Mediassa kerrotaan päivittäin tai jopa tunneittain asioita ympäröivästä maailmastamme. Median avustuksella tutustumme alueisiin, jotka sijaitsevat niin lähellä kuin kaukanakin meistä. Luemme, näemme ja kuulemme juttuja omasta asuinalueestamme, kotikunnastamme, lähiseuduistamme, maakunnastamme, kotimaastamme, Euroopasta ja maailman eri maista. Median kautta maailma rakentuu eteemme kuin palapeli, jossa on erilaisia ja erikokoisia alueita. Me omaksumme käsityksiä alueista ja niiden välisistä eroista. Näin media sekä ylittää rajoja että rajaa maailmaa.
SISÄLTÖ
- Media toimii aina alueellisesti
- Media luokittelee asioita alueittain
- Median valinnat rajaavat maailmaa
- Maailman rajat hämärtyvät median muuttuessa
- Media vahvistaa ihmisten alueellisia sidoksia
- Lue lisää
1. Media toimii aina alueellisesti
Media toimii aina jollakin alueella (kuva 1) [1]. Sanomalehdet, televisio- ja radiokanavat sekä internet-sivustot voivat olla paikallisia, jolloin ne kertovat tietyn paikkakunnan tapahtumista ja suuntaavat juttunsa sen paikkakunnan asukkaille. Ne voivat olla myös alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä: Voimme lukea kotikuntamme sanomalehteä, kuunnella maakuntamme alueradiota, katsoa koko maassa näkyvää televisio-ohjelmaa tai vierailla ulkomaalaisilla internet-sivustoilla.
Kuva 1. Suomessa on vahva alueellinen ja maakunnallinen sanomalehdistö.
2. Media luokittelee asioita alueittain
Mediassa kuvattavat tapahtumat ovat aina sidoksissa tiettyyn paikkaan tai alueeseen. Tiedotusvälineissä uutiset ja muut jutut luokitellaan aluetasoittain: Maailmaa tarkastellaan esimerkiksi kaupungissa, lähiseudulla, kotimaassa tai ulkomailla (kuva 2). Lehteä lukiessamme ja televisiota katsoessamme opimme, että maailma rajautuu alueisiin. Samalla totumme sijoittamaan asioita ja tapahtumia näiden rajojen sisälle. Sisäistämme käsityksiä alueista; millaisia maisemia niissä on, millaisia ihmisiä niissä asuu, ja mitä niissä tapahtuu.
Kuva 2. Sanomalehtien sisältö jakautuu alueellisin perustein. (Kuva: Kaleva 10.11.2013)
3. Median valinnat rajaavat maailmaa
Uutiset ja muut median julkaisemat jutut ovat seurausta ihmisten tekemistä valinnoista [2]. Toimittajat ja median sisältöjen tuottajat pohtivat, mikä heidän yleisöään kiinnostaa ja mitä juttuja kannattaa julkaista. Suomalaiset toimittajat tarkastelevat suomalaisia kiinnostavia aiheita. Paikallisesti, vaikkapa turkulaisissa, tamperelaisissa tai oululaisissa medioissa, esiintyy puolestaan uutisia ja asioita, jotka ovat tärkeitä näissä kaupungeissa (kuva 3).
Kuva 3. Sanomalehdissä uutisoidaan alueellisesti tärkeistä asioista. (Kuva: Pietarsaaren sanomat 24.8.2014)
Median toimituksessa tehdyt valinnat rajaavat ympäröivää maailmaa enemmän ja vähemmän kiinnostaviin alueisiin. Suomalaisessa mediassa julkaistaan enemmän juttuja Euroopasta kuin Afrikasta tai Aasiasta. Suomalaista mediaa kiinnostavat myös sellaiset tapahtumat ja paikat, jotka liittyvät jollakin tapaa Suomeen tai suomalaisiin (kuva 4). Esimerkiksi suomalaisten urheilijoiden tai taiteilijoiden toiminta eri puolilla maailmalla ylittää helposti uutiskynnyksen Suomessa. Samalla niistä maista, joissa suomalaiset toimivat, kirjoitetaan enemmän kuin muista maista.
Kuva 4. Maailma jakautuu mediassa enemmän ja vähemmän kiinnostaviin alueisiin. Urheilu on yksi alueellista kiinnostusta ohjaava tekijä (Kuva: Ilta-Sanomat 10.10.2014).
4. Maailman rajat hämärtyvät median muuttuessa
Maailma muuttui aikoinaan television myötä pienemmäksi. Kaukaiset maailman kolkat tulivat lähelle – kotisohvilta tutkittaviksi ja katseltaviksi. Myöhemmin maailmaa pienensi entisestään maailmanlaajuisen tietoverkon eli internetin rakentuminen.
