Luonnonvarat rajoja ylittämässä


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

 
 
 

Valtiolla on oikeus hyödyntää hallitsemansa alueen luonnonvaroja. Luonnonvaroja ovat muun muassa vesi, puu, öljy ja maakaasu. Niitä hyödynnetään energialähteenä ja raaka-aineena eri tuotteiden valmistuksessa. Luonnonvarat ovat jakautuneet epätasaisesti maapallolla. Siksi valtiot käyvät niistä rajat ylittävää kauppaa. Joskus luonnonvarat sijaitsevat usean valtion alueella, jolloin valtiot sopivat yhdessä niiden hallinnasta. Ihminen kuluttaa luonnonvaroja enemmän kuin luonto niitä tuottaa. Siksi valtioiden välinen yhteistyö luonnonvarojen käytössä ja suojelussa on tärkeää.

SISÄLTÖ

  1. Luonnonvarat ovat jakautuneet maapallolla epätasaisesti
  2. Luonnonvaroilla käydään rajat ylittävää kauppaa
  3. Valtioiden kesken jaetut luonnonvarat
  4. Luonnonvaroja etsitään jatkuvasti lisää
  5. Monikansalliset yritykset luonnonvarojen hyödyntäjinä
  6. Lue lisää

1. Luonnonvarat ovat jakautuneet maapallolla epätasaisesti

Luonnonvarat ovat jakautuneet maapallolla epätasaisesti. Osalla valtioista riittää luonnonvaroja yli oman kulutustarpeen, kun taas toisilla on käytettävissään niitä hyvin vähän (kuvat 1–2). Esimerkiksi Venäjän maapinta-alasta on metsää 49%, mutta Saudi-Arabian maapinta-alasta ainoastaan 0,5% (2012) [1]. Maailman todetuista öljyvaroista 48% sijaitsee Lähi-idässä, kun taas Aasian ja Tyynenmeren alueella öljyvaroista sijaitsee vain 2,5% (2013) [2]. Luonnonvarojen epätasainen jakautuminen asettaa valtiot eriarvoiseen asemaan.

Kuva 1. Euroopan karttaa tarkastelemalla voi havaita, että osalla valtioista on hallinnassaan suuria merialueita ja osalla ei ole niitä ollenkaan. (Kuva: Pics4Learning / Melinda Kolk)
Kuva 2. Suurin osa maapallon öljyvaroista sijaitsee Lähi- Idässä. (Kuva: Pixabay)

Kuva 2. Suurin osa maapallon öljyvaroista sijaitsee Lähi- Idässä. (Kuva: Pixabay)

Sivun alkuun ⇑ 

 2. Luonnonvaroilla käydään rajat ylittävää kauppaa

Kaikki valtiot hyödyntävät alueensa luonnonvaroja ensisijaisesti omaan tarpeeseensa. Jos valtio omistaa luonnonvaroja yli oman tarpeen, se myy niitä muille valtioille. Valtiot, joilla ei ole tarpeeksi luonnonvaroja, joutuvat ostamaan niitä ulkomailta. Esimerkiksi Japanilla on omia luonnonvaroja niin vähän, että maa on lähes täysin riippuvainen ulkomaisesta tuonnista. Japani onkin yksi maailman suurimmista öljyntuojamaista USA:n, Kiinan ja Intian jälkeen [3].

Osalla valtioista on niin runsaasti luonnonvaroja, että ne ovat niiden suhteen omavaraisia. Venäjä on yksi maailman rikkaimmista valtioista polttoaineiden (öljy, kivihiili, maakaasu ja turve) suhteen. Venäjä vei polttoaineita vuonna 2013 noin 350 miljardin dollarin edestä muihin maihin [4].

Luonnonvaroja kuljetetaan kerralla suuria määriä, koska se vähentää kuljetuskustannuksia. Kuljetus tapahtuu yleensä rahtilaivoilla (kuva 3). Maakaasua ja öljyä kuljetetaan myös putkia pitkin (kuva 4). Luonnonvarojen kuljetukseen liittyy suuria riskejä. Putket voivat vuotaa ja laivat ajaa karille tai upota. Seuraukset ympäristölle saattavat olla tuhoisat.

