Pakkomuuttajat turvaa hakemassa


TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

Ylitämme rajoja esimerkiksi lomamatkalla tai muuttaessamme toiseen maahan. Tämä on vapaaehtoista rajojen ylittämistä. Kun ihmiset joutuvat muuttamaan pakon takia paikasta toiseen, puhutaan pakkomuutosta. Muuton syynä voivat olla esimerkiksi sota, luonnonkatastrofit tai syrjintä, ja matka rajan ylitse hankala tai jopa hengenvaarallinen. Päästyään uuteen maahan pakkomuuttajat hakevat yleensä turvapaikkaa. Suomessa ja Euroopan unionissa turvapaikanhakijoiden määrä on ollut 2010-luvulla kovassa kasvussa.

SISÄLLYS

  1. Pakkomuuttajat jättävät kotinsa pakon edessä
  2. Pakkomuuttajat pyrkivät hakemaan turvapaikkaa
  3. Kansainvälisiä suojeluasemia on erilaisia
  4. Pakkomuuttajien matkat voivat olla hengenvaarallisia
  5. Pakolaiset Suomessa
  6. Lue lisää

1. Pakkomuuttajat jättävät kotinsa pakon edessä

Vapaaehtoinen muuttoliike tarkoittaa sitä, että ihmiset muuttavat omasta tahdostaan joko maan sisällä tai valtion rajojen ulkopuolelle. Ihmiset voivat lähteä opiskelemaan tai työskentelemään toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan.

Joskus ihmisten on erilaisten syiden takia pakko muuttaa. Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi sota, luonnonkatastrofit ja syrjintä. Yhdistyneiden kansakuntien (YK:n) pakolaisjärjestön (UNHCR:n) mukaan maailmassa oli vuonna 2014 lähes 60 miljoonaa ihmistä, jotka olivat muuttaneet pakon edessä joko oman kotimaansa sisällä tai maansa rajojen ylitse.[1] Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin toisen maailmansodan jälkeen.

Kuva 1: Sudan on yksi maailman suurimmista pakkomuuttajien lähtömaista. Kuvassa on YK:n pakolaisleiri Dorossa Etelä-Sudanissa, jossa oli heinäkuussa 2015 yli 50 000 pakkomuuttajaa. Ota selvää miksi ihmiset pakenevat Sudanista! Tietoa löydät muun muassa Kirkon ulkomaanavun sivuilta . (Kuva: Flickr /UNHCR, Robert Stansfield)

Kuva 1: Sudan on yksi maailman suurimmista pakkomuuttajien lähtömaista. Kuvassa on YK:n pakolaisleiri Dorossa Etelä-Sudanissa, jossa oli heinäkuussa 2015 yli 50 000 pakkomuuttajaa. Ota selvää miksi ihmiset pakenevat Sudanista! Tietoa löydät muun muassa Kirkon ulkomaanavun sivuilta . (Kuva: Flickr /UNHCR, Robert Stansfield)

Sivun alkuun ⇑ 


 2. Pakkomuuttajat pyrkivät hakemaan turvapaikkaa

Pakkomuuttajilla tarkoitetaan kaikkia ihmisiä, jotka joutuvat jättämään kotinsa pakon edessä. Jos ihmiset pakenevat maansa rajojen sisäpuolella, heitä kutsutaan maan sisäisiksi pakkomuuttajiksi. Mikäli he pakenevat rajan ylitse toiseen maahan, puhutaan kansainvälisistä pakkomuuttajista.

Vuonna 2014 pakkomuuttajista 1,8 miljoonaa eli turvapaikanhakijoina kotimaansa ulkopuolella. Turvapaikanhakijat ovat henkilöitä, jotka ovat paenneet vieraaseen valtioon ja hakevat sieltä turvaa. Jokaisella ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa. Turvapaikanhakijat anovat viranomaisilta, että heidät hyväksyttäisiin pakolaisiksi. Pakolaisasema takaa heille luvan jäädä kyseiseen turvapaikkamaahan ja saada palveluja kuten peruskoulutusta ja terveydenhoitoa. Kaikkia turvapaikanhakijoita ei hyväksytä pakolaisiksi, vaan joskus heidät lähetetään takaisin kotimaahansa.[2]

