Rajoja on monenlaisia


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 

 

Raja on meille kaikille tuttu sana. Useimmilla siitä tulee mieleen valtioiden välinen raja tai maastossa kulkeva raja metsän ja vesistön välillä. Nämä ovat näkyviä rajoja, jotka voimme havaita liikkuessamme paikasta toiseen. On kuitenkin olemassa myös näkymättömiä rajoja, joita luomme sanojen ja mielikuvien avulla. Erottelemme esimerkiksi kehittyneitä ja kehitysmaita toisistaan, vaikka niiden välillä ei ole näkyvää rajaa. Jaamme ihmisiä ryhmiin erilaisten piirteiden, kuten kulttuurin tai uskonnon perusteella. Rajojen avulla me luomme järjestystä ja pyrimme tekemään maailmasta itsellemme ymmärrettävän.

SISÄLTÖ

  1. Rajat voivat olla näkyviä
  2. Rajoja luodaan sanoilla
  3. Rajoilla luokitellaan ihmisiä ryhmiin
  4. Rajat voivat olla myös ihmisten mielissä
  5. Kaikki rajat ovat yhteydessä toisiinsa

1. Rajat voivat olla näkyviä

Luonnossa kulkiessamme voimme havaita metsien, peltojen tai vaikkapa maastonmuotojen välisiä maastorajoja. Luonnossa olevat rajat ovat usein rajavyöhykkeitä. Esimerkiksi ranta on tyypillinen luonnossa oleva vyöhyke, joka yhdistää maa- ja vesialueen. Osa ympäristössä olevista rajoista on muodostunut ihmistoiminnan, kuten maanviljelyn ja rakentamisen seurauksena.

Myös valtioiden rajat ovat maastosta havaittavia näkyviä rajoja. Valtiot sopivat keskenään, missä niiden välinen raja kulkee, ja raja merkitään maastoon pystyttämällä esimerkiksi rajapaaluja tai raja-aita. Valtioiden välisillä rajoilla on suuri merkitys meidän elämällemme. Kotimaamme ja kansalaisuutemme vaikuttavat siihen, mitä rajoja voimme ylittää ja minkä valtioiden alueella voimme liikkua. [1]

Maastosta havaittavia näkyviä rajoja sanotaan myös fyysisiksi rajoiksi.

Kuva 1. Näkyviä rajoja voi tarkastella maastossa ja kartoilta (Kuva: Aarne Hagman).

Norjan ja Venäjän raja

Kuva 2. Norjan ja Venäjän raja (Kuva: Wikicommons).

Sivun alkuun ⇑

 2. Rajoja luodaan sanoilla

Kaikki rajat eivät ole silmin havaittavia. Itse asiassa suurin osa rajoista on näkymättömiä ja ne vaikuttavat arkeemme ilman että ajattelemme niitä. Tällaisia näkymättömiä rajoja me luomme sanoilla. Ne auttavat meitä jäsentämään maailmaa niin, että ymmärrämme sen paremmin. Me ryhmittelemme esimerkiksi maita tiettyjen ominaisuuksien perusteella ja luomme kuvitteellisia rajoja niiden välille. Kehittyneiden ja kehitysmaiden välillä ei ole näkyvää rajaa, mutta me jaamme maita ryhmiin elintason, lapsikuolleisuuden, syntyvyyden ja koulutuksen tason perusteella. Samalla tavalla me teemme rajaa kaupunkien ja maaseutujen tai vaikkapa eri ilmastovyöhykkeiden välille.

Näkymättömiä sanojen avulla luotavia rajoja kutsutaan käsitteellisiksi rajoiksi.

Käsitteelliset rajat ovat usein hyvin häilyviä. Meidän on helppo nimetä maita, joita pidämme kehitysmaina tai kehittyneinä maina. On kuitenkin paljon rajatapauksia, jotka eivät kuulu suoraan kumpaankaan ryhmään, kuten Kiina, Brasilia tai Saudi-Arabia.

Kuva 3. Bruttokansan tuote / asukas 2013 [5].