Kuva 3. Rahtilaivoilla kuljetetaan öljyä, hiiltä ja muita luonnonvaroja pitkiäkin matkoja. (Kuva: Pics4Learning / Kenneth Ransom)

Kuva 3. Rahtilaivoilla kuljetetaan öljyä, hiiltä ja muita luonnonvaroja pitkiäkin matkoja. (Kuva: Pics4Learning / Kenneth Ransom)

Kuva 4. Öljyä voidaan kuljettaa myös putkia pitkin. (Kuva: Pics4Learning / Deborah Dyer)

Sivun alkuun ⇑

3. Valtioiden kesken jaetut luonnonvarat

Kuva 5. Afrikassa virtaava Niili kulkee useamman valtion rajan yli. (Kuva: Pixabay)

Luonnonvarat saattavat sijaita useamman valtion alueella. Moni maailman pisimmistä joista virtaa usean valtion alueella tai valtioiden rajalla. Valtioiden on tällöin otettava huomioon myös muut jokea hallinnoivat maat. Joen eri osia hallitsevilla valtioilla voi olla erilaisia näkemyksiä joen hyödyntämisestä.

Afrikan mantereella virtaava Niili kulkee kahdentoista valtion alueella (kuva 5). Se on elintärkeä joenvarren valtioille. Niili jakautuu kahteen päähaaraan, joista toisen alkulähdettä hallitsee Etiopia. Etiopian valtio on rakentamassa Niiliin suurpatoa, mikä on aiheuttanut voimakkaita reaktioita joen alajuoksulla sijaitsevissa maissa [5]. Pato voisi vähentää virtaavan veden määrää ja vaikeuttaa muun muassa maanviljelyä.

4. Luonnonvaroja etsitään jatkuvasti lisää

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja nopeammin kuin luonto pystyy niitä tuottamaan [6]. Luonnonvaroja etsitäänkin maapallolta jatkuvasti lisää. Erityisen kiinnostuneita valtiot ovat öljystä ja maakaasusta. Öljyä käytetään liikennepolttoaineena ja maakaasua sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Arktisella alueella oletetaan olevan runsaasti öljyä ja maakaasua (kuva 6). Niiden hyödyntäminen kiinnostaa varsinkin Pohjoisen jäämeren valtioita [7]. Jäämeren alueen valtioiden aluevesistä ei ole vielä täyttä selvyyttä, ja valtiot selvittävätkin omia aluevesirajojaan. Yhdysvallat ei ole hyväksynyt YK:n merioikeusyleissopimusta, joka määrittelee, mitkä vesialueet kuuluvat millekin valtiolle.

Kuva 6. Pohjoinen jäämeri ja punaisella merkitty arktinen alue (alue, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on alle 10°C). Jäämerta reunustavat valtiot kiistelevät siitä, kenelle Jäämeren alueet kuuluvat. (Kuva: Wikicommons)

Kuva 6. Pohjoinen jäämeri ja punaisella merkitty arktinen alue (alue, jossa lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on alle 10°C). Jäämerta reunustavat valtiot kiistelevät siitä, kenelle Jäämeren alueet kuuluvat. (Kuva: Wikicommons)

Sivun alkuun ⇑

 5. Monikansalliset yritykset luonnonvarojen hyödyntäjinä

Valtioiden luonnonvarojen hyödyntäjinä toimivat myös monikansalliset yritykset. Niiden toimintaan liittyy sekä hyviä että huonoja puolia. Yritys tuo isäntämaalle investointeja ja työpaikkoja, ja niiden myötä verotuloja. Kritiikkiä monikansalliset yritykset saavat usein siitä, miten ne hyödyntävät isäntämaan luonnonvaroja. Esimerkiksi öljyjätti Shell määrättiin korvaamaan Nigeriassa Bodon kylän asukkaille aiheuttamansa vahingot, kun yhtiön vuotanut öljyputki oli saastuttanut kylän maaperää ja vesistöä [8].

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on antanut toimintaohjeet monikansallisille yrityksille. Nämä ohjeet velvoittavat yrityksiä noudattamaan kansallisia lakeja. Silti yrityksen toiminta saattaa olla isäntämaan lakien vastaista.

Käsitteet: Luonnonvarat, omavarainen, arktinen alue, aluevesi, monikansallinen yritys, isäntämaa, investointi. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.