Kuva 2: Pakkomuuttajat päätyvät usein aluksi pakolaisleireille. Kuvan nainen on rekisteröitymässä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n leirille Tripolissa Libanonissa. UNHCR:n sivuilta pääset tarkastelemaan pakolaisleirien sijainteja ja UNHCR:n toimia maailman kiisialueilla. (Kuva: Flickr / World Bank, Mohamed Azakir)

Kuva 2: Pakkomuuttajat päätyvät usein aluksi pakolaisleireille. Kuvan nainen on rekisteröitymässä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n leirille Tripolissa Libanonissa. UNHCR:n sivuilta pääset tarkastelemaan pakolaisleirien sijainteja ja UNHCR:n toimia maailman kiisialueilla. (Kuva: Flickr / World Bank, Mohamed Azakir)

Sivun alkuun ⇑


3. Kansainvälisiä suojeluasemia on erilaisia

Valtaosa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan siksi, että heillä on tarve toissijaiseen suojeluun. Heitä uhkaa kotimaassaan kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus, tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu tai rangaistus. Olot kotimaassa voivat myös olla ympäristökatastrofin tai turvallisuustilanteen takia niin huonot, että turvapaikanhakijoille voidaan myöntää oleskelulupa humanitaarisin perustein.

Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään YK:n kriteerien mukainen henkilökohtaiseen vainoon perustuva pakolaisasema. Henkilökohtainen vaino tarkoittaa, että turvapaikanhakijalla on pelko joutua kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskuntaluokkaan kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta.[3] Esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvat voivat saada henkilökohtaiseen vainoon perustuvan pakolaisaseman.

Kuva 3: Myanmar (ent. Burma) on yksi niistä valtioista, josta on lähtenyt eniten pakkomuuttajia maiden rajojen ulkopuolelle henkilökohtaisen vainon takia. Ota selvää miksi! Tietoa saat esimerkiksi Suomen pakolaisavun sivuilta. Kuva on Australiassa vuonna 2007 pidetystä mielenosoituksesta, jossa ajetaan demokraattisuutta Burmaan. (Kuva: Flickr / Rusty Stewart)

Kuva 3: Myanmar (ent. Burma) on yksi niistä valtioista, josta on lähtenyt eniten pakkomuuttajia maiden rajojen ulkopuolelle henkilökohtaisen vainon takia. Ota selvää miksi! Tietoa saat esimerkiksi Suomen pakolaisavun sivuilta. Kuva on Australiassa vuonna 2007 pidetystä mielenosoituksesta, jossa ajetaan demokraattisuutta Burmaan. (Kuva: Flickr / Rusty Stewart)

Sivun alkuun ⇑ 


 4. Pakkomuuttajien matkat voivat olla hengenvaarallisia

Viime aikoina turvapaikan hakemiseen liittyvät säädökset ovat kiristyneet. Vastaanottomaat ovat olleet haluttomia myöntämään turvapaikanhakijoille pakolaisasemaa tai oleskelulupaa, ja ne ovat jopa estäneet pakkomuuttajia pääsemästä maahan. Esimerkiksi Kreikka rakensi vuonna 2012 piikkilanka-aidan Turkin vastaiselle rajalle rajoittaakseen pakkomuuttajien maahanpääsyä, ja vuonna 2015 Unkari pystytti aidan Sebrian vastaiselle rajalle.

Kiristyneen turvapaikkapolitiikan johdosta ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa ovat lisääntyneet. Useat pakkomuuttajat turvautuvat ihmissalakuljettajiin päästäkseen uuteen maahan. Rajoista riippuen matkat valtiosta toiseen voivat olla hengenvaarallisia. Välimeren merirajasta Afrikan ja Euroopan välillä on alettu puhua ”turvapaikanhakijoiden hautausmaana”[4], koska siellä tapahtuneet hukkumistapaukset ovat lisääntyneet rajusti.