Viime aikoina rajat ovat hämärtyneet entisestään, kun kuvat liikkuvat yhä enemmän ihmisten mukana [3]. Uudet liikkuvat teknologiat, kuten kannettavat tietokoneet ja älypuhelimet mahdollistavat jatkuvan pääsyn minne tahansa maailman kolkkaan (kuva 5). Samalla ihmiset kytkeytyvät omalta paikkakunnaltaan verkottuneeseen maailmaan.
Kuva 5. Tekniset sovellukset mahdollistavat vierailun ja kytkeytymisen etäisiin kohteisiin ja tapahtumiin (Kuva: Jarmo Malmsten).
5. Media vahvistaa ihmisten alueellisia sidoksia
Siitä huolimatta, että monet aikamme ilmiöt ovat maailmanlaajuisia ja saamme niistä nopeasti tietoa median välityksellä, kotiseudut ja alueelliset tunnesiteet ovat yhä tärkeitä ihmisille [4]. Medialla on keskeinen rooli siinä, millaisena jokin alue nähdään ja miten saadaan ihmiset tuntemaan, että he kuuluvat tähän alueeseen (esimerkiksi kaupunkiin tai maahan) [5].
Mediavälineet ponnistavat omalta alueeltaan ja katsovat maailmaa omalta rajatulta alueelta käsin. Esimerkiksi sanomalehdet kirjoittavat omasta alueestaan, kertovat millainen se on ja nostavat esille hyviä ja huonoja puolia. Kirjoittamalla alueesta ja sen ihmisistä, media luo niistä tietyn kuvan. Näin muodostuu kuva alueen erityispiirteistä sekä siitä, millä tavalla alue eroaa rajan toisella puolella olevista alueista (kuva 6). Näin lujittuvat myös ihmisten alueelliset sidokset.
![Kuva 5. Alueelliset mediavälineet vahvistavat käsityksiä alueistaan ja kokoavat ihmisiä yhteen rakentaen yhteisöllisyyttä. Alueelliset mediat ovatkin tärkeitä paikallisia toimijoita. [6] (Kuva: Lapin kansa 21.1.2015, Kainuun Sanomat 25.6.2012)](https://rajatontatiedekasvatusta.files.wordpress.com/2015/01/kainuun_sanomat_lapin_kansa.jpg)
Kuva 6. Alueelliset mediavälineet vahvistavat käsityksiä alueistaan ja kokoavat ihmisiä yhteen rakentaen yhteisöllisyyttä. Alueelliset mediat ovatkin tärkeitä paikallisia toimijoita. [6] (Kuvat: Lapin kansa 21.1.2015, Kainuun Sanomat 25.6.2012).
Käsitteitä: media, aluetaso, maisema, uutiskynnys. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.
6. Lue lisää
- Antti Peltari & Marie Jaakkola. Median kehitysmaakuva. Maailman kuvalehti. Alkuperäinen julkaisu Kumppani 2007/ 6-7.
- Eeva Kemppainen. Mielikuvien maantiedettä Itä-Helsingistä Afrikkaan. Kuilut umpeen -blogi.
- Tua Onnela (2013). Mielikuvat kiihdyttävät alueiden eriytymistä – ”Toimettomia miehiä liikekeskuksen kulmilla”. Demari.
- Verkkomedia. Kuvia Afganistanista, jotka murtavat länsimaisia mielikuvia.
Sanomalehtiä
- Sanomalehdet Suomessa maakunnittain
- Suomalaisia paikallis- ja kaupunkilehtiä verkossa
- Karttapohjalla linkkejä sanomalehtien nettisivuihin maailman laajuisesti
- Tilasto katselu- ja kuuntelumääristä viikoittain (suomalaisten mediankäyttö)
Kirjallisuutta
- Malmsten (2013). Aluehallintojuttu.
- Malmsten (2004). Maaseutu mediassa. Maaseudun uusi aika 2004/1.
Tekstissä käytetyt lähteet:
[1] Jansson, A. & J. Falkheimer (2006). Geographies of communication: the spatial turn in media studies. Nordicom, Göteborg.; Adams, P. C. (2009). Geographies of media and communication. 262 s. Wiley-Blackwell, Oxford.
[2] Dearing, J. W. & E. M. Rogers (1996). Agenda-setting. Communication concepts 6. 139 s.
[3] Farman, J. (2012). Mobile interface theory. 176 s. Routledge, New York.
[4] Morley, D. (2000). Home territories. Media, mobility and identity. 340 s. Routledge, London.