Kuva 3. Teemakartoilla voidaan ryhmitellä alueita tiettyjen ominaisuuksien perusteella. Tässä kartassa on luokiteltu Euroopan NUTS2-alueita vuoden 2013 bruttokansantuotteen perusteella. Kartasta voi päätellä, millä alueilla on korkea, ja millä matala elintaso (Kuva: Eurostat).

Sivun alkuun  ⇑

 3. Rajoilla luokitellaan ihmisiä ryhmiin

Sanoilla ei luoda rajoja pelkästään erilaisten alueiden välille, vaan niillä voidaan tehdä rajoja myös ihmisryhmien välille. Tällaisia rajoja ovat esimerkiksi kansalaisuus-, kieli-, kulttuuri- ja uskontorajat. Suomalaiset, venäläiset ja ruotsalaiset ovat kansalaisuuksia, ja luterilaiset, ortodoksit ja katolilaiset uskontoryhmiä. Näiden ryhmien edustajia yhdistävät tietyt piirteet, jotka samalla rajaavat ja erottavat niitä toisista ryhmistä.[2]

Rajoja ihmisryhmien välillä sanotaan sosiaalisiksi rajoiksi.

Sosiaalisiin rajoihin liittyvät yleistykset eli stereotypiat siitä, minkälaisia eri ryhmiin kuuluvat ihmiset ovat. Suomalaiset ovat esimerkiksi sisukkaita ja ahkeria. Usein nämä kuvitelmat ovat hyvin yksipuoleisia ja omaa ryhmää pidetään muita ryhmiä parempana.

Sivun alkuun ⇑ 

4. Rajat voivat olla myös ihmisten mielissä

Kaikkia rajoja ihminen ei vedä maastoon tai pue sanoiksi. Tällaisia rajoja ihminen luo mielikuvissaan. Esimerkiksi identiteettimme eli käsityksemme itsestämme rakentuu mielikuvissa tehtävien rajojen kautta. Me vertaamme itseämme muihin ja mietimme, mitä yhteistä ja mitä erilaista meissä on verrattuna muihin ihmisiin.

Mielikuvissa tehtäviä rajoja kutsutaan mentaalisiksi rajoiksi.

Valtiollisiin rajoihin liittyvät mentaaliset rajat ovat usein hyvin vahvoja. Vaikka fyysinen raja valtioiden väliltä poistuisi, säilyvät rajat ihmisten mielissä. Rajatutkijat ovat todenneet, että esimerkiksi Suomen ja Ruotsin rajalla, jossa näkyvää rajaa ei käytännössä enää ole, suurin osa ihmisistä on kiintyneempiä omaan puoleensa rajaa.[3]

Kun ihmiset tuntevat kuuluvansa johonkin paikkaan tai alueeseen, puhutaan alueellisista identiteeteistä. Tunnemme olevamme esimerkiksi eurooppalaisia, suomalaisia, eteläkarjalaisia tai turkulaisia.

Sivun alkuun  ⇑

5. Kaikki rajat ovat yhteydessä toisiinsa

Tarkemmin ajateltuna kaikki rajat ovat yhteydessä toisiinsa. Otetaan esimerkiksi kahden valtion välinen raja. Se on näkyvä ja fyysinen, sillä ihminen merkitsee sen maastoon. Raja jakaa eri kansallisuutta ja usein eri kulttuuria ja uskontoa edustavat ihmiset toisistaan, jolloin se toimii myös sosiaalisena rajana.

Valtion rajalla on suuri vaikutus ihmisen identiteettiin, sillä kansallisuus on yksi ihmisen merkittävimmistä identifioitumisen eli kiintymisen kohteista.[4] Näin ollen valtion raja on myös mentaalinen raja, jonka avulla tehdään eroa ”meidän” ja ”muiden”välille.[5] Valtion raja voi lisäksi antaa ihmiselle turvallisuuden tunteen, jolloin se on mentaalinen raja turvallisen ja turvattoman alueen välillä.