Kuva 4: Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta tulevat pakkomuuttajat pyrkivät Euroopan unionin alueelle Välimeren kautta. Määrät ovat kasvaneet koko ajan, vaikka reitti on vaarallinen huonokuntoisten alusten ja pitkän merimatkan vuoksi. Vuonna 2015 Välimeren ylittäneitä pakkomuuttajia oli syyskuuhun mennessä yli 350 000, joista 2600 oli kuollut matkalla. Kuvassa Espanjan rannikkovartiosto auttaa Afrikasta saapuneita pakkomuuttajia.[5] (Kuva: Flickr / UNHCR, A. Rodriguez)

Kuva 4: Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta tulevat pakkomuuttajat pyrkivät Euroopan unionin alueelle Välimeren kautta. Määrät ovat kasvaneet koko ajan, vaikka reitti on vaarallinen huonokuntoisten alusten ja pitkän merimatkan vuoksi. Vuonna 2015 Välimeren ylittäneitä pakkomuuttajia oli syyskuuhun mennessä yli 350 000, joista 2600 oli kuollut matkalla. Kuvassa Espanjan rannikkovartiosto auttaa Afrikasta saapuneita pakkomuuttajia.[5] (Kuva: Flickr / UNHCR, A. Rodriguez)

Sivun alkuun ⇑ 


5. Pakolaiset Suomessa

Suomessa olevat pakolaiset ovat tulleet maahan joko turvapaikanhakijoina, kiintiöpakolaisina tai perheenyhdistämisen kautta. Kiintiöpakolaiset Suomi valitsee YK:n pakolaisjärjestön suositusten perusteella. Pääasiallinen valintakriteeri on suojelun tarve, mutta haastattelujen yhteydessä arvioidaan myös, miten henkilöt tulevat kotoutumaan eli integroitumaan Suomeen. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, millainen koulutus tai työkokemus henkilöllä on. Suomessa asuvilla pakolaisilla on myös oikeus saada puolisonsa ja alaikäiset lapsensa Suomeen. Perheenyhdistämisestä on kuitenkin tehty viime vuosina käytännössä niin vaikeaa, että esimerkiksi yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijalasten on lähestulkoon mahdotonta saada perheenjäsenensä Suomeen.

Kuva 5. Vuonna 2014 Suomi vastaanotti 1030 kiintiöpakolaista, joista suurimmat ryhmät olivat syyrialaiset, sudanilaiset, kongolaiset ja afganistanilaiset. Kansainvälisesti katsoen Suomessa on vähän pakolaisia. Eniten pakolaisia on Afrikan ja Aasian köyhissä maissa. Kuva on Helsingin Jakomäen koululta, jossa vietettiin Punaisen Ristin rasisminvastaista viikkoa vuonna 2014. Vierailulla oli opetusministeri Krista Kiuru. (Kuva: Suomen Punainen Risti / Leena Koskela)

Kuva 5. Vuonna 2014 Suomi vastaanotti 1030 kiintiöpakolaista, joista suurimmat ryhmät olivat syyrialaiset, sudanilaiset, kongolaiset ja afganistanilaiset. Kansainvälisesti katsoen Suomessa on vähän pakolaisia. Eniten pakolaisia on Afrikan ja Aasian köyhissä maissa. Kuva on Helsingin Jakomäen koululta, jossa vietettiin Punaisen Ristin rasisminvastaista viikkoa vuonna 2014. Vierailulla oli opetusministeri Krista Kiuru. (Kuva: Suomen Punainen Risti / Leena Koskela)

Käsitteet: Vapaaehtoinen muuttoliike, luonnonkatastrofit, pakkomuuttaja, maan sisäinen pakkomuuttaja, kansainvälinen pakkomuuttaja, turvapaikanhakija, pakolainen, oleskelulupa, toissijainen suojelu, humanitaarisin perustein myönnettävä pakolaisasema, henkilökohtaiseen vainoon perustuva pakolaisasema, vastaanottomaa, turvapaikkapolitiikka, ihmissalakuljetus, ihmiskauppa, kiintiöpakolainen, perheenyhdistäminen. Lisää käsitteitä löydät käsitepankista.

Sivun alkuun ⇑


6. Lue lisää

Linkkivinkkejä:

Kirjallisuutta:

  • Lyytinen, Eveliina (2007). Pakkomuutto globaaliongelmana. Pakkomuuton käsitteellistäminen ja pakkomuuttajaryhmien maantieteelliset diskurssit. Julkaisematon maantieteen pro gradu –tutkielma, Turun yliopisto. <http://www.migrationinstitute.fi/fi/webreport-22/pakkomuutto-globaaliongelmana>
  • Tapanainen, Maippi (2003). Turvaa etsimässä. Perustiedot pakolaisuudesta. Suomen Pakolaisapu Ry. Forssan kirjapaino Oy, Forssa.
  • Koser, Khalid (2001). New Approaches to Asylum? International Migration 39, 85–101.