Sivun alkuun ⇑

6. Lue lisää

Karttoja ja tilastoja

Uutisia

Muita aineistoja

Tekstissä käytetyt lähteet:

[1] Metsäpinta-ala prosentteina maapinta-alasta. Maailmanpankin tilastot.<http://data.worldbank.org/indicator/AG.LND.FRST.ZS> (Luettu 6.1.2015).
[2] BP Statistical Review -tilastokatsaus. <http://www.bp.com/content/dam/bp/pdf/Energy-economics/statistical-review-2014/BP-statistical-review-of-world-energy-2014-full-report.pdf> (Luettu 6.1.2015).
[3] Annual Statistical Bulletin (2014). Oil and gas data. Öljynviejämaiden järjestö OPEC. <http://www.opec.org/library/Annual%20Statistical%20Bulletin/interactive/current/FileZ/Main.htm> (Luettu 6.1.2015).
[4] International Trade and Market Access data. Kansainvälisen kaupan ja markkinoiden tilastot. Maailmankauppajärjestö WTO. <http://www.wto.org/english/res_e/statis_e/statis_bis_e.htm?solution=WTO&path=/Dashboards/MAPS&file=Map.wcdf&bookmarkState={%22impl%22:%22client%22,%22params%22:{%22langParam%22:%22en%22}}> (Luettu 6.1.2015).
[5] Kokkonen, Y. Etiopia rakentaa Niiliin padon – Egyptissä uhataan jo sodalla. YLE 7.6.2013. <http://yle.fi/uutiset/etiopia_rakentaa_niiliin_padon_-_egyptissa_uhataan_jo_sodalla/6679053> (Luettu 6.1.2015).
[6] Kokkonen, Y. (2014) Maapallo söi jo tämän vuoden luonnonvarat – Suomen harva asutus sekä etu että haitta. YLE 19.8.2014. <http://yle.fi/uutiset/maapallo_soi_jo_taman_vuoden_luonnonvarat__suomen_harva_asutus_seka_etu_etta_haitta/7420168> (Luettu 19.1.2015)
[7] Koivurova, T. (2009). Kuka omistaa Arktisen jäämeren? Ulkopolitiikka 4: 2009. <http://www.arcticcentre.org/EN/SCIENCE-COMMUNICATIONS/Arctic-region/Books-and-publications/Kuka-omistaa-Arktisen-jaameren> (Luettu 6.1.2015)
[8] Nurminen, J (2015). Shell suostui maksamaan kymmenen miljoonien eurojen korvaukset Nigerian öljyvuodoista. YLE 7.1.2015. <http://yle.fi/uutiset/shell_suostui_maksamaan_kymmenien_miljoonien_eurojen_korvaukset_nigerian_oljyvuodoista/7722300> (Luettu 7.1.2015).

Tekijä: Riku Mäkelä (2015)

Tehtävät


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

TIEDÄ

TIEDÄPAINIKE

1. Mitä ovat luonnonvarat? Anna kolme esimerkkiä.
2. Mitä seuraa siitä, että luonnonvarat ovat jakautuneet maapallolla epätasaisesti?
3. Mitä tarkoittaa, että valtio on omavarainen luonnonvarojen suhteen?
4. Mitä riskejä luonnonvarojen kuljetukseen liittyy?
5. Mitä seuraa siitä, jos luonnonvara sijaitsee usean valtion alueella?
6. Miksi valtiot haluavat hyödyntää arktista aluetta?
7. Mitä ongelmia arktisen alueen hyödyntämisessä on?
8. Monikansalliset yritykset hyödyntävät luonnonvaroja. Mitä ongelmia niiden toimintaan liittyy?

Sivun alkuun ⇑

SOVELLASOVELLAPAINIKE

1. Suomen luonnonvarat

  • Mitä luonnonvaroja Suomella on?
  • Mitä luonnonvaroja Suomella on niin paljon, että se myy niitä muihin maihin?
  • Mitä luonnonvaroja Suomella ei ole? Mitä se tuo maahan?

Etsi tietoa seuraavista lähteistä:
Luovasti luonnonvaroista -sivuston tekstit Suomen luonnonvarat ja Fossiiliset polttoaineet
Suomi.fi -sivuston teema Luonnonvarat
RajatOn-materiaalin tekstit: Rajat kansainvälisessä kaupassa ja Vesistöt eivät tunne rajoja

Kirjaa vastaukset ylös ja esittele luokalle.

2. Tutustu yhteen Suomesta löytyvään luonnonvaraan

Tutustu tarkemmin yhteen Suomesta löytyvään luonnonvaraan. Ota selvää:

  • Miten luonnonvaraa hyödynnetään Suomessa?
  • Ketkä luonnonvaraa hyödyntävät?
  • Millaisia tuotteita luonnonvarasta valmistetaan?
  • Valitse yksi tuote ja tutki, mikä on sen elinkaari (miten sitä tuotetaan, käytetään, (huolletaan) ja mitä sille tapahtuu käytön jälkeen).
  • Mitä ongelmia luonnonvaran hyödyntämisestä seuraa? Anna esimerkkejä.
  • Hoidetaanko luonnonvaraa Suomessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan?