On hyvä pitää mielessä, että kaikki rajat ovat muuttuvia. Fyysiset rajat voivat vaihtaa paikkaa, ja käsitteelliset, sosiaaliset ja mentaaliset rajatkin ovat jatkuvassa muutoksessa.

Tässä läpi käymiemme rajan käsitteiden lisäksi on olemassa paljon muita rajakäsitteitä, kuten poliittinen raja, hallinnollinen raja, virtuaalinen raja ja symbolinen raja.

Käsitteet: Luonnon raja, rajavyöhyke, fyysinen raja, valtiollinen raja, käsitteellinen raja, sosiaalinen raja, mentaalinen raja. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.

6. Lisää tietoa

Suomen luonnolliset rajat:

Tekstissä käytetyt lähteet:

[1] Newman, D. (2008). Boundaries. Teoksessa Agnew, J. A., Mitchell, K. & Tuathail, G. O. (toim.) A companion to political geography. 3. painos. Blackwell companions to geography, Oxford, 123-137.
[2] Bauman, Z. (1997). Sosiologinen ajattelu. Vastapaino, Tampere.
[3] Prokkola, E.-K.(2005). Tornionlaakso arjen paikkana: kertomuksia Suomen ja Ruotsin rajalta. Terra 117: 3: 177-188.
[4] MOVER (2014). Monikulttuurinen ohjausverkko: Kansallinen, etninen ja kulttuurinen identiteetti. http://www.jyu.fi/mclinic/mover/teoria/kultid.php. (Luettu 16.9.2014).
[5] Paasi, A. (1995). Maantiede, geopolitiikka ja Suomen itärajan muuttuvat representaatiot. Alue ja Ympäristö 24: 2, 28-49.

Tekijät: Virpi Kaisto ja Krista Koskelo (2014)

Tehtävät

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 

 

 

TIEDÄ

TIEDÄPAINIKE

1. Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen sanasta raja?

2. Selitä, mitä tarkoitetaan

  • fyysisellä
  • käsitteellisellä,
  • sosiaalisella ja
  • mentaalisella rajalla.
  • Keksi oma esimerkki jokaisesta.

3. Mitä tarkoittaa, että ”kaikki rajat ovat yhteydessä toisiinsa” ?

Sivun alkuun ⇑

SOVELLASOVELLAPAINIKE

1. Rajasarjis

Laadi sarjakuva aiheesta ”Rajoja on monenlaisia”. Käsittele sarjakuvassa erilaisia rajoja haluamallasi tavalla. Ohjeita sarjakuvan tekemiseen löydät täältä.

2. Rakenna oma maailma

Oppilaat jaetaan 2-4 hengen ryhmiin ja jokaiselle annetaan oma pieni alue rakennettavaksi. Ryhmien tehtävänä on miettiä, millaisen ”oman maailman” he rakentaisivat, jos saisivat aloittaa kaiken alusta.

Lukekaa aluksi Zulfirkar Chosen teksti ”Maantieteen oppitunti”:

Kun lentokone syösähtää taivaalle, käy ilmeiseksi, miksi kaupunki on kehittynyt niin kuin se on. Välttämättömyyden laki näyttää sanelleen sen, mikä maanpinnalla tuntuu usein sattumanvaraiselta ja suunnittelemattomalta. Kaupunki asettuu paikoilleen mittakaavaan 1:1000, kun lentokone syöksähtää matkalleen.

Kun lentokone saavuttaa 3000 metrin korkeuden käy ilmeiseksi, että kaupungit hakeutuvat vesistöjen varsille ja ihmiset asuttavat laaksoja. Maantieteen loogisuus – maan ja veden ihmiseen kohdistama houkutus – hahmottuu selvästi, kun lentokone saavuttaa 3000 metrin korkeuden.

Kun lentokone ennättää 10 kilometriin, käy ilmeiseksi, että Maa on pallonmuotoinen, ja että merta on enemmän kuin maata. Silti on edelleen vaikea ymmärtää, miksi ihmiset löytävät maanpinnalla syitä rakentaa muurejaan kaupunkien läpi tai ympäri, pystyttää raja-aitoja, vihata ja tappaa toisiaan. Mikään korkeus ja mittakaava ei riitä, jotta syy tähän kävisi ilmeiseksi.