Tekstissä käytetyt lähteet:

[1] UNHCR (2015). Global Trends 2014. UNHCR, Geneva. <http://unhcr.org/556725e69.html>
[2] Betts, A. (2009). Forced Migration and Global Politics. Wiley-Blackwell, Oxford.
[3] Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun virasto (1993). Käsikirja pakolaisaseman
määrittämisen menettelystä ja perusteista.
UNHCR, Geneve.
[4] Helsingin Sanomat 11.10.2013: Välimerestä tulossa hautausmaa. <http://www.hs.fi/ulkomaat/a1381466989666>
[5] Yle Uutiset 1.9.2015: Välimeren ylittänyt tänä vuonna jo yli 350 000 siirtolaista – yli 2 600 on kuollut matkalla. <http://yle.fi/uutiset/valimeren_ylittanyt_tana_vuonna_jo_yli_350000_siirtolaista__yli_2600_on_kuollut_matkalla/8271323>


Tekijä: Eveliina Lyytinen (2015)

Sivun alkuun ⇑


Tehtävät

TIEDÄPAINIKESOVELLAPAINIKETUTKIPAINIKE

TIEDÄ

  1. TIEDÄPAINIKEMitä tarkoittaa vapaaehtoinen muutto? Entä pakkomuutto?
  2. Mikä on pakkomuuttajan, turvapaikanhakijan ja pakolaisen välinen ero?
  3. Millä eri perusteilla turvapaikanhakijoille voidaan myöntää oleskelulupa?
  4. Mihin kiristyneet turvapaikkasäädökset ja -politiikka ovat johtaneet?
  5. Millä perusteella Suomi valitsee kiintiöpakolaiset?

Sivun alkuun ⇑


SOVELLASOVELLAPAINIKE

1. Eläydy pakkomuuttajaksi

Opettaja jakaa luokkansa ryhmiin. Ryhmät valitsevat yhden seuraavista käsitteistä: 1) ihmissalakuljetettu, 2) turvapaikanhakija, 3) maan sisäinen pakkomuuttaja, 4) henkilökohtaisen vainon takia pakkomuuttava, 5) ihmiskaupattu, 6) katastrofien takia pakkomuuttava, 7) paperiton ja 8) kiintiöpakolainen.

Ryhmät ottavat tekstin ja käsitepankin avulla selvää, mitä käsite tarkoittaa. Lisätietoa käsitteistä löytyy Eveliina Lyytisen tutkimuksesta ”Pakkomuutto globaaliongelmana” ja seuraavista internet-lähteistä: Pakolaisneuvonta ry, Muuttoliikkeessä ja Pakolaisapu.

Tämän jälkeen ryhmän oppilaat eläytyvät oman pakkomuuttajansa (käsitteen) asemaan. He keksivät kuvitteellisen hahmon ja tarinan hahmolle. Kuka hän on, mistä hän on kotoisin, miksi hänestä on tullut pakkomuuttaja, mitä hänelle on tapahtunut ja mikä on hänen tulevaisuutensa. Oppilaat voivat piirtää kuvan pakkomuuttajastaan ja kartan hänen matkastaan uuteen maahan. Lopuksi ryhmät esittelevät hahmot toisilleen ja keskustelevat opettajan johdolla, millaista olisi olla pakkomuuttaja.

2. Ihmissalakuljettajan matkassa

Katsokaa MOT:in dokumentti ”Ihmissalakuljettajan matkassa” Ylen Elävästä arkistosta (20.10.2009). Keskustelkaa yhdessä seuraavien kysymysten avulla:

  • Mistä dokumentissa kerrotaan?
  • Miksi ihmissalakuljettajat salakuljettavat pakkomuuttajia?
  • Miksi pakkomuuttajat käyttävät ihmissalakuljettajien palveluja?
  • Mitä syitä pakkomuuttajilla on lähteä kotimaastaan?
  • Minkälainen pakkomuuttajien matka Kreikkaan on?
  • Mitä pakkomuuttajapoika Alille tapahtuu?
  • Mitä luulet, mitä Alille tapahtui dokumentin teon jälkeen?
  • Miten ihmissalakuljetusta voitaisiin vähentää?

