_yhdistamaan/7169351> (Luettu 1.9.2015)
[4] Lundén, Thomas (2009). Valga-Valka, Narva-Ivangorod. Estonia’s Divided Border Cities – Cooperation and Conflict Within and Beyond the EU. Teoksessa Jaroslaw Jańczak  (toim.) Conflict and Cooperation in Divided Towns and Cities. Berlin: Logos, 133–149.<https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:684477/FULLTEXT01.pdf> (Luettu 4.9.2015); TornioHaparanda. Historia. <http://www.haparandatornio.com/Historia/16>
[5] TornioHaparanda. På Gränsen – Rajalla -alue. <https://www.tornio.fi/index.php?p=pagransen> (Luettu 4.9.2015)
[6] Hannula, Milla & Hämäläinen-Abdessamad, Maija (2008). Vuoksen varrella vieretysten. Imatra ja Svetogorsk yhteistyössä. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto. <http://www.lut.fi/documents/10633/83879/Vuoksen_varrella_vieretysten.pdf> (Luettu 7.9.2015)
[7] Kaisto, Virpi & Nartova, Nadezhda (2008). Imatra-Svetogorsk -kaksoiskaupunki. Asennebarometri 2007. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen yliopisto. <http://www.lut.fi/documents/10633/83879/ASENNEBAROMETRI2007.pdf>; Kaisto, Virpi (2012). Kaksoiskaupungin tarina. Teoksessa Maria Lähteenmäki & Jani Karhu (toim.) Moniääninen Imatra. Imatra: Imatran kaupunki, 145–178.
[8] Wikipedia. List of Divided Cities. <https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_divided_cities> (Luettu 4.9.2015)
[9] Brednikova, Olga & Voronkov, Viktor. Granitsa i restrukturirovanie sotsial’nogo prostranstva (slutšaj  Narvy-Ivangoroda). <http://www.indepsocres.spb.ru/bredvv_r.htm> (Luettu 8.9.2015)
[10] Lundén, Thomas (2009). Valga-Valka, Narva-Ivangorod. Estonia’s Divided Border Cities – Cooperation and Conflict Within and Beyond the EU. Teoksessa Jaroslaw Jańczak (toim.) Conflict and Cooperation in Divided Towns and Cities. Berlin: Logos, 133–149. <https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:684477/FULLTEXT01.pdf> (Luettu 4.9.2015)
[11] Eurode. Formal partnership: Eurode, a body based on public law. <http://www.eurode.eu/formal-partnership.html> (Luettu 24.8.2015); Ehlers, Nicole (2001). The utopia of the binational city. GeoJournal, Vol. 54, Issue 1, 21–32.
[12] Joenniemi, Pertti & Sergunin, Alexander (2011). City-Twinning in Northern Europe: Challenges and Opportunities. Saarbrücken: LAP LAMBERT Academic Publishing. <http://publications.hse.ru/en/books/79753877> (Luettu 8.9.2015)
[13] Ehlers, Nicole, Buursink, Jan & Boekema, Frans (2001). Introduction: Binational cities and their regions: From diverging cases to a common research agenda. GeoJournal, Vol. 54, Issue 1, 1–5.
[14] Buursink, Jan (2001). The binational reality of border-crossing cities. GeoJournal, Vol. 54, Issue 1, 7–19.; Ehlers, Nicole (2001). The utopia of the binational city. GeoJournal, Vol. 54, Issue 1, 21–32.; Heliste, Piia, Kosonen, Riitta & Loikkanen, Karoliina (2004). Kaksoiskaupunkeja vai kaupunkipareja? Tapaustutkimukset: Helsinki–Tallinna, Tornio–Haaparanta, Imatra–Svetogorsk. Helsinki: Helsingin kauppakorkeakoulu. <http://cemat.aalto.fi/fi/publications/2004/kaksoiskaupungit.pdf> (Luettu 8.9.2015)
[15] Van Houtum, Henk & Ernste, Huib (2001). Re-imagining spaces of (in)difference: Contextualising and reflecting on the intertwining of cities across borders. GeoJournal, Vol. 54, Issue 1, 101–105.; Joenniemi, Pertti (tulossa). Others as selves, selves as others. Theorizing city-twinning. Journal of Borderland Studies; Kaisto, Virpi (tulossa). Introducing a Spatial Framework to the Study of City Twinning. Journal of Borderland Studies.


Tekijä: RajatOn (2015)

Lataa teksti (PDF) ⇑

Tehtävät

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

TIEDÄ

TIEDÄPAINIKE

  1. Millaisiin ryhmiin Jan Buursink on jaotellut kaksoiskaupungit?
  2. Miten Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunki on syntynyt?
  3. Miten Imatran ja Svetogorskin kaksoiskaupunki on syntynyt?
  4. Miten raja Narvan ja Ivangorodin, ja Valgan ja Valkan välillä eroaa toisistaan?
  5. Miksi kaksoiskaupungeissa tehdään yhteistyötä?
  6. Mikä estää ihmisiä identifioitumasta kaksoiskaupunkeihin?
  7. Miksi tutkijat ovat väittäneet, että kaksoiskaupunkeja ei oikeastaan ole olemassa?
« Siirry Oppimateriaalit-sivulle

Sivun alkuun ⇑

© RajatOn 2015Creative Commons -lisenssi

Mainokset