Tietoa Suomen luonnonvaroista löydät esimerkiksi seuraavilta sivustoilta:

Luovasti luonnonvaroista
Suomi.fi / Luonnonvarat
Geologian tutkimuskeskus
Maa- ja metsätalousministeriö / Ruokaa ja luonnonvaroja
peda.net / Mitä ovat ekosysteemipalvelut ja luonnonvarat?

Kirjaa vastaukset ylös ja esittele luokalle.

3. Suomalaiset maapallon luonnonvaroja kuluttamassa

Global Footprint Network -järjestö laskee vuosittain, miten paljon uusiutuvia luonnonvaroja luonto tuottaa maailmassa ja paljonko ihmiset kuluttavat niitä. Etsi seuraavista uutisista vastaukset kysymyksiin:

Maapallo söi jo tämän vuoden luonnonvarat. Yle uutiset 19.8.2014
Maapallon varat loppuivat tältä vuodelta. WWF 19.8.2014

  • Mitä ylikulutus tarkoittaa?
  • Mihin suomalaiset käyttävät luonnonvaroja?
  • Kuluttuvatko suomalaiset vähemmän luonnonvaroja kuin muut kansat?
  • Ovatko kaikki suomalaisten käyttämät luonnonvarat Suomessa?
  • Millä tavalla suomalaiset käyttävät muissa maissa sijaitsevia luonnonvaroja?
  • Mitä me voimme tehdä vähentääksemme luonnonvarojen käyttöä?

4. Luonnonvarojen kuljetus

Luonnonvaroilla käydään kauppaa valtioiden kesken, siksi luonnonvaroja joudutaan kuljettamaan maasta toiseen. Mitä riskejä luonnonvarojen kuljettamiseen liittyy? Tutki öljykuljetusten riskejä seuraavista linkeistä:

Öljyonnettomuudet ja niiden vaarat, Suomen luonnonsuojeluliitto
Merenkulku Itämerellä, WWF > Kohta öljy ja kemikaalit
HELCOM:in karttapalvelu, kartta laittomista öljypäästöistä Itämerellä > Maritime & Response > Routing measures > Illegal oil discharges

Keskustelkaa yhdessä, miten öljyvuotoja ja onnettomuuksia voitaisiin estää. Miten öljyn kulutusta voitaisiin vähentää?

5. Vuoksi-joki esimerkkinä jaetusta luonnonvarasta

Tekstissä kerrottiin Niilistä, jonka useat valtiot jakavat keskenään. Suomellakin on luonnonvaroja, joita se jakaa muiden valtioiden kanssa. Yksi niistä on Vuoksi-joki, joka virtaa Suomen puolelta Saimaan kautta Venäjän puolelle Laatokkaan.

Keskustelkaa yhdessä, mikä merkitys valtioiden välisellä yhteistyöllä on jaettujen luonnonvarojen hallinnassa. Mitä voisi tapahtua, jos Suomi ja Venäjä eivät huolehtisi Vuoksesta yhdessä?

6. Luonnonvarat ja kestävä kehitys: Sademetsät

Sademetsät ovat yksi maailman nopeimmin katoavista luonnonvaroista. Lukekaa seuraava teksti sademetsistä ja katsokaa kuvia.

”Vietnamin hallitus teki sankarillisen edistysaskeleen pysäyttääkseen ylänköjensä sademetsien hakkuut. Se halusi suojella luonnonvarojaan, vähentää eroosiota ja säilyttää eliöstöä. Vietnam onnistui vähentämään puunhakkuuta ja puuntuotantoa omissa sademetsissään. Silti Vietnam jatkoi menestyksellä kovapuusta tehtyjen huonekalujen ja muiden puutuotteiden vientiä muihin maihin. Miten se on mahdollista? Vietnam toi maahan laittomasti kovapuuta naapurimaastaan Laoksesta. Vietnam siis suojeli omia sademetsiään Laoksen metsien kustannuksella. Sademetsien katoaminen ei pysähtynyt, vaan vaihtoi vain paikkaa.”
Lähde: Understanding Cultural and Human Geography, Paul Robbins. The Great Courses. [englannista vapaasti käännetty]