3. Suomen turvapaikanhakijat ja pakolaiset tilastoissa

Maahanmuuttoviraston sivuilta löytyy tilastoja Suomen turvapaikanhakijoista ja pakolaisista. Tarkastelkaa:

  1. Mistä maista Suomeen tuli eniten turvapaikanhakijoita vuonna 2014?
  2. Kuinka paljon heitä saapui Suomeen?
  3. Kuinka moni heistä oli naisia. Entä miehiä?
  4. Kuinka moni heistä sain myönteisen päätöksen (eli sai oleskeluluvan, joka mahdollistaa Suomeen jäämisen)?
  5. Kuinka moni heistä sai kielteisen päätöksen?
  6. Kuinka moni heistä palautettiin johonkin toiseen EU-maahan, josta hakija oli hakenut turvapaikkaa jo ennen Suomeen tuloa (ns. Dublin-asetus vastuunmäärittämisestä EU:ssa)?
  7. Mistä maista ja kuinka monta alaikäistä turvapaikanhakijaa Suomeen tuli vuonna 2014?
  8. Mistä maista ja kuinka monta kiintiöpakolaista Suomeen on otettu vuosina 2010–2014?
  9. Kuinka kauan turvapaikanhakijan oli keskimäärin odotettava päätöstä turvapaikkahakemukseensa Suomeen tulon jälkeen?

4. Pakkomuuton syitä

Lue Yle Uutisten juttu ”Euroopan ennätysmäisen siirtolaistulvan syyt: sota, vaino ja köyhyys” (25.8.2015). Valitse yksi jutussa esitellyistä maista ja tee sen pakkomuutosta juliste tai lyhyt esitelmä (esim. PowerPointilla). Etsi verkosta lisää tietoa kyseisestä maasta ja sieltä lähteneistä pakkomuuttajista. Lisää tiedot julisteeseen / esitelmään. Esittele luokalle.

Keskustelkaa lopuksi yhdessä, millaiset tapahtumat johtavat siihen, että ihmiset joutuvat pakenemaan kotoaan. Pohtikaa myös, miten pakkomuutto näkyy omassa elämässänne: Vaikuttaako se omaan elämäänne ja millä tavalla? Voitteko tehdä tilanteelle jotakin?

5. Tuttuja kasvoja

Tutustu seuraavien linkkien avulla tunnetuihin ihmisiin, jotka ovat olleet pakkomuuttajia.

Valitse yksi henkilö ja tee hänestä lyhyt esittely. Kuka hän on ja mistä hän on kotoisin? Miksi hän oli joutunut muuttamaan kotimaastaan? Miten hän oli sopeutunut uuteen kotimaahansa? Mistä hän on tunnettu? Onko hän tuonut työssään esille omaa pakkomuuttajataustaansa? Miten? Esittele työsi muille oppilaille.

6. Ennen olin pakolainen

Tutustukaa Ennen oli pakolainen -kampanjaan Facebookissa ja Twitterissä. Keskustelkaa seuraavien kysymysten pohjalta:

  • Mikä on Ennen olin pakolainen -kampanja?
  • Miksi kampanja oli perustettu?
  • Millaisia ihmisiä kampanjaan on ottanut osaa?
  • Millaista on pakkomuuttajien elämä uudessa maassa?
  • Millaista mahtaa olla kotoutua Suomeen?

7. Väitellään: Onko pakkomuutto Euroopan ongelma?

Katsokaa Gapminderin lyhyt englanninkielinen video Syyrian pakkomuutosta. Järjestäkää sitten väittely luokassanne. Toisen ryhmän väite on ”Euroopan pitäisi ottaa suurempi vastuu Syyrian pakkomuuttajista” ja toisen ”Syyrian pakkomuutto ei ole Euroopan ongelma”. Keskustelkaa lopuksi siitä, miten Syyrian pakkomuutto vaikuttaa Suomeen.

Tehtäviä muualla verkossa

  • UNHCR:n Kovat kertoimet -pelissä koululaiset oppivat henkilökohtaisella eläymyksellisellä tasolla pakolaisuudesta ja siihen liittyvistä rajanylityksistä. Peli etenee sodan ja konfliktin jaloista pakenemisesta turvapaikanhaun kautta uuteen maahan ja sinne kotoutumiseen. ”Sinun on poistuttava maasta” -osuus käsittelee rajanylitystä osana pakoa. Opettajanoppaasta löytyy pakomatkaan ja rajanylittämiseen liittyviä lisätehtäviä.
  • Kovat kertoimet -pelin osassa 2.3 pohditaan sitä, miten pakolainen eroaa siirtolaisesta. Osan avulla oppilaat voivat keskustella opettajan kanssa siitä, mitä vaino ja turvapaikka tarkoittavat. Materiaalissa on esimerkkejä henkilökohtaisista vainon syistä ja tehtävä maakohtaisesta ihmisoikeuksien selvittämisestä.