[5] Rautio, P. (2010). Jaetun maakunnan identiteetti. Maakuntalehti Etelä-Karjalan alueidentiteetin luojana. Alue ja Ympäristö 39: 1, 27–39.
[6] Hujanen, J. (2002). Journalismin maantiede: suomalainen maakuntalehdistö ja alueellisen rakentamisen projekti. Terra 114: 1, 13–24.
Tekijä: Jarmo Malmsten (2015)
Tehtävät
TIEDÄ
- Mitä tarkoittaa sana media? Keksi esimerkkejä medioista, joita itse käytät.
- Mitä tarkoitetaan sillä, että media luokittelee asioita alueittain?
- Miten mediavälineiden kehittyminen vaikuttaa käsityksiin alueista?
- Miten media vaikuttaa ihmisten alueellisiin tunnesiteisiin?
SOVELLA
1. Tietyn alueen (esimerkiksi Suomen) mediatoimijoiden kokonaisuutta kutsutaan mediamaisemaksi.
Millainen on oman luokkanne mediamaisema?
- Listatkaa tuntemianne sanoma- ja aikakauslehtiä sekä radio- ja televisiokanavia ja selvittäkää niiden ilmestymis- tai toimipaikkakunnat.
2. Valitkaa tarkasteluun tv-uutinen. Tehkää havaintoja uutisesta ja keskustelkaa, mitä tietoa uutisen kohdealueesta välittyy.
- Mikä valitsemasi uutinen on?
- Mistä alueesta uutinen kertoo?
- Mitä tietoa uutinen välittää alueesta?
- Millainen mielikuva alueesta välittyy uutisen kautta?
- Onko uutinen mielestäsi luotettava? Perustele.
- Millainen mielikuva sinulla oli alueesta aiemmin? Miten mielikuvasi oli syntynyt (media, omat kokemukset, koulu, muiden kertomukset)?
- Tukiko valitsemasi uutinen aiempaa mielikuvaasi alueesta?
3. Valitkaa päivän uutistarjonnasta vapaavalintaisesti yksi uutinen ja pohtikaa:
- Miksi uutinen on valittu lehteen?
- Millä alueella asuvia uutinen todennäköisesti kiinnostaa? Miksi?
- Ylittäisikö uutinen uutiskynnyksen muissa medioissa?
4. Valitkaa kotiseutunne sanomalehti.
- Millaisia aluerajauksia lehden osastojako sisältää?
- Mitkä kaikki asiat lehdessä liittyvät kotiseutuunne?
- Ketkä sanomalehdessä esiintyvät ihmiset edustavat ”meitä” eli sanomalehden lukijoita ja kotipaikkaa, ja ketkä ”muiden” alueiden ihmisiä?
5. Laatikaa oma uutinen.
- Ketkä ovat uutisen kohderyhmä? Miksi uutinen kiinnostaisi juuri heitä?
- Mikä on paras media, jolla tavoittaa kyseisen kohderyhmän?
- Päättäkää, millaiseen muotoon uutinen tehdään (video, teksti)
6. Pohtikaa sosiaalisen median (esim. Facebook) toimintaa ja keskustelkaa seuraavista väitteistä:
- Sosiaalinen media vähentää sosiaalisten rajojen merkitystä.
- Sosiaalinen media synnyttää uusia sosiaalisia rajoja.
7. Mielikuvat kiihdyttävät alueellista erilaistumista
Lue kirjoitus ”Mielikuvat kiihdyttävät alueiden eriytymistä”. Keskustelkaa seuraavista kysymyksistä:
- Mistä uutinen kertoo?
- Onko omalla paikkakunnalla havaittavissa samanlaista ilmiötä? Jos niin mistä alueesta ja millaisia mielikuvia siihen liitetään?
- Mistä mielikuvat saavat alkunsa? Miten niitä ylläpidetään?
- Millaisia ongelmia mielikuviin liittyy?
8. Asuinalueiden mielikuvista paikkatietoa.
Ohjeet tehtävän tekoon Lähellä kaupungissa -sivustolta. Suora linkki tehtävään tässä.
TUTKI
1. Mediamaisema ennen
Haastattele isovanhempiasi, vanhempiasi tai muita vanhempia henkilöitä (vieraile esim. vanhainkodissa). Selvitä valitsemaltasi henkilö(i)ltä, millainen hänen lapsuutensa / nuoruutensa mediamaisema oli.
Tutkimuskysymys: Millainen mediamaisema oli ennen?