Kuva 1. Kartalla on kuvattu vihreällä maailman sademetsät. Sateliittikuvan ruskeat alueet Itä-Thaimaassa, Laoksessa ja Kambodžassa kertovat sademetsien massiivisesta kadosta. (Voitte tarkastella samaa aluetta myös Google Earth:issä!). Oikealla on kuva laittomasta hakkualueesta Laoksessa. (Kuvat: Wikicommons / Ville Koistinen, Wikicommons / NASA, Flickr / International Rivers)

Kuva 1. Kartalla on kuvattu vihreällä maailman sademetsät. Sateliittikuvan ruskeat alueet Itä-Thaimaassa, Laoksessa ja Kambodžassa kertovat sademetsien massiivisesta kadosta. (Voitte tarkastella samaa aluetta myös Google Earth:issä!). Oikealla on kuva laittomasta hakkualueesta Laoksessa. (Kuvat: Wikicommons / Ville Koistinen, Wikicommons / NASA, Flickr / International Rivers)

Keskustelkaa luokassa seuraavien kysymysten pohjalta:

  • Mitä ajatuksia teksti ja kuvat herättivät sinussa?
  • Miksi Vietnam ryhtyi tuomaan puuta Laoksesta?
  • Miten Vietnamin päätös suojella sademetsiään vaikutti sademetsien suojeluun maapallolla?
  • Mitä Vietnamin olisi mielestäsi pitänyt tehdä suojellakseen sademetsiä?
  • Vietnamin ja Laoksen sademetsät ovat kaukana Suomesta. Voiko tämä tapaus kuitenkin koskettaa myös sinua? Miten? (Vierailkaa seuraavilla sivuilla: Erkki Miettinen Oy; Suomen luonnonsuojeluliitto)
  • Mitä voit itse tehdä sademetsien suojelemiseksi? (ks. myös tehtävä 7) Tee sarjakuva aiheesta.

7. Sertifikaatit

Luonnonvaroille voidaan antaa sertifikaatteja. Ne ovat todistuksia siitä, että luonnonvaraa hoidetaan hyvin ja kestävästi. Selvitä, mikä on FSC-sertifikaatti. Tietoa sertifikaatista löydät esimerkiksi WWF:n sivuilta.

  • Olitko nähnyt sertifikaatin jossakin aikaisemmin? Missä?
  • Tarkastele kotoa ja koulusta löytyviä kirjoja ja paperi- ja kartonkituotteita (esim. ruokapakkauksia). Monestako tuotteesta löysit FSC-sertifikaatin?
  • Miten voit itse vaikuttaa siihen, miten maapallon metsiä hoidetaan ja hyödynnetään?

Sivun alkuun ⇑

TUTKITUTKIPAINIKE

1. Millä kotini lämpenee?

Tutkitaan, millä oma koti lämpenee. Oppilaat haastattelevat vanhempiaan tai huoltajiaan, ja selvittävät yhdessä heidän kanssaan oman kodin lämmitykseen ja luonnonvaroihin liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen raporttina toimii oman kodin lämmitystä kuvaava piirustus tai juliste.

Tutkimuskysymykset: Mitä lämmitysmuotoa omassa kodissa käytetään? Mitä luonnonvaroja lämmitykseen hyödynnetään? Miten omaa kotia voisi lämmittää ympäristöystävällisemmin ja edullisemmin?

Tutkimusaineisto: Omien vanhempien tai huoltajien haastattelu ja internetistä kerätty aineisto.

Tarvikkeet: Piirustuspaperia ja värikyniä. Vaihtoehtoisesti voitte tehdä piirroksen iPadilla tai julisteet esimerkiksi Book Creatorilla.

Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Haastattele vanhempiasi tai huoltajiasi. Kysy heiltä seuraavat kysymykset:

  • Mitä lämmitysmuotoa kodissamme käytetään?
  • Mistä lämpö ostetaan tai hankitaan?
  • Mitä luonnonvaroja kotimme lämmön tuottamiseen käytetään?
  • Mistä luonnonvarat ovat peräisin?
  • Jos luonnonvarat ovat ulkomailta, miten ne on kuljetettu Suomeen?

Jos vanhempasi tai huoltajasi eivät osaa vastata näihin kysymyksiin, ottakaa yhdessä selvää internetistä. Selvittäkää lisäksi:

  • Paljonko kodin lämmitys maksaa vuodessa?
  • Keksikää kolme seikkaa, joilla lämmityslaskua voisi pienentää.
  • Onko lämmitysmuotoa mahdollista vaihtaa ympäristöystävällisemmäksi?
  • Miten lämmitysmuodon vaihtaminen vaikuttaisi lämmityslaskuun?