Sivun alkuun ⇑


TUTKI

1. Suomalaiset pakkomuuttajina

TUTKIPAINIKE

Suomi on nykyisin pakkomuuttajien vastaanottomaa, mutta aivan Suomen lähihistoriasta löytyy aikoja, jolloin suomalaiset ovat itse olleet pakkomuuttajia. Tässä tutkimuksessa selvitetään, mitä nuo ajanjaksot ovat olleet ja miksi suomalaiset ovat joutuneet lähtemään kodeistaan. Tutkimustuloksista laaditaan video tai ääninauha.

Tutkimuskysymykset: Milloin ja miksi suomalaiset ovat olleet pakkomuuttajia?

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineiston muodostavat valmiiksi valitut artikkelit ja elokuvat.

Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Lukekaa ensin Pakolaisavun artikkelin ”Suomi pakolaisten ja siirtolaisten kohdemaana” kohta ”Suomi pakolaisten ja siirtolaisten lähtömaana”. Varmistakaa seuraavien kysymysten avulla, että tiedätte mitä käsitteet evakko, sotalapsi ja siirtolainen tarkoittavat.

  • Mikä on evakko?
  • Olivatko suomalaiset evakot maan sisäisiä vai kansainvälisiä pakkomuuttajia?
  • Mikä on sotalapsi?
  • Olivatko suomalaiset sotalapset maan sisäisiä vai kansainvälisiä pakkomuuttajia?
  • Mikä on siirtolainen?
  • Ovatko siirtolaiset pakkomuuttajia?

2. vaihe: Valitkaa haluatteko tutkia evakkoja vai sotalapsia. Lukekaa artikkeli ja katsokaa elokuva. (Tehtävän voi tehdä myös lukemalla pelkät artikkelit.)

Evakot:
Lukekaa Yle Teeman ”Karjala. Kadonnut maa” sivuston artikkeli ”Karjalainen siirtoväki”.
Katsokaa Ville Salmisen ohjaama mustavalkoinen elokuva ”Evakko” (1956).

Sotalapset:
Lukekaa Sotalapsiliiton artikkeli ”Lastensiirrot Suomesta Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan viime sotien aikana”.
Katsokaa Erja Dammertin ohjaama dokumentti- ja opetuselokuva ”Sotalapset” (2003) tai Klaus Härön ohjaama elokuva ”Äideistä parhain” (2005)

3. vaihe: Vastatkaa tutkimusaineiston avulla seuraaviin kysymyksiin.

Evakot:

  • Milloin suomalaisia joutui evakkoon? Miksi?
  • Mistä evakot muuttivat ja mihin?
  • Millainen evakkomatka oli?
  • Miten evakot kotiutuivat uusille asuinseuduille?

Sotalapset:

  • Milloin suomalaisia lapsia joutui sotalapsiksi? Miksi?
  • Mihin sotalapsia lähetettiin?
  • Millaista oli sotalapsen elämä?
  • Miten sotalapset kotiutuivat takaisin Suomeen?

4. vaihe: Tehkää tutkimuksesta video tai ääninauha. Kertokaa videolla tai ääninauhalla ainakin, mikä oli tutkimuksenne tavoite (tutkimuskysymys), millainen oli tutkimusaineistonne ja mitä saitte selville tutkimuksessa (vastatkaa vaiheessa 3. esitettyihin kysymyksiin). Voitte myös elävöittää videota tai ääninauhaa näyttelemällä tai esimerkiksi haastattelemalla omaa sukulaista tai tuttavaa, joka on ollut evakko tai sotalapsi.

5. vaihe: Esittäkää videot tai ääninauhat luokalle.