Tutkimusaineisto ja -menetelmät: Kerää tutkimusaineisto haastattelemalla. Kysy haastateltaviltasi esimerkiksi seuraavaa:
- Millaisia lehtiä oli sinun lapsuudessasi / nuoruudessasi? Mitä lehtiä sinä luit?
- Oliko sinun lapsuudessasi / nuoruudessasi televisiota tai radiota? Millaisia ohjelmia televisiosta / radiosta tuli? Mitä ohjelmia sinä seurasit?
- Miten tärkeää median seuraaminen oli silloin?
- Millaiset aiheet ylittivät uutiskynnyksen?
- Millaista mielikuvaa mediassa välitettiin Suomesta / muista alueista?
- Mitä medioita ja ohjelmia seuraat nykypäivänä? Millaisista aiheista olet kiinnostunut? Millaisista aiheista saisi olla enemmän juttuja?
Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen: Kirjaa vastaukset ylös.
Laatikaa koko ryhmän haastatteluista yhteenveto esimerkiksi sähköisten kyselytyökalujen avulla tai kirjoittakaa tuotoksista oma julkaisu: Mediamaisema ennen.
Vinkki! Voit laatia haastatteluiden vastauksista tulokset oikean tutkimuksen tapaan, esimerkiksi laskemalla, kuinka monella oli samantyyppisiä vastauksia tai luokittelemalla vastauksia. Opettajalta saa tähän tarkempia vinkkejä.
2. Median välittämä maailmankuva
Valitkaa tarkasteluun sopiva määrä uutisaineistoa (esim. sanomalehtiä tai tv-uutisia). Tutkikaa, mistä alueista uutisisissa kerrotaan, mitä alueista kerrotaan, ja minkälainen maailmankuva uutisten kautta välittyy. Havainnoikaa tutkimustuloksia kartalla.
Tutkimuskysymys: Millainen kuva maailmasta välittyy median kautta?
Tutkimusaineisto: Valitkaa tarkasteluun uutisaineistoa (esim. sanomalehtiä tai tv-uutisia).
Rajatkaa aineistoa eli valitkaa luokka-asteelle sopiva määrä uutisjuttuja. Voitte tarkastella esimerkiksi yhden päivän aikana eri medioissa ilmestyneitä uutisjuttuja tai yhdessä mediassa (esim. sanomalehdessä) viikon aikana ilmestyneitä uutisia. Ottakaa tarkasteluun aineistosta kotimaan uutiset ja / tai ulkomaan uutiset.
Tutkimusmenetelmät: Luokittelu ja sisällönanalyysi
Tutkimuksen kulku:
1. vaihe. Valitkaa aluetaso, jolla aineistoa tarkastellaan (kunta, kaupunki, maa, maanosa). Tehkää luettelo kaikista alueista, joita uutisissa esiintyy. Merkitkää luetteloon montako juttua kustakin alueesta oli.
2. vaihe. Lisätkää luetteloon uutisjuttujen aiheet. Mitä mistäkin alueesta kirjoitettiin? Käyttäkää apuna avainsanoja (politiikka, kulttuuri, sota, urheilu jne.)
3. vaihe. Merkitkää luetteloon väreillä, olivatko uutisjutut positiivisia (vihreä), neutraaleja (keltainen) vai negatiivisia (punainen).
Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
4. vaihe. Viekää luettelon tiedot kartalle (esim. MapMaker, National Geographic, StepMap). Jokaisella oppilaalla / työparilla voi olla oma kartta tai koko luokka voi käyttää yhteistä karttapohjaa. Merkitkää kunkin alueen kohdalle numerolla, montako uutisjuttua siitä oli. Kirjoittakaa alueen kohdalle kolme eniten toistunutta avainsanaa. Värittäkää alue vihreäksi, keltaiseksi tai punaiseksi sen mukaan, oliko suurin osa jutuista positiivisia, neutraaleja tai negatiivisia.
5. vaihe. Pohtikaa valitun aineiston välittämää maailmakuvaa; mitkä alueet olivat uutisissa paljon esillä ja mitkä vähemmän. Pohtikaa, millainen kuva esillä olevista alueista välittyy uutisten kautta.
6. vaihe: Voitte laatia tutkimuksesta tutkimusraportin.
Huom! Ladatkaa ohjeet MapMakerin käyttöön tästä. Ohjeet StepMapin käyttöön löytyvät Lähellä Kaupungissa –sivustolta.
Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä, ovatko saadut tutkimustulokset luotettavia ja voiko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (valittu media, aika, aineiston laajuus jne.)?
| « Palaa Oppimateriaali-sivulle | Sivun alkuun ⇑ |
Tekijät: Jarmo Malmsten ja RajatOn (2015)
© RajatOn
RajatOn-oppimateriaali 