Kirjaa vastaukset ylös.

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
2. vaihe: Piirrä kuva omasta kodistasi ja sen lämmityksestä. Kirjoita tai piirrä kuvaan

  • Millä taloa lämmitetään?
  • Mitä luonnonvaroja lämmitykseen hyödynnetään?
  • Mistä luonnonvarat ovat peräisin?
  • (Miten ne on kuljetettu Suomeen?)
  • Paljonko kodin lämmitys maksaa vuodessa?

3. vaihe: Esitä piirroksesi muille oppilaille.

Tutkimustulosten pohdinta:
4. vaihe: Vertailkaa yhdessä minkälaisia lämmitysmuotoja luokkalaistenne kodeista löytyi.

  • Kuinka monen kodissa lämmitykseen käytetään uusiutuvia energiamuotoja (esim. aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergia, maalämpö), ja kuinka monen kodissa uusiutumattomia energiamuotoja (esim. kivihiili, maakaasu ja öljy)?
  • Mitä luonnonvaroja lämmitykseen hyödynnettiin eniten?
  • Mistä luonnonvarat olivat peräisin (ja miten ne oli kuljetettu Suomeen)?

Pohtikaa lisäksi:

  • Miten lämmityskustannuksia voisi pienentää?
  • Mitkä lämmitysmuodot ovat kaikkien ympäristöystävällisimpiä?
  • Kuinka monen kodissa voitaisiin vaihtaa ympäristöystävällisempään lämmitykseen?

Vinkki! Järjestäkää töistänne näyttely luokkanne tai koulunne seinällä!

2. Luonnonvarat kaupan

Tehdään tapaustutkimus, jossa selvitetään yhden valtion luonnonvarakauppaa. Oppilaat valitsevat mieleisensä valtion tutkittavaksi ja laativat tutkimuksesta esim. PowerPoint- tai Prezi-esitelmän. Lopuksi saatuja tutkimustuloksia vertaillaan, ja pohditaan yhdessä luonnonvarakaupan hyviä ja huonoja puolia.

Tutkimuskysymykset: Miksi luonnonvaroilla käydään kauppaa? Minkälaista on valitsemasi valtion luonnonvarakauppa? Mitä hyviä ja huonoja puolia luonnonvarakauppaan liittyy?

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto kerätään oppikirjoista, kirjoista tai verkosta. Etsitään perustietoa maasta ja sen luonnonvaroista. Tutkitaan karttoja ja tilastoja.

Tutkimusmenetelmät Tässä tutkimuksessa hyödynnetään case-tutkimus eli tapaustutkimusmenetelmää. Laajasta ilmiöstä tutkitaan yhtä tapausta. Tässä tapauksessa ilmiö on luonnonvarakauppa ja tapaus yksi valtio. Tapaustutkimusten avulla saadaan selville, minkälaisia asioita ja ongelmia erilaisiin ilmiöihin liittyy. Niiden tavoitteena ei yleensä ole tutkimustulosten yleistettävyys. Tässä tutkimuksessa se tarkoittaa sitä, että yhden valtion perusteella ei pyritä yleistämään, millaista luonnonvarakauppa on muissa valtioissa tai maailmassa yleensä. Tapauksia voidaan kuitenkin vertailla keskenään. Voidaan pohtia, mikä tapauksia yhdistää ja mikä niitä erottaa; mitä niiden perusteella voidaan sanoa valtioiden välillä käytävästä luonnonvarakaupasta.

Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Valitse valtio, jota haluat tutkia. Etsi perustietoa valtiosta ja sen luonnonvaroista oppikirjoista, kirjoista tai verkosta. Voit käyttää hyväksesi Globalis.fi -verkkosivujen maakuvauksia. Maiden nimien alta pääset tarkastelemaan karttoja ja tilastoja. Lisää tietoa saat esimerkiksi Wikipediasta (kirjoita hakuruutuun tutkimasi valtion nimi) tai etsimällä internetistä tietoa valtion nimellä ja avainsanoilla (esim. Suomen talous, Suomen luonnonvarat).