Tutkimustulosten pohdinta: Keskustelkaa yhdessä tutkimustuloksistanne seuraavien kysymysten avulla:

  • Miten kauan on siitä, kun suomalaisia on ollut pakkomuuttajina?
  • Olitteko aiemmin kuulleet evakoista ja sotalapsista? Miten?
  • Miten pakkomuutto vaikuttaa ihmiseen?
  • Miten se vaikuttaa lapsiin?
  • Millaista olisi olla pakkomuuttaja?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Keskustelkaa elokuvien käytöstä tutkimusaineistona. Saako elokuvista luotettavaa tietoa historian tapahtumista? Voiko elokuvia ylipäätään käyttää tutkimusaineistona? Lukekaa halutessanne Minna Vuorio-Lehden kirjoitus ”Elokuva tutkimuksen lähteenä” (2008).

Vinkki! Evakkoja tutkitaan myös aiheen ”Menneisyys, muisti ja rajat” tutkimustehtävässä ”Sotakokemuksia rajan molemmilta puolilta”.

2. Euroopan rooli ”pakolaiskriisissä”

Pakkomuuttajien määrä maailmassa on kasvanut jyrkästi 2010-luvulla, ja puhutaan jo ”pakolaiskriisistä”. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaista keskustelua käydään Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden roolista tässä kriisissä. Tutkimustuloksista laaditaan halutun muotoinen raportti (kirjallinen tutkimusraportti, PowerPoint- tai Prezi-esitelmä, video tai ääninauha jne.).

Tutkimuskysymys: Millaista keskustelua käydään Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden roolista ”pakolaiskriisissä”?

Tutkimusaineisto: Tutkimusaineiston muodostavat valmiiksi valitut lehtiartikkelit ja video. Oppilaat voivat itse kerätä lisää aineistoa tiedotusvälineistä. Tehtävänä voi olla esimerkiksi sanomalehtien seuraaminen viikon ajan, tai tiedon kerääminen sähköisistä sanomalehtiarkistoista hakusanalla ”pakolaiskriisi”.

Vinkki! Oppilaat voivat kerätä myös muissa Euroopan maissa käytävää keskustelua oman kielitaitonsa mukaan. Tavoitteena on verrata Suomessa ja muissa maissa käytävää keskustelua toisiinsa: Erovatko keskustelun painotukset toisistaan? Jos eroavat, mistä se voisi johtua?

Tutkimuksen kulku:
1. vaihe: Tutustu tutkimusaineistoon alla olevista linkeistä.

2. vaihe: Analysoi tutkimusaineistoasi seuraavien kysymysten avulla:

  • Mikä on ”pakolaiskriisi”, josta aineistossa puhutaan?
  • Mikä kriisin on aiheuttanut?
  • Miten kriisi koskettaa Euroopan unionia ja sen jäsenmaita?
  • Miten kriisi koskettaa EU-maita suhteessa EU:n ulkopuolisiin maihin?
  • Mitä EU-maita kriisi on koskettanut eniten? Miksi?
  • Miten EU-maat ovat vastanneet kriisiin? Mitä ne ovat tehneet käytännössä?
  • Millaista keskustelua EU-maat käyvät kriisistä keskenään?
  • Miten Suomessa on vastattu kriisiin?

3. vaihe: Kirjoita vastaukset tutkimusraporttiisi. Vastaa myös tutkimuskysymykseesi: Kirjoita yhteenveto keskustelusta, jota tutkimusaineistosi perusteella käydään Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden roolista ”pakolaiskriisissä”.

 4. vaihe: Esitä tulokset luokalle.

Tutkimustulosten pohdinta:
Keskustelkaa luokassa tutkimustuloksistanne. Käyttäkää apunanne seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä saitte selville ajankohtaisesta pakolaiskriisikeskustelusta?
  • Mitä mieltä itse olette ”pakolaiskriisistä”?
  • Miten ”pakolaiskriisi” vaikuttaa Suomeen ja teihin itseenne?
  • Mitä luulette, mitä ”pakolaiskriisissä” tulee tapahtumaan jatkossa?

Tutkimustulosten luotettavuuden pohdinta: Keskustelkaa tutkimuksen tekemisestä. Millaista tutkimuksen tekeminen oli? Miten luotettavia saamanne tutkimustulokset ovat ja voiko niitä yleistää? Mitkä tekijät vaikuttavat tutkimustuloksiin (aineiston laajuus, valittu menetelmä jne.)?

Tekijät: RajatOn ja Eveliina Lyytinen (2015)

« Siirry Oppimateriaalit-sivulle

Sivun alkuun ⇑

© RajatOn 2015Creative Commons -lisenssi

Mainokset