  • Mitä alueella olisi? Miltä siellä näyttäisi?
  • Millaiset rajat alueella olisi? Olisiko alueen sisällä rajoja?
  • Miten he hallitsisivat aluetta?
  • Millaisia sääntöjä ja lakeja he laatisivat?
  • Miten he eläisivät alueella? Millainen heidän kulttuurinsa olisi?

Sivun alkuun ⇑

TUTKI

1. Miten rajat näkyvät kartoilla?

TUTKIPAINIKE

Maastokartat, peruskartat (käytä apuna paperikarttoja; maantiedon oppikirjojen karttoja, karttakirjoja).

  • Millaisia rajoja kartalla kuvataan?
  • Missä rajoja kulkee?
  • Missä valtioiden ja luonnon rajat ovat yhteneväiset? Missä eivät?

Teemakartat (käytä apuna paperikarttoja; maantiedon oppikirjojen karttoja, karttakirjoja, Globalis –sivuston karttoja).

  • Millaisia rajoja kartalla kuvataan?
  • Millaisia mielikuvia ne välittävät suomalaisista ja muiden valtioiden / alueiden ihmisistä?
  • Selvittäkää, mihin karttojen tiedot perustuvat, ovatko ne luotettavia ja millaisia stereotypioita ne voivat tukea / synnyttää?

2. Tutki sosiaalisia rajoja luokassasi

Haastattele luokkakavereitasi ja kysy mihin kaikkiin ryhmiin he tuntevat kuuluvansa. Pyydä heitä valitsemaan yksi ryhmä ja kysy, miksi he tuntevat kuuluvansa tähän ryhmään, mitkä ovat ryhmän tunnuspiirteet ja miten ryhmän erottaa muista ryhmistä. Keskustelkaa yhdessä.

3. Selvitä, onko Suomella ’luonnollisia rajoja’.

Rajoja on monenlaisia -tekstissä puhuimme luonnossa kulkevista rajoista, mutta mitä ovat ’luonnolliset’ tai ’luonnonmukaiset’ rajat? Lue seuraava teksti ja hae tietoa aiheesta alla olevista linkeistä.

Poliittisessa maantieteessä on käytetty luonnollisen rajan käsitettä, joka perustuu ajatukseen siitä, että jokaisella valtiolla on olemassa kulttuuriin ja luontoon perustuvat ’luonnolliset rajat’. Luonnollisilla rajoilla voidaan oikeuttaa esimerkiksi valtioiden laajenemistavoitteita. Tutkijat ovat myöhemmin hylänneet luonnollisten rajojen olemassaolon. (Lähde:Anssi Paasi. Maantiede, geopolitiikka ja Suomen itärajan muuttuvat representaatiot. Alue ja Ympäristö. 1995; 24(2): 28-49.)

Pohdi aihetta kysymysten avulla:

  • Milloin ajatus Suomen luonnollisista rajoista on syntynyt?
  • Tutustu Suur-Suomi tai Karjalan takaisin -aatteeseen. Milloin valitsemasi aate on syntynyt ja mitä se tarkoittaa? Missä Suomen itärajan kuuluisi kulkea sen mukaan?
  • Voiko valtiolla olla luonnollisia rajoja?

”Suur-Suomi olisi onnistunut vain natsi-Saksan avulla”, Yle 26.5.2014.
”Suomen luonnolliset rajat” ja kielentutkimus, Suur-Suomi-aate, Wikipedia
”Karjala-kysymys”, Wikipedia
”Karjala keskustelu – kaksi näkökulmaa. Välissä raja, korkeampi kuin valtioiden välinen”, tutkija Antti Laineen kirjoitus Suomen Akatemian verkkosivulla 6.11.2007

Tekijät: RajatOn (2014)

Lataa tehtävät (PDF) ⇑
« Siirry Oppimateriaalit-sivulle Sivun alkuun ⇑

© RajatOn 2015Creative Commons -lisenssi