Selvitä ainakin seuraavat asiat:

  • Valtion nimi ja pääkaupunki
  • Valtion sijainti
  • Millä ilmastovyöhykkeellä / ilmastovyöhykkeillä valtio sijaitsee?
  • Millä kasvillisuusalueella / kasvillisuusalueilla valtio sijaitsee?
  • Mitä luonnonvaroja valtiolla on?

2. vaihe: Selvitä, miten valtio hyödyntää luonnonvarojaan.

  • Miten valtio hyödyntää luonnonvarojaan itse?
  • Myykö valtio luonnonvarojaan muihin maihin? (vienti)
  • Mitä luonnonvaroja se myy? Mihin maihin?

3. vaihe: Selvitä, ostaako valtio luonnonvaroja muilta valtioilta.

  • Mitä luonnonvaroja valtio tuo maahan? (tuonti)
  • Mihin valtio käyttää ostamiaan luonnonvaroja?

4. vaihe: Valitse yksi luonnonvara, jota valtio myy muihin maihin, ja yksi luonnonvara, jota valtio ostaa muista maista. Selvitä, miten luonnonvaroja kuljetetaan.

  • Miten luonnonvaroja kuljetetaan maasta toiseen?
  • Minkälaisia riskejä luonnonvarojen kuljettamiseen liittyy?

5. vaihe: (vapaaehtoinen) Pohdi, miten luonnonvarakauppa liittyy tutkimasi valtion politiikkaan.

  • Miksi valtio myy luonnonvarojaan juuri näihin valtioihin?
  • Miksi valtio ostaa luonnonvaroja juuri näiltä valtiolta?
  • Onko kyse esimerkiksi maantieteellisestä sijainnista, luonnonvaran saatavuudesta, kauppasopimuksesta, alueellisesta liittoumasta, poliittisesta ideologiasta?

Kirjaa kaikki vastaukset ylös.

Tutkimustulosten esittäminen:

6. vaihe: Tee tutkimuksestasi esim. PowerPoint- tai Prezi-esitelmä. Kirjoita kansilehdelle oma nimesi, luokkasi ja koulusi sekä tutkimasi valtion nimi (esim. Suomen luonnonvarakauppa). Vastaa esitelmässäsi vaiheissa 1–4 (/5) esitettyihin kysymyksiin. Valitse esitelmään 1–3 valokuvaa, jotka kuvaavat tutkimasi valtion luonnonvaroja tai luonnonvarakauppaa.

7. vaihe: Pidä esitelmä luokassa. Vaihtoehtoisesti voitte ladata esitelmät verkkoon tai koulun oppimisalustalle, jossa oppilaat voivat käydä tutustumassa esitelmiin itsenäisesti.

Tutkimustulosten pohdinta:

Keskustelkaa tutkimustuloksistanne yhdessä seuraavien kysymysten avulla:

  • Miksi luonnonvaroilla käydään kauppaa?
  • Mitä yhteistä tutkimienne valtioiden luonnonvarakaupassa oli?
  • Mitä erilaista tutkimienne valtioiden luonnonvarakaupassa oli?
  • Mitä hyviä ja huonoja puolia luonnonvarakauppaan liittyy?
  • Miten huonoja puolia voitaisiin vähentää?
  • Miten luonnonvarojen kulutusta voitaisiin vähentää? Mitä jokainen meistä voisi tehdä kuluttaakseen vähemmän luonnonvaroja?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä, ovatko saadut tutkimustulokset luotettavia ja voiko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?

3. Luonnonvaroista energiaa

Tutkitaan, miten luonnonvaroja käytetään energian tuottamiseen. Selvitetään, mitä ongelmia luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyy ja ovatko ihmiset tietoisia ongelmista.

Tutkimusongelma: Luonnonvaroja hyödynnetään laajasti energian tuottamiseen. Energiasta jalostetaan muun muassa sähköä, josta suurin osa menee teollisuuden käyttöön. Mikään energiamuoto ei ole ongelmaton. Mitä ongelmia energialähteiden hyödyntämiseen liittyy ja ovatko ihmiset tietoisia niistä?

Oppilaat valitsevat yhden energialähteenä käytettävän luonnonvaran. He vertaavat Energiateollisuuden verkkosivustolta saamaansa tietoa muuhun verkosta löytyvään tietoon. Lopuksi he haastattelevat vanhempiaan, opettajiaan tai tuttaviaan, mitä nämä tietävät valitun energiamuodon haittavaikutuksista.

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineisto koostuu kolmesta kokonaisuudesta.
1) Energiateollisuuden verkkosivuston ”Energia ja ympäristö” -osuus
2) Verkosta saatava aineisto, jossa kerrotaan laajemmin valitun energiamuodon haittavaikutuksista
3) Oma haastatteluaineisto

Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Valitse tutkimuksesi kohteeksi yksi seuraavista energialähteistä: maakaasu, tuulivoima, turve, vesivoima, ydinvoima.

2. vaihe: Tutki valitsemaasi energialähdettä Energiateollisuuden verkkosivustolla

  • Miten valitsemastasi luonnonvarasta tuotetaan energiaa? Kirjoita muutaman lauseen kuvaus.
  • Miten tärkeä energiamuoto on Suomessa?
  • Mitä ongelmia energialähteen hyödyntämiseen liittyy? Minkälaisia ympäristövaikutuksia sillä on? Listaa ranskalaisilla viivoilla.

3. vaihe: Lue lisää valitsemasi energialähteen ympäristövaikutuksista seuraavista lähteistä.
Maakaasu: Maakaasu tuhoaa elämää pohjoisessa, Ylioppilaslehti 3.11.2000
Tuulivoima: Tuulivoimaloiden todellisista haitoista, Turun Sanomat 2.4.2015
Turve: Turvetuotannon likainen salaisuus, Luonnonsuojelija 2/2012
Vesivoima: Vesiputoukset ja vesivoima Suomessa, Suomen vesiputoukset
Ydinvoima: Ydinvoiman ongelmat, Ekofocus 30.7.2008

Listaa jutussa mainitut ympäristövaikutukset ranskalaisilla viivoilla.

4. vaihe: Haastattele 1–3 ihmistä. Voit haastatella esimerkiksi vanhempiasi, opettajiasi tai muita tuttaviasi.

Kysy heiltä seuraavat kysymykset:

  • Mitä tiedät (valitsemasi energialähde) hyödyntämisestä?
  • Minkälaisia ongelmia sen hyödyntämisessä on?
  • Mikä on mielestäsi kaikkein ympäristöystävällisin energiamuoto?

Kirjoita vastaukset ylös.

Tutkimustulosten analyysi ja esittäminen:
4. vaihe: Analysoi aineistoasi seuraavien kysymysten avulla:

  • Mitä energianmuodon ongelmista sanottiin Energiateollisuuden verkkosivuilla?
  • Mitä energiamuodon ongelmista sanottiin toisessa lähteessä?
  • Antoivatko nämä kaksi lähdettä samaa / eri tietoa ongelmista?
  • Mitä haastattelemasi ihmiset sanoivat valitsemastasi energiamuodosta?
  • Olivatko he tietoisia kaikista siihen liittyvistä ongelmista?

5. vaihe: Tee PowerPoint- tai Prezi-esitys tutkimuksestasi. Kerro ainakin seuraavista asioista:

  • Mikä oli valitsemasi luonnonvara?
  • Miten siitä tuotetaan energiaa?
  • Miten tärkeä energiamuoto se on Suomessa?
  • Mitä energianmuodon ongelmista sanottiin Energiateollisuuden verkkosivuilla?
  • Mitä tietoa löysit energiamuodon ongelmista toisesta lähteestä?
  • Antoivatko nämä kaksi lähdettä samaa / eri tietoa ongelmista?
  • Mitä haastattelemasi ihmiset sanoivat valitsemastasi energiamuodosta?
  • Olivatko he tietoisia kaikista siihen liittyvistä ongelmista?

Tutkimustulosten pohdinta:

Pohtikaa yhdessä, minkälaisia tutkimustuloksia saitte eri luonnonvarojen hyödyntämisestä.

  • Mitkä energiamuodot ovat mielestänne kaikkien ympäristöystävällisimpiä? Miksi?
  • Miksi luulette, että Energiateollisuuden sivuilla kaikkia energialähteiden hyödyntämiseen liittyviä ongelmia ei ole otettu esille?
  • Miten me voimme itse vaikuttaa siihen, mitä luonnonvaroja hyödynnetään energian tuotantoon?
  • Miten me voimme vaikuttaa siihen, miten luonnonvaroja hyödynnetään?
  • Miten me voimme vähentää luonnonvarojen hyödyntämistä?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Pohtikaa yhdessä, ovatko saadut tutkimustulokset luotettavia ja voiko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?

« Siirry Oppimateriaalit-sivulle Sivun alkuun ⇑
Lataa tehtävät (PDF) ⇑

Tekijä:Creative Commons -lisenssi RajatOn

© RajatOn 2015